6: Kulttuurit kohtaavat Etälukio

Kiina ja muu maailma

Kiinalaista kulttuuria pidetään vahvana kulttuurina. Han-dynastian Kiina (206 eaa. - 220 jaa.) on arvioitu aikalaistaan Rooman imperiumiakin vaikutusvaltaisemmaksi. Silti kiinalainenkaan kulttuuri ei ole vain kiinalaista, vaan se on saanut paljon vaikutteita muista kulttuureista. Han-dynastian (206 eaa. - 220 jaa.) aikana buddhalaisuudesta tuli maan suosituin uskonto. Buddhalaisuuden pakottamana myös kungfutselaisuus ja taolaisuus joutuivat muuntumaan säilyttääkseen elinvoimansa. Tšingis-kaanin ja Kublai-kaanin hallitessa kiinalainen kulttuuri sai islamilaista kuorrutusta. Ming-dynastia (1368–1644) kukisti mongolit vuonna 1368, mutta joutui luopumaan vallasta, kun mantsut ottivat haltuunsa maan johtajuuden vuonna 1644. Mantsujen perustama Qing-dynastia johti Kiinaa vallankumoukseen saakka vuonna 1911. Maon vuonna 1949 perustamassa Kiinan kansantasavallassa on toimittu paljon niiden sosialististen oppien pohjalta, joita länsimaalaisen teollistuneen yhteiskunnan edustajat Marx ja Lenin kirjoituksissaan ideoivat.

Kiinalainen kulttuuri on ollut myös antava osapuoli paitsi Aasian maille, myös Euroopalle. Kiinalaiset keksinnöt, kuten paperi, ruuti ja kompassi, edistivät tekniikan kehitystä. 1200-luvulla Kiinassa käyneen Marco Polon lisäksi monet katolisen kirkon jesuiitat toivat Kiina-tietoutta Eurooppaan. Kun kiinalaisia tekstejä alkoi ilmestyä latinan kielellä 1600-luvun loppupuolella, kiinalaisesta kulttuurista tuli suurta muotia Euroopassa. Oli erittäin hienoa pukeutua silkkiin ja nauttia kiinalaisesta teestä kiinalaisista posliiniastioista. Kiinasta saatujen ideoiden siivittämänä rakennettiin kanavia, edistettiin maataloutta tai kirjoitettiin tietosanakirjoja.

Silkki   Kannusti eurooppalaisia matkaamaan Kiinaan?

 

Kiinasta tuli eurooppalaisen imperialismin kohdemaa 1800-luvulla. Vain Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen harjoittama ”avointen ovien politiikka” esti Kiinan jakamisen Afrikan tapaan Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Käytännössä kuitenkin Kiina jaettiin ulkovaltojen etupiireihin ilman, että kiinalaiset voivat itse paljoakaan vaikuttaa asioiden kulkuun. 1949 syntyneen Kiinan kansantasavallan suhteet kahteen suurvaltaan Neuvostoliittoon ja etenkin Yhdysvaltoihin muodostuivat etäisiksi. Silti Kiina pystyi kuromaan kiinni teollisuusmaiden etumatkaa tietotaidossa. Kun kylmä sota päättyi ja uusi vuosituhat alkoi, maailman maat ja kansantaloudet saivat kokea uudenlaisen haasteen, ”Kiina-ilmiön”.

HISTORIA
Lähde matkaan! Welcome on board!
Kulttuurit kohtaavat
Kulttuurien synty
Sota ja kulttuuri
Uskonto ja kulttuuri
Uskonto, yhteiskunta ja kulttuuri
Kansainvälinen kauppa ja kulttuurien kohtaaminen
Maailmanuskontoja ja maailmankulttuureja
Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri
Tietotaito ja kulttuurikehitys
Kaksi sisarkulttuuria
Kiina ja muu maailma
Kulttuurien tulevaisuudesta
YO-kirjoitusten tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet