|
|||||||||||||||||||||||||
 |
|
| |
|
|||||||||||||||||||||
|
Monikulttuurinen Kaakkois-Aasia Kaakkois-Aasiaan muodostui kulttuurisesti omintakeinen alue Intian ja Kiinan väliin. Alueen paikalliset johtajat suosivat aluksi Intian mallin mukaisia sakraalisia kuningaskuntia. Uskomuksena oli, että se, joka hallitsee Vedat, kykenee toimimaan kuninkaana, tuomarina ja armeijan ylipäällikkönä. Kun muslimeista tuli maailmankaupan valtiaita, islamin suosio alueella kasvoi. Hindu- ja buddhalaisvaltiot saivat väistyä islamilaisten ruhtinaskuntien tieltä. Luonnonvaroiltaan rikas Kaakkois-Aasia veti puoleensa väkeä kaikkialta maailmasta. Satamakaupungeissa kohtasivat intialainen, kiinalainen, islamilainen ja 1500-luvulta alkaen myös eurooppalainen kulttuuri. Kristinusko sai jalansijaa paikoissa, joihin hindulaisuus, buddhalaisuus tai islam ei vielä ollut ehtinyt juurtua. Intialaiset kutsuivat Kaakkois-Aasian mannerosaa Kultamaaksi, Suvarnabhumi, ja saaria Kultasaariksi, Suvarnadvipa. Nimet Indokiina ja Indonesia ovat eurooppalaista perua. Malakan salmien kautta kulkevan kansainvälisen merikaupan valvonta on tuonut valtaa ja rikkauksia. Taistelu tukikohdista onkin muuttanut alueen valtiollista karttaa monta kertaa.
|
|
|
||||||||||||||||||||||
| |
| |
|
|||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||
