6: Kulttuurit kohtaavat Etälukio

Tietotaito ja kulttuurikehitys
 
”Idästä tulee valo/sivistys” oli yleinen sanonta Välimeren maailmassa antiikin aikana. Alkukirkkokin piti tärkeänä sisällyttää Itämään tietäjät osaksi joulun sanomaa. Tiedon merkitystä on painotettu myös islamilaisessa kulttuurissa: ”Etsi tietoa vaikka se olisi Kiinassa.”

1500-luvulla eläneen eurooppalaisen filosofin Baconin mielestä ihmiskunta sai kiittää edistyksestään nimenomaan kiinalaisia, jotka olivat keksineet ruudin, kompassin, paperin ja painokoneen. Paperi ja painokoneet auttoivat levittämään tietoa, navigaatiotaidot liikkumaan maailmanmerillä ja hyvät kanuunat tuomaan voittoja maa- ja meritaisteluissa! Tärkein linkki läntisen Euroopan ja idän kulttuurien välillä oli maurien islamilainen valtio Andalusiassa Espanjan maaperällä 700 - 1400-luvulla.
 
Idän suunnalta puhaltaneet vapauden tuulet piristivät henkistä ilmapiiriä Euroopassa ja antoivat virikkeitä kulttuuriseen renessanssiin ja empiiriseen kokemusperäiseen tutkimukseen. Baconin käsityksestä ”tieto on valtaa” tuli eurooppalaisen tiedonhalun ja maailmanvalloituksen symboli.

Tiedolla on arvoa. Heettiläiset varjelivat taitoaan valmistaa rautaa suurena sotasalaisuutena 1000-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Kiinalaisten onnistui pitää silkinvalmistus omana tietonaan useiden vuosisatojen ajan. Teollisuusmaissa on säädetty jos jonkinlaista patentti- ja tekijänoikeuslakia keksijöiden ja yritysten suojaksi. Verkottuneessa maailmassa osaamisen kätkeminen onnistuu kuitenkin huonosti, eikä se ole kaikkien mielestä edes moraalisesti oikein.

Foinikialaiset
Keksivät aakkoskirjoituksen?

 

 Pohdintatehtäviä:

  1. Seuraavassa esitetään väitteitä kulttuurien muuttumisesta ja kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Mitä niistä voit allekirjoittaa, mitä et?
    1. Monet nykyihmisen perustaidoista ovat vuosituhansien aikana karttuneen kulttuurikehityksen tuotetta.
    2. Uudet sukupolvet rakentavat hitaasti uutta aikaisempien sukupolvien työn pohjalta.
    3. Tärkeitä läpimurtoja ihmiskunnan kehityksessä ovat olleet kuvakirjoitus, aakkoset, nolla ja tietokone.
    4. Elektronisen tietoverkon rakentaminen vaatii enemmän työvoimaa, älyä ja kuvittelukykyä kuin pyramidien tai keskiajan katedraalien pystyttäminen.
    5. Ennen valtakuntien kohtalo riippui rautatieverkon laajuudesta, nykyisin toimivista tietoverkoista.
    6. Globalisointi ei merkitse yhdenmukaistumista vaan monia erilaisia ja yksilöllisiä maailmankyliä.
    7. Globaalit maailmanmarkkinat, matkailu, televisio, Internet ja muu nykyaikainen tiedonvälitys ja tiedon lisääntyminen ovat viime aikoina vähentäneet etnosentrisyydeksi kutsuttua oman kulttuurin yliarvostamista ja muiden kulttuurien vähättelyä kaikissa kulttuuripiireissä.
  2. Ovatko seuraavat kansainvälistä liike-elämää koskevat väitteet mielestäsi tosia?
    1. Kaikki maailman liikeyritykset ovat riippuvia yhteisvoimin rakennetusta kulttuuriperustasta.
    2. Liike-elämän johtajat toimivat kaikkialla maailmassa sillä tietotaidolla, joka koostuu kiinalaisten, intialaisten, arabien, foinikialaisten ja läntisten kulttuurien perinnöstä.
    3. Yhteiskunnan vauraus ja valta lähtee työntekijän päästä.
    4. Henkistä omaisuutta ei voi omistaa kuten aineellista.
    5. Kulutuselektroniikan tuotteet valtaavat markkinoita vauhdilla, joka hämmästyttää sekä valmistajia että asiakkaita.
    6. Globaalin myynnin strategia edellyttää tuotteiden standardointia kaikkialla maailmassa.
    7. Kulttuurin merkitys talouselämässä kasvaa eikä suinkaan vähene. Jopa McDonald's sopeutuu kansallisiin eroihin.
    8. Menestymisen salaisuus on innovaatio ja nopea toiminta.
    9. Maailma jakaantuu nopeisiin ja hitaisiin.
  3. Seuraavassa on joitakin Kaakkois- ja Itä-Aasian kulttuureista lausuttuja piirteitä ja ominaisuuksia. Pitävätkö ne omien tietojesi mukaan paikkansa? Jos kyllä, niin millaisia ennusteita niiden pohjalta voitaisiin tehdä maapallon kulttuurien tulevaisuudesta? 
    1. Kaakkois- ja Itä-Aasian kulttuureissa arvoja on ammennettu alueen kaikista merkittävistä uskonnoista, myös islamista ja kristinuskosta.
    2. Monikulttuurisissa yhteiskunnissa teknologioiden ja liiketapojen leviäminen on ollut helppoa.
    3. Ulkokiinalaisia (muualla kuin Kiinassa asuvia kiinalaisia) yhdistää kungfutselainen kulttuuri ja bambuverkostoksi kutsuttu bisnesimperiumi.
    4. Ulkokiinalaisia on 55 miljoonaa, joista 50 miljoonaa asuu Itä-Aasiassa.
    5. Itä-Aasian perheyrityksistä Japania ja Koreaa lukuun ottamatta 95 % on ulkokiinalaisten käsissä.
    6. Aasiassa sijaitsee kymmenkunta yli 10 miljoonan asukkaan megapolista ja seuraavat kymmenen ovat jo tulossa.
    7. Kiinassa valmistuu yksi pilvenpiirtäjä joka 20. päivä.
    8. Itä-Aasian maat kilpailevat henkisestä ja aineellisesta pääomasta sekä keskenään että maapallonlaajuisesti.
  4. Pohdi seuraavien politiikasta ja taloudesta esitettyjen väitelauseiden totuusarvoa:
    1. Globalisaatiopyrkimykset merkitsevät liikkuvuutta ja vapautta.
    2. Globalisaatiopyrkimykset merkitsevät kärsimystä.
    3. Fundamentalismi on keino torjua eurooppalais-amerikkalaista hegemoniaa.
    4. Fundamentalistiset liikkeet ovat globaalin järjestyksen ja vakauden suurimpia uhkakuvia.
    5. Kansakuntien välinen globaali demokratia, tasa-arvoisuus ja suvereenisuus ovat vielä joskus todellisuutta, koska tavoite on kirjattuna YK:n peruskirjaan.
    6. Vain kansainvälisen kaupan vapauttaminen luo edellytykset vapaaehtoiseen vuorovaikutukseen, kulttuurivaihtoon ja rauhanomaiseen vuorovaikutukseen kansojen, valtioiden ja kulttuurien välillä.
    7. Ihmiskunnan suuria ongelmia - kuten mistä ruokaa ja energiaa - pystytään ratkaisemaan ihmiskunnan yhteisen ajatteluvoiman avulla. Keinona on verkko, jossa miljoonat aivot työstävät vastauksia vaikeisiin kysymyksiin.
    8. Verkossa muhiva superäly on riittämätön poistamaan ihmisten kärsimyksiä ja tekemään ihmisistä veljiä keskenään.
  5. Pitävätkö seuraavat väitteet tiedon merkityksestä globaalissa maailmantaloudessa mielestäsi paikkansa?
    1. Yhteiskunnan tietoperusta vaikuttaa enemmän talouselämän kasvuun kuin raha.
    2. Tieto ohjaa enemmän taloutta kuin talous tietoa.
    3. Tiedolla on vallankumouksellinen olemus: myös heikot ja köyhät voivat päästä siihen käsiksi.
    4. Tietoon perustuva talous on sysännyt kehittyneet talousmahdit katkeraan, kaikkialle maailmaan yltävään kilpailuun.
    5. Taistelu tiedon ja tietoyhteyksien hallinnasta kuumenee koko ajan kaikkialla maailmassa.
    6. Taloudellisesta ylivallasta käydään sotaa, jonka strategisia aseita ovat tutkimus, koulutus ja organisaatio.
  6. Kumpi väite osuu mielestäsi lähemmäksi totuutta?
    1. Kansojen ja kulttuurien välisestä kilpailusta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
    2. Kansojen ja kulttuurien välinen kilpailu on hyödyllistä.
HISTORIA
Lähde matkaan! Welcome on board!
Kulttuurit kohtaavat
Kulttuurien synty
Sota ja kulttuuri
Uskonto ja kulttuuri
Uskonto, yhteiskunta ja kulttuuri
Kansainvälinen kauppa ja kulttuurien kohtaaminen
Maailmanuskontoja ja maailmankulttuureja
Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri
Tietotaito ja kulttuurikehitys
Kaksi sisarkulttuuria
Kiina ja muu maailma
Kulttuurien tulevaisuudesta
YO-kirjoitusten tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet