6: Kulttuurit kohtaavat Etälukio

Uskonto, yhteiskunta ja kulttuuri

Uskonto, laki ja valta kuuluvat läheisesti yhteen kaikissa kulttuureissa. Kuvitelma jumalten tarvitsemista uhreista kiitokseksi hyvästä sadosta teki papistosta yhteiskunnallisen vallankäyttäjän. Ylipappeus saattoi sisältyä myös hallitsijan tehtäviin. Silti myös tavallisella kansalla oli velvollisuus osallistua jumalanpalvelukseen omassa kodissaan kotialttariensa äärellä.

Normaalisti uskonto tukee lainkuuliaisuutta ja ylläpitää yhteisöä. Sääntöjä, normeja ja lakeja on perusteltu useimmissa kulttuureissa jumalallisella auktoriteetilla. Mooseksen lain ja Koraanin uskotaan syntyneen Jumalan ilmoituksena. Myös Kiinan keisarin säädöksiä tai intialaista Manun lakia pidettiin taivaallisena sanomana. Jumalallisen lain rikkojia odottivat rangaistukset joko tässä tai viimeistään tulevassa elämässä.

Yksilön onkin aina ja kaikkialla ollut helpointa elää noudattamalla yhteisön normeja. Mitä paremmin lapsi tai nuori oppii kulttuurinsa arvot ja normit, sitä paremmin hän tulee toimeen yhteisössään. Normit määräävät, miten tulee käyttäytyä kussakin tilanteessa, päivittäisissä askareissa tai juhlapäiviä vietettäessä. Monet tavat, riitit ja seremoniat, kuten häät ja hautajaiset, ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle miltei samanlaisina esi-isien ajoista nykypäivään.

Turkkilainen perhejuhla ympärileikattujen veljesten kunniaksi

Mikä juhla?

Pohdintatehtäviä:

  1. Voiko kulttuuria ymmärtää ottamatta huomioon uskontoa?
  2. Onko olemassa uskontoa ilman tiukkoja käyttäytymisnormeja?
  3. Ota kantaa seuraaviin väitteisiin:
    1. Uskonto ja politiikka liittyvät läheisesti toisiinsa.
    2. Uskovien yhteisö vaikuttaa voimakkaasti yksilöön.
    3. Ihminen saa sisäisen rauhan vain vetäytymällä yhteiskunnasta.
    4. Ihminen on itse vastuussa oman elämänsä hyvästä.
    5. Vallan jakautuminen eri yhteiskuntaluokille on auttanut yhteiskuntien demokratisoitumista Euroopassa ja Intiassa.
    6. Sananjulistajat, jotka osaavat hyödyntää mediaa, ovat erittäin vaikutusvaltaisia.

Tehtäviä:

  1. Kungfutselaisuus korosti järjestystä. Yksilöllä oli velvollisuuksia perhettä, sukua ja valtiota kohtaan. Osoittamalla kunnioitusta omalle perheenpäälle osoitti samalla kunnioitusta valtioperheen päälle, keisarille.
    1. Kiinassa keisarit vaativat itselleen ylimmän maallisen ja hengellisen vallan. Miten käsitys keisarin asemasta Taivaan poikana liittyy vainajien palvontaan?
    2. Miksi Kiinaan ei syntynyt pappisluokkaa, kuten useimmissa muissa korkeakulttuureissa?
    3. Kiinassakaan kaikki perheenpäät eivät olleet keskenään samanvertaisessa asemassa. Ketkä olivat Kiinassa todellisia vallankäyttäjiä keisarin lisäksi?
    4. Mikä yhteiskuntaluokka eli Kiinassa (kuten antiikin Ateenassa) vaurasta elämää ilman korkeaa yhteiskunnallista statusta?
  1. Perinteisen hindulaisen maailmankuvan mukaan jokaisella ihmisellä on oma tehtävänsä yhteiskunnassa.  Näin opetti myös filosofi Platon antiikin Ateenassa.
    1. Mitä hyötyä ja mitä haittaa on ihmisten jakamisesta eri yhteiskuntaluokkiin?
    2. Kumpaa eriarvoisuus tukee enemmän, yhteiskuntarauhaa vai ylempien luokkien etuoikeuksia?
    3. Minkä kastin/yhteiskuntaluokan tehtäviin kuului huolehtia valtakunnan a) hallinnosta ja maanpuolustuksesta ja b) taloudellisesta vauraudesta?
    4. Mihin perustui bramiiniluokan valta?

  2. Buddhalaisuus aloitti ensimmäisenä uskontona lähetystyön eli pelastussanoman viemisen kaikille maailman kansoille ja kaikille säädyille. Yleismaailmallinen yhteiskunnallisen luokkajaon torjuva uskonto arvosti myös kansanvalistustyötä.
    1. Miten selitetään buddhalaisuuden katoamista Intiasta?
    2. Miten selitetään buddhalaisuuden saavuttamaa laajaa suosiota Intian ulkopuolella?

  3. Profeetta Muhammedin elämäntyöstä syntyi Arabian valtakunta, joka jo pian hänen kuoltuaan ulottui Atlantilta Intiaan.
    1. Miten uskonto ja laki liittyvät toisiinsa islamilaisessa yhteisössä?
    2. Koraanin lisäksi muslimia ohjaa perimätieto sunna. Mitä sunna sisältää ja miksi monille muslimeille on tärkeää elää paitsi Koraanin myös sunnan mukaan?
    3. Islamilainen laki sharia kehittyi 700 – 900-luvuilla ja sitä pidettiin omana aikanaan yhtenä islamin uskon suurimmista siunauksista. Miksi?
    4. Kuka tai mikä taho islamilaisessa yhteisössä valvoo ihmisten käyttäytymistä?
    5. Sharian tavoitteissa mainitaan mm. oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, vauraus ja ihmisarvon edistäminen. Silti oli tavallista, että islamilaiset hallitsijat eristäytyivät loistaviin palatseihinsa tavallisen kansan yläpuolelle. Miksi muslimien enemmistö sunnit ovat sietäneet maallisten johtajiensa yläluokkaista elämäntapaa ja vieraantumista islamin alkuperäisestä sanomasta?
    6. Kaikkien maailman muslimien on kunnioitettava arabialaista kulttuuria. Mitä velvoitteita se asettaa kaikille uskoville eri puolilla maailmaa?

Syventäviä tehtäviä:

  1. Vertaa intialaista kastilaitosta perinteiseen eurooppalaiseen sääty-yhteiskuntaan. Mitä yhtäläisyyksiä ja/tai eroja niissä voit havaita?
  2. Vertaa 2000-luvun kiinalaisen yhteiskunnan ja yritysmaailman hierarkkisuutta perinteiseen kungfutselaiseen yhteiskuntaan.
  3. Buddhalainen luostarilaitos voi tukea vallassa olevia tai toimia heitä vastaan. Missä tapauksissa buddhalaisuudessa hyväksytään kumouksellinen toiminta laillista esivaltaa vastaan?
  4. Miten papiston asema suhteessa vallanpitäjiin eroaa islamilaisen uskonnon ja kulttuurin sunnalaisessa, shiialaisessa ja suufilaisessa suuntauksessa?
HISTORIA
Lähde matkaan! Welcome on board!
Kulttuurit kohtaavat
Kulttuurien synty
Sota ja kulttuuri
Uskonto ja kulttuuri
Uskonto, yhteiskunta ja kulttuuri
Miten kaukana itä on lännestä?
Testaa tietosi
Kansainvälinen kauppa ja kulttuurien kohtaaminen
Maailmanuskontoja ja maailmankulttuureja
Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri
Tietotaito ja kulttuurikehitys
Kulttuurien tulevaisuudesta
YO-kirjoitusten tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet