6: Kulttuurit kohtaavat Etälukio

YO-kirjoitusten tehtäviä

Suluissa kevään (K) tai syksyn (S) kirjoitusvuosi.

  • Alla on kaksi aikalaiskuvausta eurooppalaisten ja Länsi-Afrikan rannikon kansojen kohtaamisesta.

”Nämä mustat – miehiä ja naisia – tungeksivat katsomaan minua kuin olisin ollut ihme. Heille näytti olevan uusi kokemus nähdä kristittyjä, joita he eivät olleet aiemmin kohdanneet. He hämmästelivät yhtä paljon vaatetustani kuin valkeaa ihoani. Asuni oli espanjalaisen muodin mukainen, mustasta damastista tehty takki ja sen päällä lyhyt viitta harmaasta villakankaasta. He tutkivat ihmeissään takkia ja villavaatetta, joka oli uutuus heille; jotkut koskivat käsiäni ja jäseniäni sekä hieroivat minua syljellä nähdäkseen, oliko vaaleuteni väriainetta vai ihoa.”
Portugalilainen löytöretkeilijä Luis de Cadamosto (n. 1455)

”Nämä barbaarit, jotka toden sanoakseni arvioivat kaikkia muita kansoja oman mittapuunsa mukaan, eivät koskaan uskaltautuneet meitä lähelle, kun he halusivat vaihtaa kalaa ja vettä tupakkaamme ja korppuihimme. He käyttäytyivät lähinnä niin kuin me käyttäydymme ruttotautisia kohtaan: meidän väkemme oli vietävä heidän tahtomansa vaihtokauppatavarat jonkin matkan päähän laivasta ja palattava takaisin. Kun alkuasukkaat olivat tämän nähneet, he tulivat paikalle, ottivat, mitä heille oli tuotu, asettivat kalaa sen sijalle ja palasivat majoihinsa.”
Ranskalainen matkailija Claude Jannequin (1640-luku)

  1. Miten Cadamoston ja Jannequinin kokemukset paikallisväestön kohtaamisesta poikkeavat toisistaan ja  miten arvioit näiden kuvausten luotettavuutta tietolähteenä? (3 p.)
  2. Millaiset tekijät vaikuttivat siihen, että eurooppalaisten saapumiseen suhtauduttiin eri historiallisissa tilanteissa eri tavoin? (3 p.) (S 06)
  • Alla on kaksi aikalaisarviota siitä, miten Tyynenmeren kansojen elämä muuttui eurooppalaisten alettua vaikuttaa alueella 1700- ja 1800-luvun taiteessa.

”Kun tyytyväisinä näemme näiden ihmisten nyt elävän oikeudenmukaisten ja inhimillisten lakien mukaan ja evankeliumin siunauksista nauttien, riemuistemme siitä, miten sivistys on edennyt saarilla, jotka vielä äsken olivat barbarian ja mitä syvimmän taikauskon kourissa. Jo näin nopeasti epäjumalien palvonnan lakattua monet ovat oppineet lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan; monia loistavia kirkkoja ja mukavia asumuksia (…) on rakennettu; julkeat aistilliset tavat ovat täydellisesti muuttuneet mitä säädyllisemmiksi hyväksi käytökseksi; kansa, joka kaikkia muhita enemmän oli syvällä rikosten turmeluksessa, tunnustaa nyt kristinoppia aivan yleisesti ja vakaammin kuin mikään muu kansa taivaan kannen alla; nämä kaikki ovat meistä niin ainutlaatuisia asioita, että emme löydä sanoja, joilla kiittää Jumalaa.”
Lontoon lähetysseuran (London Missionary Society) tarkastajien raportti Tahitin oloista (1821)

”O-Taheitilla ja O-Waihilla kauniit ihmisvartalot on verhottu lähetyssaarnaajien antamilla paidoilla, laulu ja tanssi on vaimennut, ja lepopäivän pyhittämiskäsky laskeutuu hiljaa ja surullisena ilon lasten ylle.”
Havaijissa vieraillut saksalainen runoilija ja luonnontutkija Adelbert von Chamnissso päiväkirjassaan (1817)

  1. Miten kirjoittajien näkemykset olojen muutoksesta poikkeavat toisistaan, ja miten eroa voi selittää? (2 p.)
  2. Miten teksteissä ilmenevät ajattelutavat näkyivät siinä, miten eurooppalaiset kohtelivat ei-länsimaisia kansoja ja kulttuureja 1700 - 1900 -luvulla? (4 p.) (K 06)
  • 1600-luvun alussa Kiinan rannikolle saapuneita hollantilaisia kauppiaita luonnehditaan kiinalaisessa aikalaislähteessä seuraavasti:

”He ovat ahneita ja viekkaita, tuntevat hyvin tavaroiden arvon ja osaavat näppärästi hankkia taloudellista hyötyä. He vaarantavat jopa henkensä tehdäkseen voittoa, ja he matkustavat kaukaisimpiinkin maailman kolkkiin käymään kauppaa. (…) Lisäksi he ovat hyvin kekseliästä väkeä; heidän laivojensa purjeet ovat kuin hämähäkin verkot, niin että ne voidaan kääntää ottamaan tuulta mistä päin tahansa, ja he purjehtivat mihin suuntaan vain haluavat. Jos heidät tapaa avomerellä, joutuu usein heidän ryöstämäkseen.”

a) Millaisia päätelmiä voidaan tehdä 1600-luvun eurooppalaisesta ja kiinalaisesta kulttuurista tämän kuvauksen valossa?
b) Millaista eurooppalaisten ja kiinalaisten kanssakäyminen oli 1600-luvulta alkaen ensimmäiseen maailmansotaan asti? (K 05)

  • Vertaile Japanin ja Kiina roolia maailmantaloudessa toisen maailmansodan jälkeen nykypäiviin asti. (S 03)
  • On väitetty, että naisten aseman parantaminen on eräs tehokkaimpia keinoja kehitysmaiden olojen edistämiseksi. Miten väitettä voidaan perustella? (K 03)
  • Monokulttuurisen valtion talous perustuu ratkaisevasti vain yhteen tai kahteen tuotteeseen. Miten siirtomaakausi vaikutti monokulttuurien syntymiseen Etelä-Amerikassa tai Afrikassa, ja minkälaisia ongelmia monokulttuurista aiheutuu valtiolle itselleen? (K 03)
  • Karibian alue (mm. Kuuba, Jamaika, Puerto Rico, Trinidad) on eräs kulttuurien sulatusuuni. Mistä Karibian kulttuurin ainekset ovat peräisin, ja mitä siitä on puolestaan levinnyt tuon alueen ulkopuolelle? Voit myös vastata kysymykseen käsittelemällä jotakin toista vastaavanlaista historiallisesti monikulttuurista aluetta. (S 02)
  • Tarkastele Intian tai Japanin tai Kiinan suhtautumista länsimaihin ja länsimaiseen kulttuuriin 1800- ja 1900-luvuilla. (K 02)
  • Kehitysyhteistyö on myös kulttuurien kohtaamista. Tarkastele kahden valitsemasi esimerkin valossa, millä tavoin kulttuurierot on kehitysyhteistyöhankkeissa pyritty ottamaan huomioon. Tarkastele myös seurauksia, joita kulttuurierojen sivuuttamisessa on ollut niissä. (S 01)
  • ”Kun Suomen oloja verrataan esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa on monenlaisia rotusekoituksia ja niistä johtuvia vaikeasti ratkaistavia yhteiskunnallisia pulmia, on kansamme rodullista yhtenäisyyttä pidettävä suurena voimavarana.”
    Heikki Varis, Suomalaisen yhteiskunnan rakenne, 1948

”Suomella on mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa monikulttuuriseksi ja rikkaammaksi. Maassa olevilla etnisillä ryhmillä tulee olla oikeus oman kulttuuriperinteensä säilyttämiseen samalla kun ne sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Pakolais- ja siirtolaisasiain neuvottelukunnan mietintö, 1994

Vertaile tekstien suhtautumista suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriseen yhtenäisyyteen.

  • Mitkä tekijät vaikuttavat etnisten vähemmistöjen oman kulttuurin säilymiseen? (S 01)
  • Tarkastele, miten uskonto on vaikuttanut Aasiassa kahden valitsemasi toisen maailmansodan jälkeisen kriisin syntyyn. (K 01)
  • Valitse jokin ulkoeurooppalainen, alueensa valtakulttuurin alaisuudessa elävä alkuperäiskansa ja tarkastele, miten se on vaalinut omaa kulttuuriaan ja missä määrin se on sopeutunut alueen valtakulttuuriin. (K 00)
  • Espanjalainen löytöretkeilijä Bernal Diaz perusteli 1500-luvulla Intian-matkaansa seuraavasti:

”Olemme lähteneet Intiaan palvellaksemme Jumalaa ja Hänen Majesteettiaan, antamaan uskon valoa niille, jotka elävät pimeydessä, ja rikastumaan, kuten jokainen ihminen toivoo tekevänsä.”

Miten eurooppalaiset uuden ajan alussa toteuttivat Diazin esittämiä tavoitteita löytöretkien kohdealueilla? (K 00)

HISTORIA
Lähde matkaan! Welcome on board!
Kulttuurit kohtaavat
Kulttuurien synty
Sota ja kulttuuri
Uskonto ja kulttuuri
Uskonto, yhteiskunta ja kulttuuri
Kansainvälinen kauppa ja kulttuurien kohtaaminen
Maailmanuskontoja ja maailmankulttuureja
Kieli, kirjallisuus ja kulttuuri
Tietotaito ja kulttuurikehitys
Kulttuurien tulevaisuudesta
YO-kirjoitusten tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet