3: Suomen historian käännekohtia Etälukio

Suomi pitää pintansa

- Vanhempamme rakentavat elintasovaltion -

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto ja sen yksipuoluejärjestelmä koettiin muualla maailmassa uhaksi perinteiselle yhteiskuntajärjestelmälle. Erityisesti suomalaiset pelkäsivät bolsevistista Venäjää, olihan se heidän rajanaapurinsa. Neuvostoliiton näkökulmasta muu maailma käyttäytyi uhkaavasti sitä kohtaan.

Kilpailu kahden erilaisen yhteiskuntajärjestelmän välillä merkitsi vanhempiemme sukupolvelle raskaita sotavuosia, sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä ja sotakorvausten maksamista Neuvostoliitolle. Suomen toisesta itsenäisyystaistelusta kunniakkaasti selvinnyt sukupolvi pystyi kaiken lisäksi jättämään jälkipolville perinnöksi hyvinvointiyhteiskunnan.

Suomen selviytyminen toisesta maailmansodasta oli todella nopeaa. Teollisuustuotanto kasvoi nopeasti. Samalla vaihtui yhteiskunnan ja talouden rakenne. Maasta toimeentulonsa saavien ihmisten määrä putosi murto-osaan entisestä. Väki varsinkin pientiloilta muutti kaupunkeihin uusien teollisuus- ja palveluammattien perään. Koneellistuminen ja automatisoituminen muuttivat työn tehokkuutta ja sisältöä. Talouden rakennemuutoksen lisäksi huomiota saivat koulutus- ja sosiaalipolitiikka. Opiskelumahdollisuudet tasa-arvoistuivat peruskoulutuksesta korkeakouluihin. Julkinen sektori ohjasi rahavirtoja hyödyntämään koko maan väestön tarpeita vauvoista vaareihin. Yhteiskunnan tasa-arvoistumisen ulkoiseksi merkiksi otettiin käyttöön vanha sääty-yhteiskuntaa edeltänyt tapa sinutella kaikkia ikään, sukupuoleen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.

Suomalaisten lujaa tahtoa päästä tilastojen ykköseksi mm. kansainvälisissä elintasovertailuissa selittänee ehkä osittain ison veljen heittämä varjo Suomi-neidon ylle. Suomalaisille oli tärkeää näyttää sekä itselleen että muille, että Neuvostoliiton kanssa solmitusta YYA-sopimuksesta huolimatta Suomi oli itsenäinen ja puolueeton valtio ja että se pystyi taistelemaan olemassaolostaan siinä missä muutkin. Sisu läpäisee vaikka harmaan kiven.

 

Tehtävät:

  1. "Talvisodan henki" ja sen merkitys Suomen kansalliselle identiteetille.
  2. Vuosien 1940, 1944 ja 1947 rauhansopimusten asettamat velvoitteet Suomelle.
  3. Vaaran vuodet Suomessa.
  4. Neuvostoliiton ja Suomen välinen YYA-sopimus 1948 ja sen eroavuus muista Neuvostoliiton solmimista YYA-sopimuksista.
  5. Suomen suhteet idän ja lännen talousliittoihin kylmän sodan aikana.
  6. Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos 1960-1970 -luvuilla.
  7. Kuvaa pääpiiteissään U. K. Kekkosen sisä- ja ulkopolitiikkaa hänen pitkällä "hallituskaudellaan" 1956-1982.

Testaa tietosi

HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Suomesta täysi-ikäinen
Suomi pitää pintansa
Suomen rooli 1900-luvun taisteluissa
Tie suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan
Testaa tietosi
Suomi yhteisössä
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet