3: Suomen historian käännekohtia Etälukio

Suomesta täysi-ikäinen

- Isovanhemmat tekevät Suomesta itsenäisen -

1800-luvun alussa Suomi joutui Venäjän alaisuuteen, vuosisata myöhemmin se irtaantui Venäjästä. Suomen saattaminen itsenäiseksi valtioksi ei ollut helppoa isovanhemmillemme. Karille ajo oli lähellä monta kertaa.

Kurssinsuuntaa piti harkita huolellisesti sortokauden alkaessa vuonna 1899. Oli valittava, miten torjua venäläistämispyrkimykset. Oli olemassa vaara, että jos vastustetaan liian jyrkästi annettuja määräyksiä, autonomia menetetään kokonaan. Näin oli käynyt esimerkiksi Puolalle.

Tsaarin menetettyä valtansa Venäjällä maaliskuun vallankumouksessa 1917, suomalaisten oli päätettävä, kenellä oli ylin valta Suomessa. Kuuluiko se Suomen omalle vuonna 1906 uudistetulle eduskunnalle vaiko Venäjän väliaikaiselle porvarilliselle hallitukselle. Vasemmisto oli halukas vallan siirtoon Suomen eduskunnalle ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. Päätöstä ei hyväksytty Venäjällä ja eduskunta hajotettiin. Kun kommunistit pääsivät valtaan Venäjällä lokakuussa, Suomen oikeisto halusi nopeasti katkaista yhteyden Venäjään. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen joulukuun 6. päivänä 1917. Suomalaisten myös onnistui saada tunnustus itsenäisyydelleen bolsevistisen Venäjän johtajalta V. I. Leniniltä.

Suomessa ei kuitenkaan vallinnut yksimielisyyttä siitä, miten itsenäistä Suomea tuli johtaa. Suomi oli vaurastunut teollistumisen ansiosta, mutta varallisuus jakaantui epätasaisesti ja yhteiskuntaluokkien välillä oli suuria eturistiriitoja. Maassa oli kaksi aseistautunutta rintamaa, suojeluskunta ja punakaarti. Kansalaisten oli valittava, kumpaan leiriin he halusivat kuulua, valkoisiin vai punaisiin. Kolmatta vaihtoehtoa ei ollut.

Valkoisten voittoon päättyneen sisällissodan jälkeen Suomessa riideltiin hallitusmuodosta, osa päättäjistä halusi kuningaskuntaa, osa taas tasavaltaa. Kuningasmieliset toivoivat Saksan keisarikunnan suojaavan Suomea Venäjältä ja oman maan vallankumouksellisilta. Siksi heidän kuningasehdokkaansa oli saksalainen ruhtinas. Suomea uhkasi kuitenkin vaara joutua Saksan siirtomaaksi.

Saksan kärsimät tappiot ensimmäisessä maailmansodassa saivat kuningasmieliset luopumaan tavoitteistaan. Suomi sai tasavaltaisen hallitusmuodon 1919. Sen mukaan valta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa yleisin ja yhtäläisin vaalein valittu eduskunta. Suomen itsenäisyys tunnustettiin kansainvälisesti ensimmäisen maailmansodan päättäneissä rauhansopimuksissa.

Monien ristiriitojen ja taistelujen kautta Suomen neidosta oli tullut täysivaltainen omista asioistaan päättävä suvereeni valtio muiden suvereenien valtioiden rinnalle. Taistelu sekä sisäisiä että ulkoisia vaaroja vastaan jatkui kuitenkin edelleen itsenäisessä Suomessa.

Tehtävät:

  1. Mitä muutoksia venäläisten harjoittama yhtenäistämispolitiikka aiheutti Suomen puolueoloissa 1900-luvun alussa?
  2. Minkälaisen kansanedustuslaitoksen Suomi sai vuonna 1906?
  3. Minkä nimisiä puolueita perustettiin valtiopäivävaaleja varten?
  4. Mihin Suomen venäläistämissuunnitelmat kariutuivat?
  5. Heinäkuun valtalaki ja sen saama kannatus Suomessa ennen ja jälkeen Lokakuun vallankumouksen 1917.
  6. Jääkäreiden osuus Suomen itsenäistymisessä.
  7. Ulkovaltojen tuki valkoisille ja punaisille.
  8. Selitä Suomen historian avulla, miksi Suomen hallitusmuoto on hyvin presidenttikeskeinen verrattuna useimpiin läntisen demokratian maihin.
  9. Selvitä Suomen presidenttien ansiot sisällissodan repimän kansakunnan yhdistämiseksi 1920- ja 1930-luvuilla.
  10. Suomen ulkopoliittiset linjaukset maailmansotien välillä.

Testaa tietosi

HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Suomesta täysi-ikäinen
Miksi suomalaisten ja venäläisten välit huononivat 1900-luvun vaihteessa?
Miksi suomalaiset halusivat uudistaa eduskuntansa?
Syitä suomalaisten ja venäläisten etäisiin väleihin
Testaa tietosi
Suomi pitää pintansa
Suomi yhteisössä
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet