3: Suomen historian käännekohtia Etälukio

Miten teollistuminen muutti olosuhteita ja ajattelutottumuksia Suomessa 1800-luvun loppupuolella?

Suomen Pankki Snellman-patsaineen Helsingin Kruunuhaassa  

Suomen Pankki Snellman-patsaineen Helsingin Kruunuhaassa.

J. V. Snellmanin aikana suomalaisuusliikkeestä tuli poliittinen liike. Senaattorina Snellman vaikutti oman rahan Suomen markan saamiseen ja luopumiseen yhteisvaluutasta Venäjän kanssa. Suomen markka sai kuitenkin väistyä Euroopan yhteisen valuutan euron tieltä vuonna 2002. Suomen Pankki jää Euroopan keskuspankin EKP:n haarakonttoriksi.

Taloudellisessa noususuhdanteessa 1860-luvulla ja 1870-luvun alkupuoliskolla maailmanmarkkinoilla oli kovaa kysyntää puusta. Kuljetusmenetelmien kehityttyä kysyntä ulottui Suomeen asti. Suomesta alkoi metsätuotteiden vienti lähinnä Länsi-Euroopan markkinoille, mutta myös Venäjälle. Venäjällä oli kysyntää paperille. Puu- ja puunjalostusteollisuuden tarvitsemien koneiden ja laitteiden kysyntä vahvisti puolestaan maan omaa konepajateollisuutta.

Suomalaiset kokivat historiansa ensimmäisen rajun rakennemuutoksen talous- ja yhteiskuntaelämässä 1800-luvun loppupuolella. Rahaa virtasi ensimmäistä kertaa runsaasti maahan. Puun menekki maailmanmarkkinoilla nosti maan arvoa ja nimenomaan metsästä saatuja tuloja. Mutta kaikilla ei ollut maata eikä kaikista ollut yrittäjiksi. Kaikille maaseudun maattomille ei myöskään riittänyt töitä metsätyömaalla, sahoilla tai tehtaissa.

Elinkeinovapauslaki vuonna 1879 jätti työntekijät vaille sitä suojaa, jonka perinteiset ammattikunnat ja killat olivat heille antaneet. Liberalististen talousoppien vallitessa jokaisen oli tultava toimeen niin hyvin kuin taisi. Koskaan aikaisemmin eikä myöskään koskaan myöhemmin yrittäminen tai yrittäjyys ole ollut niin vapaata Suomessa kuin 1800-luvun lopulla. Ihmisten suojaamista työaikalaeilla tai työsuojelulla ei vielä tunnettu, sen enempää kuin ilman, maan tai veden suojelua tehtaiden päästöiltä.

Liberalistien mukaan yhteiskunnan epäkohdat korjautuisivat ajan mittaan itsestään. Jos jokainen ajoi omaa onneaan ja menestystään, kaikki vaurastuisivat eikä yhteiskunnassa olisi enää vähäosaisia. Kriittisesti liberalismiin suhtautuvat kuitenkin epäilivät kaikkien pääsyä yhteiskunnan hyväosaiseksi. Mieluummin olosuhteet antoivat aihetta uskoon, että ne, joilla paljon on (maata tai rahaa), vain rikastuvat, ja ne, jotka ovat vähän haltijoita, lähinnä oman ruumiinsa, köyhtyvät entisestään. Työpaikan puutteessa moni kun suostui tekemään töitä nälkäpalkalla.

Liberalismin suurimpia kriitikkoja oli Karl Marx, joka kutsui kaikkia Euroopan työläisiä Kommunistisessa manifestissaan 1848 heittämään kahleensa ja ryhtymään vallankumoukseen. Hänen mukaansa yhteiskunta oli jakautunut pahasti kahtia, omistajiin ja omistamattomiin, työnantajiin ja työläisiin. Näiden kahden luokan eturistiriidat johtavat välttämättömästi yhteentörmäykseen ja porvarillinen kapitalistinen yhteiskunta jää historiaan. Vain kommunistisessa yhteiskunnassa kaikki voivat tulla onnellisiksi - jokainen käyttää kykyjään yhteisön hyödyksi ja jokainen saa yhteiskunnalta kaiken tarvitsemansa. Ensimmäinen suomalainen rekisteröity puolue, vuonna 1899 perustettu Suomen Työväenpuolue, omaksui Forssan kokouksessa vuonna 1903 marxilaisen linjan ja vaihtoi nimensä Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi.

HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Miten Suomi vaurastui?
Miten teollistuminen muutti olosuhteita ja ajattelua Suomessa 1800-luvun lopulla?
Testaa tietosi
Suomesta täysi-ikäinen
Suomi pitää pintansa
Suomi yhteisössä
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet