3: Suomen historian käännekohtia Etälukio

Miten Suomi vaurastui?

Tampereen vanhaa teollisuuskeskustaa  

Tampereen vanhaa teollisuuskeskustaa.

Suomen talouselämän ripeän voimistumisen 1800-luvulla mahdollistivat ulkomaalaiset sijoittajat ja yrittäjät. Tammerkosken partaalle, perinteisen kauppapaikan Pirkkalan takakylään, kehittyi suuri teollisuuden ja työläisten kaupunki sen jälkeen, kun skotlantilainen James Finlayson perusti sinne puuvillakehräämön 1820-luvulla. Myös Turun ja Forssan puuvillatehtaat syntyivät ulkomaalaisten yrittäjien toimesta.

Venäjän yhteydessä Suomi oli autonominen maa, mikä tarkoitti käytännössä, että sen oli tultava omillaan toimeen, myös taloudellisesti. Varojen oli riitettävä kattamaan hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Omaa armeijaa ei kuitenkaan tarvinnut ylläpitää. Valtakunnan turvallisuus oli kokonaisuudessaan venäläisten harteilla.

Ajan merkantilististen talousoppien mukaan valtakunnan kukoistus oli kiinni nimenomaan johdon kyvykkyydestä ohjata talouselämää niin, että valtiolla olisi runsaasti käteisvaroja ja kaikilla asukkailla olisi riittävä toimeentulo. Muut maat arvostaisivat rikasta naapuria, eikä oma hyvinvoiva väestö suunnittelisi kapinaliikkeitä johtajiaan vastaan. Autonomian saanut Suomi ei ollut rikas. 90 % kansasta oli köyhiä maanviljelijöitä. Kun valtio sai tulonsa lähinnä maataloutta verottamalla, Suomen senaatin talousosaston laatimat budjetit tai maan ainoan pankin, vuonna 1811 perustetun Suomen Pankin varat eivät olleet suuruudeltaan päätä huimaavia.

Senaatin talousosastolla, silloisella Suomen hallituksella, oli vaikea tehtävä taistella köyhyyttä vastaan. Euroopan konservatiivisimpana hallitsijana tunnettu tsaari Nikolai I (1825-1855) ei kutsunut kertaakaan säätyjä koolle hallituskaudellaan, jota kesti kolmisenkymmentä vuotta. Talouden kehittämiseen tarvittavat lait korvattiin asetuksilla, joiden antaminen kuului senaatin valtaoikeuksiin. Harvalukuisten tehtaiden tai ruukkien tuotantoa lisättiin ja ulkomaankauppaa elvytettiin. Suomen Pankki sai luvan toimia liikepankkina 1840-luvulla ja siten rahoittaa uudistuksia maataloudessa ja teollisuudessa. Näin Suomen talouselämä vahvistui 1800-luvun puoleenväliin mennessä ilman säätyjen myötävaikutusta ja vastuuta.

Ripeä talouskasvu pääsi Suomessa vauhtiin vasta 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Läntisessä Euroopassa liberaalit syrjäyttivät konservatiivit sekä politiikassa että talouselämässä. Liberalismin kannattajat tavoittelivat vapaampaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä olisi myös oikeuksia eikä vain velvollisuuksia. Vapauksia vaativat ennen kaikkea teollistuvan Euroopan yrittäjät, joiden mielestä ei ollut mitään mieltä siinä, että valtio kaikkine säädöksineen asetti kirjaimellisesti kapuloita rattaisiin ja näin jarrutti hyväksi nähtyä talouskasvua.

Venäjän tsaarin Aleksanteri II:n (1855-1881), joka hävisi sodan taistellessaan Krimin niemimaalla länsieurooppalaisten avustamia ja aseistamia turkkilaisia vastaan, oli pakko hyväksyä talouselämän modernisointi omassa maassaan. Hän ei halunnut Venäjän jäävän pahasti jälkeen taloudellisesti ja teknologisesti etevämmistä läntisen Euroopan maista. Siten hänenkin oli lisättävä kansalaistensa vapauksia. Maaorjuus lakkautettiin vihdoin viimein Venäjälläkin. Suomelle hyväksyttiin uusi talousohjelma 1855, mutta suurimittaisia uudistuksia päästiin toteuttamaan vasta vuodesta 1863 lähtien, jolloin tsaari suostui kutsumaan koolle Suomen säädyt. Samalla hän lupasi niille oikeuden kokoontua säännöllisin väliajoin. Ensimmäisenä uutena lakina yli 50 vuoteen keisari ja säädyt allekirjoittivat Snellmanin runsaasti yhteiskunnallisia ja taloudellisia uudistuksia sisältävän "kieliohjelman".

HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Miten Suomi vaurastui?
Miten teollistuminen muutti olosuhteita ja ajattelua Suomessa 1800-luvun lopulla?
Testaa tietosi
Suomesta täysi-ikäinen
Suomi pitää pintansa
Suomi yhteisössä
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet