3: Suomen historian käännekohtia Etälukio

Suomi voimistuu

- Isovanhempien vanhemmat aloittavat Suomen teollistamisen -

1800-luvun puolivälissä poliittinen ja taloudellinen liberalismi mursi taantumuksen Euroopassa. Liberalismin vapauttavat tuulet tuntuivat Suomessa asti. Suomen säädyt saivat keisari Aleksanteri II:lta luvan aloittaa valtiopäivätyöskentelyn 50 vuoden tauon jälkeen. Snellman pääsi vihdoin toteuttamaan suunnittelemaansa suomalaisen yhteiskunnan uudistamista käytännössä. Alkoi yhteiskunnallisen ja taloudellisen toimeliaisuuden aika.

Metsän ja metsätuotteiden myynti vapautuneille maailmanmarkkinoille tutustutti luontaistaloudessa eläneet isovanhempiemme vanhemmat rahan käyttöön. Suljettuna talousalueena Suomi sai painaa myös omaa rahaa. Suomi oli siirtynyt luontaistaloudesta rahatalouteen. Kehityksen moottorina toimi teollistuminen. Teollistuminen hyödytti erityisesti maataloutta. Suomen kansan ei tarvinnut enää 1860-luvun jälkeen kokea nälkävuosia.

Suomi alkoi vaurastua silmin nähden. Helsingin keskusta sai tsaarin ruhtinaskunnan pääkaupungille sopivan komean ulkomuodon. Rahan käyttö näkyi myös maaseudulla. Metsäkaupoilla rikastuneet talolliset pystyttivät pihapiiriinsä keskiajan kivikirkon näköisiä ja kokoisia navettoja arvokarjaansa varten. Kirkot ja pappilat saivat vierelleen uusia maamerkkejä: sahoja, tehtaita, meijereitä, teurastamoja, kansakouluja ja erilaisten poliittisten tai vapaa-ajan yhdistysten talkoovoimilla rakennettuja kokoontumistiloja. Kuka tahansa, jolla oli aikaa, halua tai kykyä, voi ruveta kulttuurin tai politiikan tekijäksi. Ei tarvinnut kuulua edes mihinkään säätyyn, jotta voisi ajaa asioita julkisuudessa. Keinon laaja-alaiseen vaikutusvaltaan tarjosi neljäs valtiomahti, sanomalehdistö.

Suomalainen yhteiskunta muuttui vähitellen kansalaisyhteiskunnaksi, jossa ihmiset voivat halutessaan perätä omia oikeuksiaan. Vallanpitäjien oli otettava huomioon lukutaitoisten kansalaistensa mielipiteet eri tavalla kuin perinteisessä sääty-yhteiskunnassa, jossa ihmisen vaikutusvalta riippui eniten hänen syntyperästään.

Tehtävät:

  1. Mainitse lakeja 1860- ja 1870-luvuilta, jotka ovat merkittävästi a) parantaneet suomalaisten oikeuksia, vapauksia ja mahdollisuuksia itse päättää omista asioistaan ja b) vahvistaneet Suomen autonomiaa.
  2. Miksi kieli merkitsi enemmän kuin sääty valtiopäivätyöskentelyssä 1860-luvulta alkaen?
  3. Suomen teollistumisen erityispiirteitä.
  4. Mitä asioita suomalainen työväenliike ajoi ja miten sen vaatimuksiin suhtauduttiin?
  5. Kouluttautumisen ja erilaisen aatteellisen tai poliittisen toiminnan merkitys suomalaisen yhteiskunnan kansanvaltaistumisessa 1800-luvun loppupuolella.

Testaa tietosi

HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Miten Suomi vaurastui?
Miten teollistuminen muutti olosuhteita ja ajattelua Suomessa 1800-luvun lopulla?
Testaa tietosi
Suomesta täysi-ikäinen
Suomi pitää pintansa
Suomi yhteisössä
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet