3: Suomen historian käännekohtia Etälukio

Suomi yhteisössä

- Me osana Euroopan unionia -

Vanhan ja uuden vuosituhannen vaihteessa Suomi-neito voi vetää henkeä - kylmä sota oli ohi. Olo tuntui helpottuneelta, kun ei ollut enää isoa veljeä valvomassa joka askeletta. Glasnostin ja perestroikan vapauttavat tuulet sulattivat Neuvostoliiton. Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi Suomelle YYA-sopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen Suomea koskevien rajoitusten päättymistä. U. K. Kekkosen seuraajaksi vuonna 1982 valittu presidentti Mauno Koivisto vei Suomea uuteen aikaan. Julkisen talouden säätelemät markkinat vapautuivat. Oli mahdollista harrastaa "kasinotaloutta" tai "pestä jälkipyykkiä" eli selvittää asioita, jotka olivat jääneet selvittämättä Kekkosen kaudella.

Suomen pyrkimykselle päästä mukaan vauraiden eurooppalaisten perheeseen, Euroopan unioniin, ei ollut enää ulkoisia esteitä. Enemmistö kansalaisista valitsi jäsenyyden puolesta. Suomi-neidon toimintakenttä laajentui kotimaan ulkopuolelle. Jäsenyys Euroopan talous- ja rahaliitossa muutti markat euroiksi 2002. Siirtyminen uuteen euroaikaan ei voinut jäädä keneltäkään huomaamatta.

Suomi etsii yhteisöstä turvallisuutta. Varmuutta turvallisuudesta ei kuitenkaan ole muuttuvassa maailmassa. Voiko Suomi säilyä elintasovaltiona globaalistuvilla markkinoilla? Euroopan unionikin muuttuu jatkuvasti. Se haluaa laajentua, ja sille ollaan laatimassa uutta perustuslakia. Kansalaiset kysyvät, tuleeko unionista liittovaltio. Voisiko se olla nykyistä demokraattisempi? Mitä laajeneminen maksaa? Mikä on unionin rooli maailmassa? Ovatko Euroopan unionin arvot myös meidän, sen kansalaisten, arvoja?

Osa Euroopan unionin maista on puolustusliitto Naton maita. Myös Suomen ja Ruotsin tapaisissa puolueettomissa maissa on alettu käydä keskustelua mahdollisesta Nato -jäsenyydestä. Onko Nato-jäsenyydestä enemmän etua vai haittaa?


Kansainvälistyvässä maailmassa kehityksen suuntaa ei voi varmasti ennustaa. Toisaalta kulttuurierot vähenevät ja vastakohtaisuudet pienenevät. Toisaalta eri kulttuurit painottavat erilaisia arvoja ja ne kilpailevat vaikutusvallasta maailmassa muuttaakseen maailmaa omien arvojen ja arvostustensa mukaisiksi. Tämä puolestaan lisää jännitettä eri arvomaailmoja edustavien kulttuurien välillä.

Tehtävät:

  1. Suomen puolueettomuus kyseenalaistettiin lännessä kylmän sodan vuosina käsitteellä Finlandisierung? Miten suomalaiset ovat itse suhtautuneet "suomettumiseen" kylmän sodan aikana ja sen jälkeen?´
  2. Miten presidentin valtaoikeudet ovat muuttuneet Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen presidenttiyden aikana?
  3. Miten suomalainen yhteiskunta muuttui 1980-1990-luvuilla?
  4. Mikä EU on ja mihin se pyrkii?
  5. Ovatko EU:n tavoitteet myös Suomen tavoitteita?

Testaa tietosi

HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Suomesta täysi-ikäinen
Suomi pitää pintansa
Suomi yhteisössä
Suomi yhdentyvässä Euroopassa
Kansallisvaltiona unionissa
Testaa tietosi
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet