3: Suomen historian käännekohtia Etälukio
YO-tehtäviä

Tehtävät on poimittu Suomen autonomian ja itsenäisyyden aikaa käsittelevistä kevään ja syksyn yo- kirjoituksista eri vuosilta. Suluissa kevään (K) tai syksyn (S) kirjoitusvuosi. Esseevastaukset arvioidaan asteikolla 0 – 6. Jos kysymyksen edessä on +, kysymys on tavallista vaativampi ja vastaus arvioidaan asteikolla 0 – 9.

Autonomian aika 1809-1917:

  • Ruotsin ja Venäjän välillä solmittiin 17. syyskuuta vuonna 1809 Haminan rauha, jossa Ruotsin kuningaskunnan suomalaiset läänit luovutettiin Venäjälle. Rauhansopimuksessa todetaan:

"Mainitut läänit asukkaineen, kaupunkeineen, satamineen, linnoituksineen, kylineen ja saarineen samoin kuin kaikki muu niihin kuuluva, etuoikeudet, verot ja tuotot, tulevat vastedes kuulumaan Venäjän keisarikunnan täyteen omistusoikeuteen ja yliherruuteen ja jäämään siihen yhdistetyiksi."

Miten hyvin tämä lainaus kuvastaa Suomen uutta asemaa Venäjän osana? (S 02)

  • Elias Lönnroth syntyi vuonna 1802, Johan Ludvig Runeberg vuonna 1804 ja Johan Vilhelm Snellman vuonna 1806. Heidät kaikki nostettiin Suomessa kansallisiksi merkkihenkilöiksi jo omana aikana. Vertaile heidän toimintaansa ja merkitystä kansakunnan rakentamisessa. (S 04)
  • "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme tule, olkaamme siis suomalaisia." Miten tämä periaate toteutui Suomen 1800-luvun kulttuuripolitiikassa? (S 98)
  • Missä mielessä ja millaisin varauksin 1860-lukua voidaan pitää Suomen historiassa merkittävänä vaiheena? (K 03)
  • J. V. Snellmanin politiikan ansiosta Suomi sai oman rahayksikön, markan, vuonna 1865. Mitä merkitystä tällä saavutuksella oli Suomelle 1800-luvun loppupuolella? (K 97)
  • Helsingin keskustassa, Valtioneuvoston linnan edustalla on Venäjän keisarin Aleksanteri II:n patsas. Miksi suomalaiset pystyttivät patsaan ja ovat antaneet sen säilyttää paikkansa? (S 00)
  • Sääty-yhteiskunta mureni Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Miksi jako neljään säätyyn ei enää pätenyt? (S 97)
  • Minna Canthin näytelmässä Työmiehen vaimo (vuodelta 1885) naimisiin menossa oleva työmies Risto kehuskelee muille miehille morsiantaan seuraavasti:
    "Tiedättekö mitä? Kuusisataa markkaa hänellä on pankissa rahoja, ilman valehtelematta ja korkoja vielä lisäksi. Jahka teille näytän. Otin Johannalta (morsiamelta) pankin vastakirjan ja omaan huostaani. Katsokaapa tätä."
    Myöhemmin samassa näytelmässä Risto kehuskelee ystävänsä Topon kanssa edelleen raha-asiasta: Toppo: "Minkäpä sille taidat, jos eukkosi sanoo: rahat ovat minun. Niitä et tuhlaakaan niin juuri kuin tahdot."
    Risto: "Minkä taidan? Heh, sepä kysymys. Kumpi omaisuutta hallitsee, mies vai vaimo? Tunnetkos sen verran Suomen lakia, veli veikkoseni?"

    Käytä Minna Canthin tekstiä lähtökohtana ja tarkastele naisen asemassa tuohon aikaan vallinneita epäkohtia. (S 96)
  • Ajanjaksoa 1899 - 1917 on Suomen historiassa kutsuttu sortokausiksi, venäläistämiskaudeksi ja yhtenäistämispolitiikan kaudeksi. Miksi nimitykset eroavat, ja miten niitä on perusteltu? (K 05)
  • Tarkastele Suomen ensimmäisen sortokauden (1899 - 1905) aikaisia toimenpiteitä toisaalta Suomen, toisaalta Venäjän näkökulmasta. (S 96)
  • Eugen Schauman ampui 16. kesäkuuta 1904 Suomen venäläisen kenraalikuvernöörin Nikolai Bobrikovin. Samassa yhteydessä Schauman ampui myös itsensä. Uusi Suometar kirjoitti murhasta otsikolla "Rikos" näin:
    "Rikos on aina rikos, mitkään tarkoitukset eivät voi sitä muuksi muuttaa - Suomen kansa haluaa rauhaa, sen pyrkimyksenä on päästä jälleen oloihin, joissa hallitsija ja kansa täydessä keskinäisessä ymmärtämyksessä työskentelevät samojen ja oikeiden päämäärien eteen. Sen vuoksi tahdomme tämän kansan päältä poistorjua osallisuuden siihen inhottavaan ja törkeään rikokseen, joka täällä eilen tapahtui -"

    Maassa Vapaita Lehtisiä puolestaan kirjoitti:
    "Ja me, jotka uskomme Eugen Schaumanin olleen välikappale oikeuden ja kaitselmuksen kädessä, kiitämme häntä siitä, mitä hän on tehnyt. Hän on antanut meille takaisin uskon, etteivät väkivalta ja vääryys saa ijankaikkisesti vallita."

    Tarkastele kirjoituksissa ilmeneviä, toisilleen vastakkaisia poliittisia näkemyksiä. (S 99)
  • Suomessa säädettiin ensimmäisenä maailmassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus v.1906. Mitkä tekijät vaikuttivat tähän saavutukseen? (S 97)
  • Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 sosialistit saivat 37 % äänistä, niistä enimmän osan maaseudulta. Mitä vaalitulos kertoo maaseudun yhteiskunnallisesta tilanteesta? (K 96)
  • Millä tavoin vuosien 1863 ja 1907 valtiopäivät olivat käännekohtia Suomen poliittisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä? (K 00)
  • + Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat Kommunistisessa manifestissaan (1848):
    "Kaiken tähänastisen yhteiskunnan historia on luokkataistelujen historiaa. Meidän aikamme yhteiskunta jakaantuu kahteen suureen toisilleen vihamieliseen leiriin - porvaristoon ja köyhälistöön. Työläisillä ei ole isänmaata. Heiltä ei voi viedä, mitä heillä ei ole. -- Kansojen väliset kansalliset eroavuudet ja vastakohdat häviävät yhä enemmän jo pelkästään porvariston kehittyessä. -- Köyhälistön valta häivyttää ne vieläkin selvemmin."

    Suomessa Z. Topelius kirjoitti Maamme kirja -teoksessaan (1875):
    "Tämä maa on minun isänmaani. -- Kaikki sen pojat ja tyttäret ovat samaa kansaa, puhukoot he mitä kieltä hyvänsä. Jumala on pitänyt heitä yhdessä samassa kotimaassa monta sataa vuotta, samojen lakien ja saman hallinnon alla. -- Jos kaikki pysyisivät sovinnossa, he olisivat väkeviä, erimielisyys tekee heidät heikoiksi. Sitten tulee vieras kansa ja alistaa heidät valtansa alle. -- Sillä tämän maan on Jumala meille sitä varten määrännyt, että se antaisi meille kaikkea, mikä maan päällä on meille välttämätöntä ja tarpeellista. Se antaa meille vaatetta ja leipää, työtä ja palkkaa, ystäviä ja turvaa. -- Se suojelee meitä hallituksellaan ja laeillaan, ettei kukaan saa meille vääryyttä tehdä."

    a) Miten Marxin ja Topeliuksen käsitykset kansasta ja isänmaasta eroavat toisistaan?
    b) Miten Marxin ja Topeliuksen edustamat aatesuunnat törmäsivät toisiinsa Suomessa 1900-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana? (S 97)

1800- ja 1900-lukujen vaihdetta nimitetään Suomen maalaustaiteen kultakaudeksi. Mistä maalaustaiteen kukoistus johtui ja miten se ilmeni? (K 96)

Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet 1917-1944:

  • + Heinäkuun 2. päivänä 1917 eduskunnassa käsiteltiin esitystä ns. valtalaiksi, jonka mukaan hallitsijan valta Suomessa siirtyisi Venäjän keisarilta eduskunnalle. Sosiaalidemokraattien edustaja Yrjö Mäkelin puolusti valtalakia seuraavasti:
    "Sanoisin, että vaadimme riippumattomuutta sen takia, että vallankumouksen saavutukset voisivat osaltaan jäädä pysyväisiksi. Me vaadimme sitä siksi, että holhouksesta vapaassa valtiossa voitaisiin luokkataistelun välityksellä järjestää työtätekevälle väestölle siedettävät olot. Ja mitä tulee Venäjään, ei sille koskaan olisi koituva mitään haittaa Suomen riippumattomuudesta, kansanvaltaisesta Suomesta. Tässä maassa tulee määräämään työväki, ja missä työväki määrää, siellä ei ole tekoja, jotka voisivat tuottaa haittaa toisen kansan oikeutetuille pyrkimyksille."
    Kansalaissota dokumentteina I (1967)

    Nuorsuomalaisten edustaja K. J. Ståhlberg vastusti valtalakiesitystä näin:
    "- - en voi äänelläni kannattaa sen hyväksymistä ja antautumista sellaiseen seikkailupolitiikkaan maan ja kansan kohtaloista, jota tällainen menettely tietäisi, samalla kun me itse järkyttäisimme sitä vaatimusta, että muidenkin on Suomen perustuslakeja loukkaamatta pyhinä pidettävä. Minun Täytyy sen tähden äänestää lakiehdotusta vastaan, toivoen, että uuden esityksen pohjalla tässä asiassa vielä voidaan saavuttaa tyydyttävä, kansamme voimassaolevia oikeuksia, nyt tarjona olevia saavutuksia ja tulevaista kehitystä turvaava, ohimenevää hetkeä pitemmälle pysyväinen tulos."
    Eduskunnan pöytäkirjat I valtiopäivät 1917

    Muutamaa kuukautta myöhemmin, 6.12.1917, eduskunta äänesti itsenäisyysjulistuksesta. Äänestystulos oli 100 puolesta, 88 vastaan. Vastaan äänestivät sosiaalidemokraatit.
    a) Miksi Mäkelin ja Ståhlberg olivat eri mieltä valtalaista?
    b) Miksi sosiaalidemokraatit muuttivat mielensä 6.12.1917 mennessä?
    c) Miten näkemyserot kärjistyivät itsenäisyyden kahden ensimmäisen kuukauden aikana? (S 98)
  • Vuonna 1918 Suomessa käytiin sota, jota on kutsuttu muun muassa sisällissodaksi, kansalaissodaksi, kapinaksi ja vapaussodaksi. Miksi sodan nimitykset vaihtelevat, ja miten eri nimiä voidaan perustella? (K 04)
  • + Alla on kaksi Suomen itsenäistymisen vaiheisiin liittyvää kannanottoa.

    I "Me - käytän sopimatonta sanaa - 'valloitamme' nyt Suomea, mutta emme niin kuin maailman kapitalistirosvot tekevät. Me valloitamme siten, että annamme Suomelle täyden vapauden elää liitossa meidän tai muiden kanssa ja samalla takaamme, että annamme kaikkien kansallisuuksien työtätekeville täydellisen tukemme kaikkien maiden porvaristoa vastaan."
    Venäjän bolsevistihallituksen johtaja V. I. Lenin Sotalaivaston ensimmäisessä yleisvenäläisessä edustajakokouksessa 5.12.1917

    II "Suomi ja Ukraina ovat Saksan luonnollisia liittolaisia Venäjää vastaa, eivät vain sodan ajan, vaan myös rauhan aikana. Luja liitto näiden valtioiden kanssa varmistaa meille selustan ententeä vastaan. Mutta pelkäämme, että hyvät suhteemme Suomeen katkeavat alusta pitäen, jos osoitamme horjumista politiikassamme ja sodankäynnissämme. Olemme luvanneet Suomelle sotilaallista apua. Suomi on meille ilmaissut tarvitsevansa tätä apua myös Saksan ja Venäjän välisen rauhan allekirjoittamisen jälkeen."
    Sotamarsalkka von Hindenburg Saksan keisarille Vilhelm II:lle 11.3.1918

    a) Mitä pyrkimyksiä Venäjällä ja Saksalla oli Suomen suhteen yllä olevien lähteiden valossa?
    b) Miten ja minkälaisin tuloksin Venäjä ja Saksa puuttuivat vuoden 1918 tapahtumiin Suomessa? (K 02)
  • Alla on kaksi dokumenttia Saksan puuttumisesta vuoden 1918 sotaan Suomessa.

”Suomen kansalle! Te olette hädässänne kutsuneet meitä. Me tulemme ystävinä teitä auttamaan teidän taistelussanne murhajoukkioita vastaan, jotka tuhoavat järjestyksen, oikeuden ja vapauden. Meitä kutsuu ihmisyyden ääni! Me emme tule valloittajina, emmekä tahdo omaksemme ainoatakaan palasta teidän kalliista kotimaastanne, emmekä tule sekaantumaan teidän sisäisiin puolueriitoihinne. Luottakaa siis meihin. Eteenpäin ihanan maanne vapautuksen puolesta.”

Kenraalimajuri, kreivi von der Goltz, saksalaisten joukkojen johtaja suomessa, maaliskuussa 1918

” Huhtikuun lopussa Saksan imperialismi lähetti vakinaisia joukkoja taisteluun. Silloin valkoiset pystyivät estämään pyrkimyksen evakuoida vallankumouksen parhaat elossa olevat voimat Venäjälle.”

Sosialistijohtaja Yrjö Sirola Kommunistisen internationaalin (Komintern) perustavassa kokouksessa 2.3.1919

    • Vertaile kirjoittajien näkemyksiä Saksan osallistumisesta sotaan Suomessa.
    • Minkälaiset Suomen ja Saksan suhteet olivat vuonna 1918?
    • Minkälaista ulkopolitiikkaa Suomi harjoitti 1920- ja 1930-luvuilla? (S 04)
  • Vuonna 1920 solmitun Tarton rauhan suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajan J. K. Paasikiven mukaan rauhanehdot olivat Suomelle "erinomaisen kohtuulliset". Toisaalta osa suomalaisia kutsui rauhaa "häpeärauhaksi". Miten nämä erilaiset näkemykset ovat selitettävissä? (K 03)
  • Sodassa osapuolet etsivät ja yleensä saavat apua liittolaisilta. Miksi Suomi jäi talvisodassa yksin? (S 01)
  • Alla on pilakuva, joka ilmestyi talvisodan loppuvaiheessa 5.3.1940 ranskalaisessa lehdessä Le Petit Parisien. Kuvan otsikkona on "Yhteenlasku", ja Stalin sanoo: "400 000 kaatunutta tai haavoittunutta, 500 lentokonetta, 1300 tankkia… Sanoinhan, että valloitan Viipurin hinnalla millä hyvänsä."
    (Kuva )

    Minkälaisen kuvan pilapiirros antaa Neuvostoliiton sodanjohdosta? Tarkastele talvisodan loppuvaiheita Suomen ja Neuvostoliiton kannalta. (K 01)
  • + Maaliskuun 13. päivänä 1940 Suomi allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen, jonka ehtoihin sisältyi mm. Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan luovuttaminen ja Hankoniemen vuokraaminen Neuvostoliitolle. Alla on rauhasta eri aikoina ja eri tahoilta esitettyjä arvioita.

    Ulkoministeri Väinö Tanner lausui rauhanteon päivänä:
    "Rauha on siis maahan palannut. Mutta minkälainen rauha. Tämän jälkeen maamme joutuu jatkamaan elämäänsä silvottuna. Sen vanhat rajat on siirretty. Elintärkeitä alueita joudutaan luovuttamaan, mm. tärkeitä teollisuus- ja maanviljelysalueita. Luovutetuilla alueilla asunut väestö joutuu hakemaan itselleen uusia asuinsijoja. Vastaiset puolustusmahdollisuudet heikkenevät."
    Lähde: Tanner, Olin ulkoministerinä talvisodan aikana (1979)

    Neuvostoliittoliittolainen historioitsija V. V. Pohlebkin kirjoitti 1969:
    "-alueelliset muutokset saneli yksinomaan välttämättömyys puolustaa Leningradin aluetta. Tietenkin ne menivät pitemmälle kuin Neuvostoliiton alkuperäiset ehdotukset rajan siirtämiseksi Leningradin suunnalla, mutta niissä otettiin huomioon talvisodan opetukset."
    Lähde: Pohlebkin, Suomi vihollisena ja ystävänä (1969)

    Suomalainen historioitsija Olli Vehviläinen kirjoitti 1997:
    "Kaikesta huolimatta sodan lopputulos merkitsi Suomelle torjuntavoittoa. Maa oli säilyttänyt itsenäisyyden ja demokratian. Neuvostoliitto oli - - luopunut pyrkimyksistään valvoa koko Suomen aluetta ja tyytynyt turvaamaan välittömät strategiset etunsa."
    Lähde: Vehviläinen & Rzesevski, Yksin suurvaltaa vastassa (1997)

    a) Vertaa Tannerin, Pohlebkinin ja Vehviläisen käsityksiä Moskovan rauhan ehdoista.
    b) Miksi Moskovan rauha ei kestänyt, vaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä syttyi jo seuraavana vuonna sota? (S 99)
  • Mitä turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja Suomella oli vuoden 1940 Moskovan rauhan jälkeen kesään 1941 asti? Minkä tien Suomi valitsi? (S 00)
  • Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon 22.6.1941 Adolf Hitler puhui radiossa Saksan kansalle:
    "Liitossa suomalaisten tovereittensa kanssa seisovat Narvikin voittajat Pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat Norjan valloittajan johdossa samoin kuin suomalaiset vapaussodan sankarit oman marsalkkansa johdossa suojelevat Suomen aluetta."

    Risto Ryti sanoi puolestaan radiossa Suomen kansalle 26.6.1941: "Suomi on joutunut hyökkäyksen kohteeksi Neuvostoliiton puolelta, joka on aloittanut sotatoimet Suomea vastaan. Tämän johdosta Suomi on ryhtynyt puolustautumaan kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin keinoin."

    a) Miten Hitlerin ja Rydin esitykset Suomen jatkosodan alusta eroavat?
    b) Arvioi heidän esittämiään käsityksiä sen valossa, mitä tiedät jatkosodan syttymisestä. (S 96)
  • + Alla on lainaukset kahdesta Adolf Hitlerille Suomesta vuonna 1944 lähetetystä kirjeestä.

”Saanen tässä yhteydessä vakuuttaa Teille, että Suomi on päättänyt käydä sotaa Saksan rinnalla Neuvosto-Venäjää vastaan, kunnes Neuvosto-Venäjän suomelle aiheuttama uhka on saatu torjutuksi. Ottaen huomioon asetoverin avun, jota Saksa on toimittanut Suomelle sen nykyisessä vaikeassa tilanteessa, julistan Suomen valtion presidenttinä, että tulen solmimaan rauhan Neuvostoliiton kanssa ainoastaan yhteisymmärryksessä Saksan valtakunnan hallituksen kanssa ja etten tule sallimaan, että minun nimittämäni Suomen hallitukset tai muut henkilöt käyvät aselepo- tai rauhanneuvotteluita tai tätä tarkoitusta palvelevia keskusteluja ilman Saksan valtakunnan hallituksen suostumusta.”

Tasavallan presidentti Risto Rytin kirje Saksan valtakunnan johtajalle Adolf Hitlerille 26.6.1944

”Edessä olevien ratkaisujen hetkellä tunnen tarvetta ilmoittaa Teille, että olen tullut siihen vakaumukseen, että kansani pelastus velvoittaa minut löytämään nopean poispääsyn sodasta. Yleisen sotilaallisen tilanteen epäsuotuisa kehitys supistaa yhä selvemmin Saksan mahdollisuuksia antaa meille varmastikin vielä koittavina suuren hädän hetkinä ajoissa ja riittävää apua, jota me välttämättä tarvitsemme ja jonka Saksa uskoakseni meille tahtoisi vilpittömästi suoda. (…) Tiemme erkanevat ilmeisesti hyvinkin pian. Mutta saksalaisten aseveljiemme muisto tulee täällä elämään. Suomessahan saksalaiset eivät olleet vieraan väkivallan edustajia, vaan auttajia ja aseveljiä. (…) Velvollisuuteni on johtaa kansani pois sodasta. Omasta tahdostani en voi enkä tahdo kääntää aseitamme, joita meille on niin runsain käsin toimitettu, saksalaisia vastaan. Minä toivon, että Te, vaikkakaan ette voisi hyväksyä kirjettäni, kuitenkin samalla tavoin kuin minä ja kaikki suomalaiset toivotte ja yritätte toimia siten, että nykyisten olojen purkaminen voisi tapahtua ilman kaikkia mahdollisia kärjistämisiä.”

Tasavallan presidentti C.G.E.Mannerheimin kirje Saksan valtakunnan johtajalle Adolfi Hitelrille 2.9.1944

    • Vertaile Rytin ja Mannerheimin kirjeiden sisältöä toisiinsa ja pohdi, mitkä seikat vaikuttivat niiden eroavuuksiin.
    • Miten Suomen ulkopoliittinen tilanne kehittyi syksystä 1944 alkaen YYA-sopimuksen solmimiseen (1948) saakka? (K 05)

Suomi toisen maailmansodan jälkeen:

  • Vuosia 1944-1948 on Suomen historiassa luonnehdittu "vaaran vuosiksi". Pohdi nimityksen sisältöä ja todenperäisyyttä. (K 02)
  • Oheiset uutiset on julkaistu vuonna 1947 Helsingin Sanomissa. Mihin aikansa tapahtumiin ja kysymyksiin ne liittyvät, ja miten ne kuvastavat Suomen sodanjälkeistä ulkopoliittista tilannetta?

    Skandinavia Venäjän kannalla Euroopan talouskysymyksissä? (Hels. Sanomain kirjeenvaihtajalta) PARIS, 18.7. (UP)
    " Erään itäisiä valtoja lähellä olevan lähteen mukaan Skandinavian maiden odotetaan kannattavan Neuvostoliiton mahdollista vaatimusta, jonka mukaan Euroopan taloudellisen yhteistyön olisi käytävä YK:n kautta. Uutislähteen mukaan Neuvostoliitto aikoo seuraavassa yleiskokouksessa syyttää Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa YK:n murtamisyrityksistä."

    Historiallinen rauhanjuhla Pres.
    " Paasikivi korosti puheessaan järjestyksen ja itsekurin merkitystä Rauha oli eilen päivän tunnussana niin pääkaupungissa kuin maaseudullakin ja latinankieliset rauhaa tarkoittavat kultaiset kirjaimet PAX antoivat myöskin valtioneuvoston Messuhalliin eilen järjestämälle juhlalle oman leimansa. Juhlakorokkeen takana nähtiin isokokoinen valtakunnan vaakuna, jota Suomen, Neuvostoliiton ja Englannin liput ympäröivät."

    "Neuvostoliittoon toimitettavat hevoset maksavat 1.125 milj. mk. Hevosista saadaan 720 milj. mk
    Neuvostoliittoon toimitettavat 15.000 hevosta tulevat Suomen valtiolle maksamaan 1. 125 milj. markkaa. Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaan hevosen keskihinta on 48.000 markkaa. Näin ollen tulee hevosten yhteishinnaksi 720 milj. markkaa, jolla määrällä hyvitetään Neuvostoliitolle maksettavien saksalaissaatavien tiliä."
    (K 98)
  • Suomalaiset voidaan jaotella eri sukupolviin kunkin ajan keskeisten yhteiskunnallisten pyrkimysten ja muutosten perusteella. Näin esimerkiksi 1940-luvulla aikuisikään ehtineitä voi kuvata jälleenrakentajasukupolveksi ja 1960-luvulla aikuistuneita puolestaan suuren rakennemuutoksen sukupolveksi. Miten Suomen yhteiskunta ja elinolot muuttuivat näiden kahden sukupolven toimesta? (S 97)
  • Minkälainen taloudellinen ja yhteiskunnallinen rakennemuutos Suomessa tapahtui 1960- ja 1970-luvulla? (K 01)
  • + Presidentti Urho Kekkonen ei ollut kiistaton henkilö. Silti hänen presidenttikautensa kesti 25 vuotta. Tammikuussa vuonna 1973 Suomen eduskunta äänesti 170 äänellä 28:aa vastaa voimaan poikkeuslain, jonka avulla hänen presidenttikauttaan jatkettiin ilman vaaleja neljällä vuodella.
    Poikkeuslaista on esitetty mm. seuraavat arviot:

    "(Ajatus poikkeuslaista) sai laajaa kannatusta SKP:n, SDP:n Keskustapuolueen ja myös Ruotsalaisen Kansanpuolueen ja liberaalien taholta. Myös Kokoomuspuolueen johto ilmoitti kannattavansa Kekkosen presidenttivaltuuksien jatkamista, mutta miltei puolet tämän puolueen eduskuntaryhmän kansanedustajista kieltäytyi alistumasta tähän päätökseen. Tämä ryhmä, jota johti tunnettu taantumuksellinen Tuure Junnila, muodosti yhdessä Vennamon ja tämän kannattajien, Ruotsalaisen Kansanpuolueen oikeistolaispoliitikkojen Ehrnroothin ja Procopén sekä Kristillisen Liiton johdon kanssa yhtenäisen rintaman, joka yritti kaikin keinoin, myös ulkoparlamentaarisin, estää Kekkosen presidenttivaltuuksien jatkamisen."

    Lähde: T. Bartejev - J. Komissarov: 30 vuotta hyvää naapuruutta (1977)

    "Kokoomuksen piirissä ilmeni voimakasta vastustusta, ja vain sitkeä taivuttelu sai enemmistön käännytetyksi poikkeuslain kannalle. Siinä Hetemäellä oli ratkaiseva rooli. -Hetemäen perustelu oli --: vain Kekkosen avulla voitaisiin Suomen osallistuminen Länsi-Euroopan integraatioon toteuttaa ilman vaurioita idänsuhteille. Kekkonen oli valittava uudelleen, jotta EEC-sopimus voitaisiin allekirjoittaa. -Poikkeusmenettelyyn turvautuminen tilanteessa, jota ei voinut pitää poikkeuksellisena lainsäätäjän tarkoittamassa mielessä, oli vastenmielistä monille Kekkosen kannattajillekin. Hetemäki oli jälleen kerran sitä mieltä, että tulos on ratkaiseva. EEC-sopimus oli maan kannalta välttämätön."
    Lähde: Max Jacobson: Vallanvaihto (1992)

    a) Miten toisaalta Bartejev ja Komissarov ja toisaalta Jacobson suhtautuvat poikkeuslakiin?
    b) Millaiseksi Suomen asema idän ja lännen välissä muotoutui Kekkosen pitkän presidenttikauden aikana? (K 99)
  • + Suomi liittyi 1.1.1995 Euroopan Unioniin ja samalla sen ulkopoliittinen asema muuttui. Mihin muihin kansainvälisiin valtioiden välisiin yhteenliittymiin Suomi on kuulunut toisen maailmansodan jälkeen ja miten niihin liittyminen on vaikuttanut Suomen ulkopoliittiseen asemaan? (S 96)
  • Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa maan kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Selvitä, miten päätökset EU:ssa syntyvät, ja tarkastele, mitä mahdollisuuksia yksittäisellä valtiolla on puolustaa omaa etuaan päätöksen teossa. (S 97)
  • Alla on kaksi Yhdysvalloissa julkaistua kannanottoa Suomen "suomettumisesta".

    I. Neuvostoliitto haluaa nähdä Länsi-Euroopan ei ainoastaan neutralisoituna, vaan "suomettuneena". - - Suomella on kaikki ulkonaiset kansallisen itsenäisyyden merkit ja symbolit, ja sen perustuslaillinen tasavalta on todella lujaa perua. Mutta on tosiasia, että sen toimintavapautta kaikissa tärkeissä asioissa rajoittaa siinä määrin sen mahtavan naapurin läsnäolo ja painostus, että sitä saattaa oikeutetusti sanoa viime kädessä Neuvostoliiton "imperiumin" lääniksi.

    Lehtimies Iain Hamilton, Baltimore Sun -lehti 3.9.1972

    II. Kun käytetään ilmausta "suomettuminen", viitataan tietenkin Suomen kansainväliseen asemaan, ennen kaikkea Suomen suhteeseen Neuvostoliittoon. - - Kaiken kaikkiaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteen järjestelyt heijastavat tuskin - jos lainkaan - muuta kuin sellaista järkevää harkintaa ja pidättyvyyttä, joka olisi normaalisti tunnusomaista minkä tahansa sellaisen hyvin pienen maan politiikalle, joka elää hyvin suuren ja voimakkaan maan naapurina ja haluaa välttää ristiriitaa sen kanssa.

    Diplomaatti George F. Kennan, Foreign Policy -lehti, kevät 1974

    III. Vertaile lainauksissa esitettyjä näkemyksiä Suomen poliittisesta asemasta 1970-luvulla.

    IV. Tarkastele Suomen ulkopolitiikan linjanvetoja toisen maailmansodan jälkeen. (K 03)

Laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä kysymyksiä:

  • Pietari Suuri rakensi 1700-luvun alussa pääkaupunkinsa Suomenlahden pohjukkaan Ruotsilta valloittamalleen alueelle. Mitä uhkia Pietarin/Leningradin turvallisuuteen on kohdistunut 1800- ja 1900-luvulla? (K 98)
  • Ohessa on Suomen väestön määrää 1750-1900 esittävä kuvio. Mitkä tekijät aiheuttivat siinä ilmenevät muutokset?
    (K 96)

  • Vertaile Suomen maaseudun lasten mahdollisuuksia käydä koulua 1860-, 1920 ja 1980-luvulla. (K 98)
  • Suomen sanomalehdistössä on 1950-1994 tapahtunut seuraavia muutoksia:

    Taulukko 1. Sanomalehtien lukumäärä ja kokonaislevikki
      Sanomalehtien lukumäärä Sanomalehtien kokonaislevikki
    1950
    102
    1 623 000
    1960
    90
    1 882 000
    1970
    90
    2 164 000
    1981
    91
    2 884 000
    1990
    103
    2 285 000
    1994
    81
    2 677 000

    Huomioon on otettu vähintään kolmesti viikossa ilmestyvät lehdet.
    Lähteet: Suomen Sanomalehdistön historia 3 (1988); Suomen Lehdistö 7-8/1991 ja 6-7/1995

    Taulukko 2. Eri lehtiryhmien prosenttiosuudet sanomalehdistön kokonaislevikistä (7-3 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet)

      Lehtiryhmän osuus sanamalehdistön levikistä %
    Lehdet sitoutumisensa mukaan ryhmiteltynä 1950 1960 1970 1981 1990
    Kokoomus 22.7 19.7 17.5 11.2 8.7
    Maalaisliitto/Keskustapuolue 15.8 16.5 17.0 15.8 8.7
    SDP 8.5 6.6 5.4 5.4 2.6
    SKDL ja SKP 7.6 5.7 4.3 5.3 3.6
    Edistyspuolue 6.3 3.5 - - -
    TPSL - 1.0 0.7 - -
    Sitoutumaton suomenkielinen 29.2 39.0 47.7 56.5 70.9
    Ruotsinkielinen porvarillinen 9.9 8.0 7.4 5.7 5.5
    Yhteensä 100 100 100 100 100

    Lähteet: Suomen sanomalehdistön historia 3 (1988); Suomen Lehdistö 9/1990 ja 7-8/1991

    a) Mitkä ovat keskeisimmät muutokset taulukoiden 1 ja 2 mukaan?
    b) Miten selität lehdistön levikissä ja voimasuhteissa eri vuosikymmeninä tapahtuneet muutokset? (K 96)
  • Miten Suomen kansainvälinen asema muuttui vuoden 1947 Pariisin rauhasta vuoden 1975 ETY-kokoukseen? (S 98)
  • Tarkastele seuraavaa dokumenttia ja alla olevia sitä koskevia tulkintoja:

    I YYA-sopimus 6.4.1948, 1.artikla:
    "Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittämien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa."
    Yllämainitussa tapauksessa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisessa Sopimuspuolet sopivat keskenään.

    II Vuonna 1996 valtiovarainministeri Sauli Niinistö sanoi puheessaan Euroopan neuvoston konservatiivien edustajille:
    "YYA-sopimuksesta onkin aina muistettava sen syntytausta. Tästä näkökulmasta sitä tulisi ennemminkin verrata Itä-Euroopan sotilasliittoihin, ei Ruotsin tai Sveitsin puolueettomuuteen."
    (Helsingin Sanomat 27.8.1996)

    III Pääministeri Paavo Lipponen puolestaan totesi EU:n sosialistiryhmän edustajille:
    "Suomella oli Neuvostoliiton kanssa sopimus sotilaallisista konsultaatioista ja mahdollisesta yhteistyöstä kriisitilanteessa, mutta sen pohjalta ei milloinkaan toteutunut minkäänlaista sotilaallista yhteistyötä Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Sopimus toimi parhaalla mahdollisella tavalla ennalta ehkäisevästi."
    (Helsingin Sanomat 12.9.1996)

    a) Miten ministerien kannanotot eroavat toisistaan?
    b) Arvioi kannanottoja tuntemiesi YYA-sopimukseen liittyvien seikkojen perusteella. (K 97)
  • Seuraavassa on katkelma kahdesta hallitusohjelmasta, pääministeri Harri Holkerin ohjelmasta vuodelta 1987 ja pääministeri Paavo Lipposen ohjelmasta vuodelta 1999.

    "Hallitus kehittää ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvia luottamuksellisia ja molemmin puolin hyödyllisiä naapurisuhteita Neuvostoliiton kanssa. Maiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä lujitetaan. - -
    Perinteistä yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa kehitetään eri aloilla edelleen. Hallitus toimii jatkossakin Pohjolan pitämiseksi kansainvälisen jännityksen ulkopuolella - -.
    Hallitus toteuttaa rauhan lujittamiseen tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa, ylläpitää ystävällisiä suhteita kaikkiin valtioihin sekä edistää rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä.
    Suomi antaa täyden tukensa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärille ja periaatteille sekä osallistuu ponnisteluihin YK:n arvovallan ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hallitus pyrkii edelleen aktiivisesti edistämään kansainvälistä liennytystä ja aseidenriisuntaa. Suomi toimii yhdessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin muiden osanottajavaltioiden kanssa maanosan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämiseksi Helsingin päätösasiakirjan pohjalta."

    Pääministeri Holkeri

    "Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Vallitsevissa oloissa Suomi edistää vakaata kehitystä Pohjois-Euroopassa parhaiten sotilaallisesti liittoutumattomana. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan unionin ja NATOn rauhankumppanuusohjelman puitteissa painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa.
    Hallitus toimii sen puolesta, että Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan Amsterdamin sopimuksen mukaisesti.
    Hallitus kehittää puolustusvoimia eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin edistetään. Hallitus tukee humanitaaristen avustusjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin avustus- ja kriisinhallintatehtäviin.
    Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä ja pyrkii aktiivisesti sen kehittämiseen."

    Pääministeri Lipponen 1999

    a) Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä ohjelmissa on?
    b) Mistä historiallisista muutoksista erot johtuvat? (S 00)
  • Tarkastele pääpiirteittäin Suomen kehitystä hyvinvointivaltioksi toisen maailmansodan jälkeen. (S 99)
  • Ruotsi on toisen maailmansodan jälkeen ollut suomalaisten maastamuuttajien tärkein kohdemaa. Tarkastele kuvion avulla muuttajien lukumäärän nousuja ja laskuja ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:
    a) Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet muuttoliikkeeseen?
    b) Mikä merkitys muuttoliikkeellä on ollut kansantaloudelle kummassakin maassa?

    (K 98)
  • Alla on tilasto Suomen nettosiirtolaisuudesta eräiden maiden kanssa vuosina 1991-1998.

    Lähtö- tai tulomaa

    1991-1998

    Venäjä
    Viro
    Ent. NL
    Somalia
    Jugoslavia

    Turkki
    Ruotsi
    Irak
    Kiina
    Thaimaa

    Etiopia
    Vietnam
    Saudi-Arabia
    Ukraina
    Kenia
    Marokko

    Tanska
    Belgia
    USA
    Saksa
    Espanja
    Norja

    15 532
    10 482
    5 676
    2 789
    2 736

    2 474
    2 139
    1 508
    1 382
    1 165

    1 163
    954
    882
    711
    583
    551

    -534
    -904
    -1 278
    -1 428
    -1 906
    -2 779

    Lähde: Tilastokeskus


    Tarkastele tilaston valossa siirtolaisuuden syitä ja vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. (K 02)

  • Pekka Kuusi esitti vuonna 1961, että eri väestöryhmien tulojen tasaaminen sosiaalipoliittisilla tulonsiirroilla edistäisi lopulta koko yhteiskunnan vaurastumista. Miten suomalainen sosiaalipolitiikka ja yhteiskunnallinen kehitys ovat vastanneet Kuusen ajatusta? (S 04)
HISTORIA
Kurssin etusivu
Suomen historian käännekohtia
Suomi-neito syntyy
Suomi voimistuu
Suomesta täysi-ikäinen
Suomi pitää pintansa
Suomi yhteisössä
Syventäviä tehtäviä
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet