2: Ympäristö, paikka ja tila

Vallan rakennukset

Linnat, linnoitukset ja areenat

Valtaapitävät ovat kaikissa kulttuureissa osoittaneet mahtiaan rakennusten komeudella. Ruotsi-Suomessa oli keskiaikaisia linnoja varsinaisesti seitsemän, joista Turun linna, Hämeenlinna ja Olavinlinna useiden mittavien kunnostus- ja entisöintitöiden ansiosta ovat eläviä muistomerkkejä vuosisatojen takaa. Lisäksi maassamme on yhä useita kartanolinnoja. Linnat edustivat valtiovaltaa ja sotilaallista mahtia. Suomen oloissa mahtava linnoitus Sveaborg (Suomenlinna) rakennettiin 1700-luvulla puolustamaan rannikkoamme.


Olavinlinna

Olavinlinna rakennettiin puolustamaan Ruotsi-Suomen itäistä rajaa 1475. Linnanvoutina oli tuolloin
Eerik Akselinpoika Tott. Hän oli Keski-Euroopassa tutkinut linna-arkkitehtuuria. Kyrönsalmen
kalliosaari oli loistava paikka puolustuslinnakkeelle. Linna sai nimensä Pyhästä Olavista,
joka oli ritareiden suojelija. (Valokuva B.G.)


Rooman Colosseum

Rooman Colosseumia pidetään keisarillisen vallan ikonina. Se valmistui 70 eKr. keisari Vespaniuksen
aikana. Siellä pidettiin monenlaisia tapahtumia, kuten gladiaattorien taisteluita, eläinten
metsästyksiä, mutta myös antiikin mytologisia teatteriesityksiä. Nykyisin paavi johtaa
pitkänäperjantaina ristinkulkueen colosseumille. Rakennus on mahtava monikerroksisine kaarirakennelmineen. (Valokuva P.E.)


Eduskuntatalo

Heti itsenäisyyden alkuvuosina (1926–1931) rakennettiin eduskuntatalo kansanvallan tyyssijaksi. Arkkitehtikilpailun voitti J. S. Sirénin laatima suunnitelma. Pylväikkö, portaat ja rakennuksen massan suhteet ovat hengeltään klassistisia egyptiläis-kreikkalaisine vaikutteineen. Nuorelle kansakunnalle eduskuntatalon symbolinen yhteys demokratian synnyinmaahan oli tärkeää. Eduskuntatalomme nivoutuu maailman parlamenttitaloarkkitehtuurin yhteiseen traditioon. Talo on kokonaistaideteos. Sirén suunnitteli itse tärkeimpien tilojen kalusteet ja samoin kaikki valaisimet. Hän käytti myös aikansa parhaita huonekalusuunnittelijoita, muotoilijoita ja tekstiilitaiteilijoita. Korkeatasoinen muotoilu ja käsityö ovat kestäneet vuosikymmenien kulutuksen hyvin.


Suomen eduskuntatalo

Arkkitehti J. S. Sirénin (1889–1961) suunnitteleman Suomen eduskuntatalon (1931) fasadi on
Kalvolan graniittia. (Valokuva B.G.)


Eduskuntatalon oviaukko

Auditorioon ja yleisölehterille johtava oviaukko muistuttaa egyptiläisiä porttirakennelmia eli
pyloneja. (Valokuva B.G.)


Horuksen temppeli, Edfu

Horuksen temppeli Edfussa, Egyptissä 200-luvun puolivälissä eKr.


Valtiosali

Sirén suunnitteli valtiosalin maan komeimmaksi juhlatilaksi. Lattia ja ovenpielet ovat ruotsalaista Kolmårdenin kiveä, ikkunasyvennykset Carraran calacata-marmoria. Kristallikruunut ovat
arkkitehdin itsensä suunnittelemia. (Valokuva B.G.)


Valtiosalin tuoli

Valtiosalin tuolit suunnitteli Sirén ja vihreäraitaisen verhoilukankaan tuoleihin alun perin tekstiilitaiteilija Greta Skogster. Nykyiset eduskunnan tekstiilit ovat tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven suunnittelemat (1981). (Valokuva B.G.)

Eduskuntatalon marmorinen portaikko

Eduskunnan marmorinen portaikko on monumentaalinen tila. Portaikossa on käytetty erilaisia
valkoisia ja vaaleanharmaita marmorilajeja, jotka heijastavat valoa kauniisti. Kaiteet ovat
nikkelöityä rautaa ja messinkiä koristeaiheinaan kaarimeander, suorakaide ja rosetti.
(Valokuva B.G.)


Valiokunnan puheenjohtajapöydän valaisin

Suuren valiokunnan puheenjohtajapöydän valaisin on arkkitehdin suunnittelema. Pöydässä on
käytetty pähkinäpuuta, pähkinäpuunvisaa ja -juurta sekä zebranoa ja ebenpuuta.
(Valokuva B.G.)


Valtioneuvoston vastaanottotilan huonekalut

Valtioneuvoston vastaanottotilan huonekalut suunnitteli Arttu Brummer (1891–1951) ja maton
hänen vaimonsa Eva Brummer (1901–2007). Tuolien muotokielessä on empiren vaikutusta.
Irma Kukkasjärvi suunnitteli nykyisen maton alkuperäisen maton henkeä kunnioittaen.
Sinivoittoinen väri kuvastaa Suomen luontoa. (Valokuva B.G.)


Pankkisalit ja ostoskeskukset

Pankkisalit ovat kuvastaneet rahanvaltaa arvokkaina julkisina tiloina. Pylväsrivit, kuvioidut kivilattiat ja massiiviset asiointitiskit kuvastivat vakavaraisuutta. Palatsimaiset holvisalit on nykyisin korvattu rationaalisilla tiloilla. Pankkitila on jaettu suljettuun virkailijoiden työtilaan ja yleiseen tilaan yhä vieläkin. Palveluiden siirtyessä enenevässä määrin automaatteihin ja Internetiin ei pankkisalilla ole enää samaa vallanfunktiota kuin aiemmin. Monet komeat pankkisalit hienoine yksityiskohtineen kuten pylväineen, seinäreliefeineen ja ajanhenkeä kuvastavine valaisimineen onkin nykyisin muutettu ravintoloiksi, myymälöiksi ja juhlatiloiksi.

Hypoteekkiyhdistyksen pankkisali

Hypoteekkiyhdistyksen pankkisali heijastaa arvokkuutta ja luotettavuutta jalopuisine
kalusteineen ja kullanvärisine koristeineen. (Valokuva B.G.)

Suuret kauppakeskukset kertovat elinkeinoelämän vallasta nykypäivänä.

Iso Omena, Espoo

Näkymä espoolaisesta ostoskeskuksesta Isosta Omenasta. Korkea tila muistuttaa kirkon
keskilaivaa parvineen. (Valokuva B.G.)

 

Sivistyksen paikat

Turun palon (1827) jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, uuteen pääkaupunkiin. Engelin empirekeskustaan suunnittelema yliopistorakennus valmistui 1832. Se symboloi korkeinta oppineisuutta ja sivistyksen valtaa.


Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto. 1982. C.L. Engel. (Valokuva B.G.)

 

Maaseudulla koulu on aina ollut merkittävä julkinen rakennus ja näin kulttuuriympäristön kiintopiste. Erityisesti kaupunkien vanhat koulurakennukset olivat monikerroksisia ja ne viestittivät myös tiedon ja sivistyksen valtaa. Kouluarkkitehtuuri heijastaa kunkin aikakauden oppimiskäsityksiä. Nykyisin koulut suunnitellaan toiminnallisiksi paikoiksi, oppimisympäristöiksi, joissa otetaan huomioon erilaiset oppimistavat.


Heinävaaran koulun aula

Heinävaaran koulun aula, jossa sijaitsee kirjasto. Aulasta aukeavat luokkatilat. (Valokuva R.T.)

 

 

TakaisinSeuraava
 
KUVATAIDE
Kurssin suoritusohjeet
Kurssin tavoitteet
Arkkitehtuuri
Ilmaston, materiaalin ja kulttuurin vaikutus arkkitehtuurin muotokieleen
Suunnittelun prosessit
Arkkitehtuurin käsitteitä
Asunto
Rakennusperinnön vaaliminen
Asumista entisaikaan
Tehtävä 1
Maailman perintö
Pyhät paikat
Tehtävä 1
Vallan rakennukset
Tehtävä 1
Ympäristötaide
Muotoilun perusteita
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet