3: Riskien maailma Etälukio
Vulkanismi

Tulivuori Chilessä
Tulivuori Chilessä (Kuva: Petri Liuha)

Tulivuoret ovat monimuotoinen maankamaran hasardi: tulivuorityyppejä on useita ja niiden kaikkien purkaukset ovat erilaisia. Maapallolta tunnetaan noin 700 vaarallista tulivuorta. Vulkaanisen ja seismisen toiminnan keskittymät sijoittuvat mannerlaattojen saumakohtiin. Lisäksi laattojen keskiosissa on niin sanottuja kuumia pisteitä, joissa esiintyy myös vulkaanista toimintaa.

Tehtävä 1. Miten eroavat toisistaan laharit, pyroklastiset virrat ja polttavat pilvet?
Tehtävä 2. Millaisia vaikutuksia edellä mainituilla hasardeilla on vulkaanisilla alueilla?
Tehtävä 3. Mitä haittoja tefrasta on tulivuorten ympäristölle?


Tulivuorten kemiallinen koostumus

Tulivuoret voidaan jakaa ryhmiin laavan kemiallisen koostumuksen ja juoksevuuden mukaan. Basalttilaavaiset tulivuoret sijaitsevat valtamerten keskiselänteiden loittonemisvyöhykkeillä ja kuumien pisteiden kohdalla. Basalttinen laava on notkeasti juoksevaa emäksistä ainesta. Andesiittisia ja ryoliittisia laavoja purkautuu tulivuorista, jotka sijaitsevat laattojen alityöntö– ja törmäysvyöhykkeillä. Nämä happamat laavatyypit ovat jähmeitä ja liikkuvat hitaasti.


Purkaustavat ja riskiluokittelu

Islanti–tyyppisessä purkauksessa basalttinen, notkea laava purkautuu maahan revenneestä raosta rauhallisesti ja leviää laajaksi, tasaiseksi basalttikentäksi. Tällaisia purkauksia aiheuttavat vuoret luokitellaan riskiluokittelussa ympäristölleen vaarattomiksi. Kun laavan koostumus muuttuu jähmeämmäksi, tulivuoren katsotaan olevan ympäristölleen vaarallinen. Tällaisia purkauksia saavat aikaan ensinnäkin Krakatau–tyypin tulivuoret, joissa vuoren laki räjähtää ilmaan purkauksen mukana jättäen huipun avonaiseksi kalderaksi. Siinä tapauksessa, että vesi täyttää näin laajentuneen purkauskraaterin, sitä kutsutaan maariksi. Pelée–tyypin purkauksessa jähmeä laava tukkii purkausaukon aiheuttaen sivulle räjähtävän pyroklastisen virran. Plinius–tyypin purkauksessa tuhkapatsas ulottuu stratosfääriin asti. Käytännössä useimmissa purkauksissa voidaan erottaa monen purkaustyypin piirteitä, mistä seuraavassa on animaatioesimerkki St. Helensin tulivuoren purkauksesta Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa vuonna 1980.

Animaatio St. Helensin purkaus


Tulivuoren muoto kertoo myös vuoren purkaustavasta. Islanti– ja Havaiji–tyyppiset tulivuoret ovat hyvin matalia ja kilpimäisiä. Kun laavan koostumus muuttuu jähmeämmäksi, tulivuori muuttuu rinteiltään jyrkemmäksi laavan ja tuhkan kerrostuessa ja korottaessa vuorta. Näin muodostuu niin sanottuja kerrostulivuoria. Tällaisen tulivuoren klassisia purkaustapoja ovat Vulcano– ja Vesuvius–purkaustyypit.


Purkausten vaikutukset

Tulivuoren varsinaiset purkaukset eivät ole aiheuttaneet kovinkaan paljon ihmiskuolemia verrattuna purkausten seurausilmiöihin. Indonesian Tambora–vuoren kalderaräjähdyksessä vuonna 1815 arvioilta 12 000 ihmistä kuoli välittömässä purkauksessa, ja purkauksen seurausilmiöt aiheuttivat 80 000 ihmisen kuoleman. Tulivuorenpurkauksen seurausilmiöitä ovat muun muassa taudit ja nälänhätä. Muita seurausilmiöitä ovat esimerkiksi mutavyöryt, tsunamit sekä ilmaston viileneminen, joka voi olla joissakin tapauksissa hyvin merkittävää. Vuonna 1816 vallitsi eri puolilla maailmaa "kesätön vuosi". Kesälämpötilat olivat hyvin alhaiset, sää kolea ja sateinen. Tämä johtui Tambora–vuoren kalderaräjähdyksestä. Tällaisen suuren räjähtävän purkauksen vaikutukset kestävät useita vuosia.

Tehtävä 4. Miksi tulivuorten purkaukset aiheuttavat ilmaston viilenemistä?
Tehtävä 5. Millaisia merkkejä tulivuori antaa purkauksen lähestyessä?
Tehtävä 6. Selvitä Chilessä sijaitsevasta Villarrica–tulivuoresta seuraavat asiat: purkaustyyppi, aktiivisuus ja purkauksen muodostamat uhat ympäristölle. Etsi tiedot kyseisestä tulivuoresta Smitsonian instituutin ylläpitämällä hakusivulla syöttämällä tulivuoren nimi hakukenttään.

Vastaus

Takaisin Seuraava
MAANTIEDE
Kurssin etusivu
Hasardien luokitus
Luonnonhasardit
Myrskyt
El Niño
Tulvat
Jäätiköt
Tsunamit
Maanjäristykset
Vulkanismi
Asteroidi 99942 Apophis
Ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät hasardit
Sosiaaliset hasardit
Teknologiset hasardit
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet