1.2 Liike-energia
Liikkuvalla kappaleella on energiaa, koska kapple voi tehdä liikkensä avulla työtä. Liike-energia Ek riiippuu massasta m ja nopeudesta v seuraavasti:
![]() |
Huomaa, että nopeuden kasvaessa liike-energia kasvaa nopeasti (koska liike-energia on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön)
Jos kappale liikkuu käyräviivaista rataa pitkin, nopeuden suunta
muuttuu ja siten nopeus vektorisuureena muuttuu. Kuitenkin edellisessä
kaavassa nopeuden suunta ei näy eli siinä tarkoitetaan nopeuden
itseisarvoa. Siis kappaleen liike-energia ei riipu nopeuden suunnasta.
Esim. Luodin massa m = 7 g ja nopeus v = 600 m/s. Luodin liike-energia on
Ek = 1/2mv2 = 1/2.0,007kg.(600m/s)2 = 1260 J
Tutki liike-energiaa alla olevan sovelman avulla. Liukunauhalla voit muuttaa kappaleen massaa, oletusarvo on 10 kg. Siirrä kappaletta nuolinäppäimillä ylöspäin.(Jos selaimesi on Netscape, on sinun aktivoitava sovelma klikaamalla sen sisällä tai säätämällä liukunauhasta massan suuruutta ennen kuin nuolinäppäimet nostavat kappaletta). Näet kappaleen potentiaalenergian kasvun kuten edellisessä kohdassa 1.1. Pudota kappale enterin painalluksella. Sovelma piirtää kappaleen liike-energian riippuvuuden ajasta putoamisliikkeessä. Klikkaamalla kuvaajaa saat tilariville näkyviin kuvaajan pisteen koordinaatit.
Miksi kuvaaja on paraabeli?
Yhdistämällä liike-energian kaavaan vapaan putoamisliikkeen
nopeuteen
v = gt saamme
eli liike-energia on suoraan verrannollinen putoamisajan neliöön
ts. kuvaaja on paraabeli.