Seisova aaltoliike

 

Esimerkin seisovasta aaltoliikkeestä näet alla.

Huomaa, että seisova aalto ei etene, vaan värähtelijät liikkuvat vain pystysuunnassa.
Seisova aaltoliike ei siis siirrä energiaa (kuten alkuperäinen aaltoliike siirtää aallon edetessä). Tosin soittimen kielen tai ilmapatsaan värähdellessä ympäröivä ilma alkaa värähdellä ja kuljettaa ääniaaltoja. Näin siis ympäröivä ilma ottaa vastaan energiaa

Miten seisova aalto syntyy?

Alla näet kaksi sinisellä piirrettyä aaltoliikettä, joilla on sama aallonpituus ja sama amplitudi. Niiden yhteisvaikutus eli interferenssiaalto on piirretty mustalla. Huomaat, että interferenssi on tässä tapauksessa seisova aaltoliike. Muuta toisen sinisen aallon aallonpituutta tai amplitudia vetämällä liukunauhasta. Totea vaikutus interferensiin.

Siis interferenssi on seisova aaltoliike, vain kun alkuperäisten aaltojen aallonpituus ja amplitudi ovat samat.

Huomaa, että aaltoliike on tietyillä hetkellä vaakasuora. Huomaa myös paikallaan pysyvät kohdat(=solmut) sekä maksimipoikkeamakohdat(=kuvut).

Sekä puhaltimissa että kielisoittimissa syntyvä ääni johtuu seisovasta aaltoliikeestä. Kielisoittimen kielen värähdellessä kielen molemmissa päissä on aina solmu. Jos muita solmuja ei ole, on kielen keskellä kupu ja kieli tuottaa perussävelen.
Jos solmuja on päiden lisäksi muuallakin, on aallonpituus pienempi. Koska v on sama, on tällöin yhtälön

perusteella taajuus f suurempi ja siis ääni korkeampi.

Puhaltimissa soittimen avonaiseen päähän syntyy aina seisovan aallon kupu.
Seisovaa aaltoliikettä soittimissa käsitellään myös kohdassa ääni