2.2 Jännitehäviö

Virran I kulkiessa vastuksen läpi tapahtuu vastuksen päiden välillä jännitehäviö eli potentiaalin lasku U = RI.

Tehtävä 1. Jännitehäviöiden mittaus
Vedä
alla olevassa kuvassa volttimittarisymbolia vastusten päiden välille.Näin mittaat vastusten aiheuttamat jännitehäviöt. Jännitteen näet oikealla olevasta volttimittarin näytöstä. Mittaa myös jännitelähteen jännite.
Vertaa jännitehäviöiden summaa ja jännitelähteen jännitettä.

Siis vastusten aiheuttamien jännitehäviöiden summa = jännitelähteen jännite.

Tehtävä 2. Jännitehäviöiden laskeminen
Liitämme sitten piiriin ampeerimittarin. Nyt voimme myös laskea vastusten aiheuttamat jännitehäviöt .

Millä tavalla lasket vastusten aiheuttamat jännitehäviöt?

Koska jännitelähteellä on oma sisäinen resistanssi Rs, jännitelähteen sisälläkin tapahtuu jännitehäviö U = RsI.

Tehtävä 3. Potentiaalin mittaus
Siirrä
seuraavassa punaista mittauspistettä pitkin virtapiirin johtoa, jolloin näet mittauspisteen potentiaalin maattokohtaan (jonka potentiaali = 0) nähden.

Kuinka suuri on ulkoisen vastuksen R aiheuttama jännitehäviö ?
Kuinka suuri on sisäisen vastuksen Rs aiheuttama jännitehäviö ?

Saat ulkoisen vastuksen R aiheuttamaksi jännitehäviöksi RI = 56V ja sisäisen vastuksen aiheuttamaksi jännitehäviöksi RsI = 4 V ja
.

Jos jännitelähdettä ei kuormiteta on I = 0 on siksi RsI = 0 eli sisäinen vastus ei aiheuta jännitehäviötä.

Määrittelemme:

lähdejännite E = kuormittamattoman jännitelähteen jännite.


Saat mitattua sen edellä jännitelähteen levyjen väliltä ja saat sille 60 V.
Kun vertaat sitä arvoihin RsI = 4 V ja RI = 56V voit todeta, että

lähdejännite E = RsI + RI

Tämä on seurausta Kirchhoffin II laista, jota käsittelemme kohdassa 1.4

Seuraavassa lähdejännite on 20 V ja sisäinen vastus 5 W . Säädä ulkoista vastusta liukunauhalla. Katso kuinka ulkoisen vastuksen muuttuminen vaikuttaa virtaan. Kuinka suuri on virran maksimiarvo ?

Virran maksimiarvo on 4 A.