Atomista jaksolliseen
järjestelmään
- Alkuaine
- on aine, jonka kaikilla atomeilla on sama järjestysluku eli
yhtä monta protonia.
- Atomi
- on kemiallisesti jakamaton hiukkanen, joka on rakentunut
ytimestä ja elektronipilvestä.
- Atomiydin
- on protoneista ja neutroneista koostuva atomin keskus, jolla on
positiivinen varaus.
- Hapettuminen
- Alkuaine luovuttaa elektroneja. Samalla toinen - elektronit
vastaanottava - alkuaine pelkistyy
- Isotoopit
- ovat saman alkuaineen atomeja, joilla on eri suuruiset massaluvut.
Niiden ytimessä on siis eri määrä neutroneja.
- Jakso
- on jaksollisen järjestelmän vaakarivi.
- Järjestysluku
- ilmoittaa atomiytimessä olevien protonien määrän;
sähköisesti neutraalissa atomissa on aina yhtä monta elektronia
kuin on protoneja.
- Massaluku
- on ytimessä olevien protonien ja neutronien
kokonaismäärä.
- Pelkistyminen
- Alkuaine ottaa vastaan elektroneja. Samalla toinen - elektronit
luovuttava - alkuaine hapettuu.
- Ryhmä
- on jaksollisen järjestelmän pystyrivi.
- Suhteellinen atomimassa
- on massa, joka on saatu vertaamalla tutkittavan atomin massaa
hiili-12 isotoopin massaan. Suhteellisen atomimassa vanha nimitys on
"atomipaino".
Sidokset ja yhdisteet
- Atomihila
- Kuvaa epämetalliatomien, esimerkiksi hiilen tai piin
järjestäytymistä säännölliseksi
jättiläismolekyyliksi. Tällöin jokaisen atomin
välillä on vahva kovalenttinen sidos
- Dipoli-dipoli-vuorovaikutus (eli -sidos)
- tarkoittaa poolisten molekyylien välille syntyviä heikkoja
vuorovaikutuksia.
- Elektronegatiivisuus
- kuvaa alkuaineatomin kykyä vetää puoleensa
sidoselektroneja.
- Hapetin
- pystyy hapettamaan jonkin toisen alkuaineen. Pelkistyy itse.
- Hapettuminen
- Alkuaine luovuttaa elektroneja. Samalla jokin toinen alkuaine
pelkistyy
- Ioni-dipolisidos
- on ionin ja poolisen molekyylin välinen sidos.
- Ioniyhdiste
- muodostuu, kun metalli ja epämetalli reagoivat
keskenään. Metalli hapettuu ja epämetalli pelkistyy, jollon
muodostuu positiivisia metalli-ioneja ja negatiivisia epämetalli-ioneja,
jotka muodostavat ionihilan sähköisillä vetovoimilla.
Ioniyhdisteen ioni voi olla myös moniatominen.
- Ionihila
- on ioniyhdisteiden kiteessä vallitseva
säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset ja
negatiiviset ionit vuorottelevat.
- Kationi
- on yksi- tai useampiatominen ioni, jolla on positiivinen varaus.
- Kovalenttinen sidos
- muodostuu epämetalliatomien välille, kun ne pyrkivät
täydentämään uloimman elektronikuorensa vastaanottamalla
puuttuvat elektronit.
- Metallihila
- Metallissa esiintyvä säännöllinen
järjestelmä, jossa positiiviset metalli-ionit ovat pakkautuneet
tiiviisti ja pysyvät yhdessä vapaasti liikkuvien elektronien
avulla.
- Metallisidos
- Kuvaa metallien rakenteessa esiintyvää
sähköistä vuorovaikutusta, joka syntyy metalliatomien
luovuttaessa uloimpia elektronejaan yhteiseen käyttöön.
- Molekyyli
- on atomien yhteenliittymä, joka voi esiintyä
itsenäisenä yksikkönä.
- Pelkistin
- pystyy pelkistämään jonkin toisen alkuaineen. Hapettuu
itse.
- Pelkistyminen
- Alkuaine ottaa vastaan elektroneja. Samalla jonkin toinen alkuaine
hapettuu.
- Poolinen molekyyli
- Kun molekyylissä olevien epämetalliatomien
välillä on elektronegatiivisuusero, liikkuvat sidoselektronit
enimmän aikaa lähempänä elektronegatiivisempaa atomia.
Tällöin molekyylin sisälle muodostuu positiivinen ja
negatiivinen osittaisvaraus. Varaus on itseisarvoltaan alkeisvarausta pienempi.
Jos atomien sijainti molekyylissä on sellainen, etteivät
osittaisvaraukset varjosta toisiaan täysin, molekyyli on poolinen.
Molekyylin rakenne voi olla symmetrinen, kuten esim. vesimolekyylissä
(kts. vesimolekyylin kuvaa ja
selitystä, joka aukeaa omaan selainikkunaansa ).
- Pooliton molekyyli
- Kun molekyylissä ei ole elektronegatiivisuuseroa atomien
välillä tai kun syntyvät osittaisvarukset varjostavat toisiaan
siten, että molekyylin ulkopuolelta varausten eroa ei voi havaita,
molekyyli on pooliton. Samaa alkuainetta olevien atomien välinen
kovalenttinen sidos on aina pooliton.
- Suola
- on kiinteä kiteinen aine, joka on koostunut ionisidoksin.
- van der Waalsin vuorovaikutukset (sidokset)
- ovat hyvin heikkoja, poolittominen molekyylien välille
syntyviä vuorovaikutuksia (kts. esimerkkinä
alkaanisarjan
kiehumispisteiden ja sulamispisteiden riippuvuus molekyylikoosta, joka
aukeaa omaan selainikkunaansa).
- Vetysidos
- on dipoli-dipoli-vuorovaikutuksen erikoistapaus, joka syntyy
sellaisten molekyylien välille, joissa vetyatomi on liittynyt hyvin
elektronegatiivisen alkuaineen atomiin (esim. F, N, O).
Määrät ja pitoisuudet
- Ainemäärä
- on kemian perussuure, jonka yksikkö on mooli. Kirjaintunnus on
n.
- Avogadron vakio
- on luku N, joka ilmaisee yhdessä moolissa
olevien hiukkasten lukumäärän. Se on lukuarvoltaan 6,022
· 1023 hiukkasta/mol.
- Konsentraatio
- ilmoittaa, kuinka monta moolia ainetta on liuennut litraan liuosta.
Yksikkö on mol/l ja kirjaintunnus on c.
- Mooli
- on se määrä ainetta, jossa on 6,022 ·
1023 hiukkasta eli Avogadron vakion osoittama määrä
hiukkasia.
- Moolimassa
- on yhden moolin massa laskettuna suhteellisten atomimassojen
avulla. Yksikkö on g/mol ja kirjaintunnus M.
- Massaprosenttisuus
- ilmaisee, kuinka monta grammaa liuennutta ainetta on 100 grammassa
liuosta.
- Tilavuusprosenttisuus
- ilmaisee, kuinka monta millilitraa (ml) ainetta on liuenneena 100
ml:aan liuosta.
Käsitekarttaharjoitus
