Alkeenit ja alkyynit

Ominaisuuksia

• Alkeenit ja alkyynit sisältävät kaksois- (alkeenit) tai kolmoissidoksia (alkyynit) eli ovat tyydyttymättömiä yhdisteitä.
• Vetyjen määrä on sitä pienempi, mitä tyydyttymättömämpi yhdiste on: homologisen sarjan kaava alkeeneille on C_nH_2n ja alkyyneille C_nH_2n-2 .
• Alkeenit ja alkyynit ovat alkaanien tapaan poolittomia molekyylirakenteisia yhdisteitä.
  
• Kaksoissidoksen toinen elektronipari muodostaa hiilen muiden sidosten tason ylä- ja alapuolelle elektronipilven. Kolmoissidoksessa kaksi elektroniparia synnyttää C–C-sidoksen ympärille makkaramaisen elektronipilven. Huomaa muiden sidosten suuntautuminen sekä elektronipilvien vaikutus yhdisteiden reaktiokykyyn!
  
  
• Päinvastoin kuin tyydyttyneet hiilivedyt tyydyttymättömät hiilivedyt ovat erittäin reaktiokykyisiä, koska sekä kaksois- että kolmoissidoksessa on elektroneja, jotka ovat helposti saatavilla. Niinpä näille yhdisteille tyypillisiä reaktioita ovat additio- eli liittymisreaktiot, joissa molekyyliin liittyy atomeja tai atomiryhmiä. Esimerkiksi bromin ja eteenin välinen reaktio
  
• Alkyyneissä additio tapahtuu tavallisesti kahdessa vaiheessa. Vedyn liittäminen eli hydraus etyyniin eli asetyleeniin
  
• Kaikki hiilivedyt ovat palavia aineita. Etyyni palaa puhtaassa hapessa erityisen kuumalla liekillä hiilidioksidiksi ja vedeksi. Vapautuvaa energiaa käytetään hyväksi kaasuhitsauksessa:
  

Haarautumattomia alkeeneja

Alkeeni	Rakennekaava (*)	Kommentti
eteeni		Huomaa, että 1. kaksoissidos on jäykkä, C-atomit eivät pääse kiertymään sen ympäri, kuten yksinkertaisessa sidoksessa, seurauksena mm. cis-trans-isomeria. 2. hiiliatomista lähtevät sidokset suuntautuvat samaan tasoon, joten kaksoissidoksen elektronit ovat hyvin saavutettavissa (reaktiivisuus).
propeeni
1-buteeni

Alkyynejä

Alkyyni	Rakennekaava (*)	Molekyylimalli
etyyni
propyyni			Vertaa eteeniin! Etyynin kolmoissidoksen elektronit ovat vielä helpommin tavoitettavissa kuin eteenin.
2-butyyni