A B C D E F G
H I J K L
M N O P Q R S T U V X Y Z Å Ä
Ö
Additio- eli liittymisreaktiossa
molekyyliin liittyy atomeja tai atomiryhmiä. Reaktio on tyypillinen
tyydyttymättömille yhdistelle.
Aldehydi
syntyy, kun hapetetaan primaarista alkoholia. Aldehydien funktionaalinen
ryhmä on -CHO.
Alkaani on tyydyttynyt (hiilien
välillä vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia), avoketjuinen
hiilivety.
Alkeeni on avoketjuinen,
tyydyttymätön hiilivety, jossa on ainakin yksi kaksoissidos (kaksi
kaksoissidosta <–> dieeni, kolme kaksoissidosta <–>
trieeni).
Alkoholin funktionaalinen ryhmä on
hydroksyyliryhmä eli OH-ryhmä.
Alkyyni on
avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on kolmoissidos.
Amfolyytti on aine, joka voi toimia happona tai
emäksenä. Esimerkiksi vesi ja aminohapot ovat amfolyyttejä.
Amidi on typpeä ja happea sisältävä
orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita amiinin ja hapon
kondensaatiotuotteeksi. Aminohappojen kondensoituessa syntyviä amideja
nimitetään peptideiksi.
Amiini on emäksinen typpeä
sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita ammoniakin
johdannaiseksi siten, että ammoniakin vetyatomeista on yksi, kaksi tai
kolme korvautunut hiilivetyryhmällä.
Aminohappo
on yhdiste, jonka molekyyleissä on sekä aminoryhmä
–NH2 että karboksyyliryhmä –COOH.
Aromaattisiin yhdisteisiin lasketaan kuuluvaksi yhdisteet,
joiden molekyylissä on ainakin yksi bentseenirengas. Aromaattinen yhdiste
voi kuitenkin olla myös rengasyhdiste, jossa on esim. typpiatomi mukana
renkaassa. Oleellista on renkaaseen muodostuva elektronipilvi, joka
sisältää sopivan määrän elektroneja (6, 10, 14
jne).
Asyklisten yhdisteiden molekyylissä
esiintyy vain avoimia hiiliketjuja, ei renkaita.
Bentseeni on aromaattisten yhdisteiden
perushiilivety.
Cis-trans-isomeria. Ks.
linkki.
Denaturoituminen tarkoittaa valkuaisaineiden
sekundaari- ja tertiaarirakenteen muuttumista siten, että valkuaisaine
menettää biologisen aktiivisuutensa.
Disakkaridi on kahdesta yksinkertaisesta sokerista
(monosakkaridista) muodostunut hiilihydraatti.
Eetteri syntyy, kun kaksi alkoholimolekyyliä
liittyy yhteen kondensaatioreaktiossa. Funktionaalinen ryhmä on happisilta
–O–.
Emäs on aine, joka voi ottaa
vastaan protonin protolyysireaktiossa .
Entsyymi on
elollisen luonnon katalyytti, rakenteeltaan tavallisesti proteiini.
Esteröityminen on reaktio, jossa haposta ja alkoholista
muodostuu esteriä ja vettä.
Fenoli on aromaattinen yhdiste, jossa
hydroksyyliryhmä on liittynyt suoraan bentseenirenkaaseen.
Funktionaalinen (eli toiminnallinen) ryhmä
määrää orgaanisen yhdisteen kemiallisen luonteen. Se
vaikutta hiilivetyrungon ohella myös yhdisteen fysikaalisiin
ominaisuuksiin. Yhdisteessä voi olla useita funktionaalisia
ryhmiä.
Glyseridi on glyserolin esteri.
Happo on aine, joka voi luovuttaa protolyysireaktiossa
protonin.
Heterosyklinen yhdiste on rengasrakenteinen
orgaaninen yhdiste, jonka renkaassa on muitakin atomeja kuin hiiliatomeja,
tavallisesti typpi-, happi- tai rikkiatomeja.
Hiilihydraatit ovat sokereita tai yksinkertaisista sokereista
koostuvia polymeerejä (selluloosa ja tärkkelys).
Hiilivety on yhdiste, jonka molekyyleissä on vain hiili-
ja vetyatomeja.
Homologisen sarjan
peräkkäisten jäsenten kaavat poikkeavat toisistaan tietyn
ryhmän verran.
Hydraus tarkoittaa vedyn
liittämistä (additiota) kaksoissidokseen.
Hydrolyysi on reaktio, jossa yhdiste hajotetaan veden avulla
takaisin lähtöaineikseen. Esimerkiksi esterihydrolyysissä esteri
hajoaa veden vaikutuksesta alkoholiksi ja karboksyylihapoksi.
Isomeria tarkoittaa sitä, että
yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakennekaava.
Kahtaisionissa on sekä anioninen ( – ),
että kationinen ryhmä (+). Esiintyy aminohapoilla.
Karboksyylihappo syntyy, kun aldehydi hapettuu.
Funktionaalinen ryhmä on karboksyyliryhmä –COOH.
Ketoni on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä
on ketoryhmä. Ketoneja voidaan valmistaa hapettamalla sekundaarisia
alkoholeja.
Kovalenttisen sidos syntyy, kun atomit
sitoutuvat yhdellä, kahdella tai kolmella yhteisellä
elektroniparilla.
Korvautumisreaktio. Ks.
substituutioreaktio.
Lipidit ovat luonnossa esiintyviä, veteen
niukkaliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Lipidejä ovat rasvat, vahat ja
rasvaliukoiset vitamiinit. Lipidi-termiä käytetään
biokemiassa ja biologiassa. Se ei kuvaa yhdisteen kemiallista luonnetta.
Liittymisreaktio Ks. additioreaktio.
Monosakkaridi on yksinkertainen sokeri, josta di- ja
polysakkaridit muodostuvat.
Molekyylikaavasta
ilmenee, kuinka monta kunkin alkuainelajin atomia yhdisteen molekyylissä
on.
Peptidisidos syntyy
aminohappomolekyylien välille kondensaatioreaktiossa:
Polyesteri syntyy dikarboksyylihapon ja
kahdenarvoisen alkoholin polymeroituessa.
Polymeroitumisreaktiossa yksinkertaiset monomeerimolekyylit
liittyvät ketjuun suurikokoisiksi polymeerimolekyyleiksi.
Polypeptidi syntyy, kun useita aminohappomolekyylejä
liittyy yhteen peptidisidoksilla.
Polysakkaridi
syntyy, kun suuri joukko yksinkertaisia sokereita (monosakkarideja) liittyy
yhteen.
Poolisen molekyylin toisessa
päässä on positiivinen ja toisessa päässä
negatiivinen osittaisvaraus. Poolisuus voi myös esiintyä molekyylin
osassa (proteiinit, karbonyyliryhdisteet, alkoholit ja karboksyylihapot).
Proteiinit eli valkuaisaineet
ovat aminohapoista muodostuneita polypeptidejä, joilla on myös ketjun
kiertymisestä ja/tai poimuttumisesta johtuva sekundaarinen ja tertiaarinen
rakenne sekä tavallisesti myös kahden tai useamman polypeptidiketjun
yhteen liittymisestä johtuva kvaternaarirakenne.
Protolyysireaktiossa tapahtuu protonin (vetyatomin ytimen)
siirtyminen hapolta emäkselle.
Rasva on glyserolin ja rasvahapon tai useampien
rasvahappojen muodostama esteri.
Rasvahappo on
avoketjuinen, haarautumaton karboksyylihappo, jossa on tavallisesti 16 tai 18
hiiliatomia. Hiiliketju voi olla tyydyttynyt tai sisältää yhden
tai useampia kaksoissidoksia
Saippuaa muodostuu, kun rasva hydrolysoidaan
alkalimetallihydroksidilla. Saippua on kemialliselta rakenteeltaan rasvahapon
natriumsuolaa.
Substituutioreaktiossa
molekyylin atomi tai atomiryhmä korvataan toisella
atomilla/atomryhmällä. Tyypillinen tyydyttyneille ja aromaattisille
hiilivedyille.
Syklisen hiilivedyn molekyylissä
on pelkästään hiiliatomeista muodostunut rengas.
Sykloalkaani sisältää hiilirenkaan, jossa on
vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.
Tyydyttymättömän hiilivedyn
molekyyleissä on vähintään yksi kaksois- tai
kolmoissidos.
Tyydyttyneen hiilivedyn
molekyyleissä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.
Valkuaisaine, ks. proteiinit
