Orgaanisen kemian käsitteitä

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V X Y Z Å Ä Ö


A

Additio- eli liittymisreaktiossa molekyyliin liittyy atomeja tai atomiryhmiä. Reaktio on tyypillinen tyydyttymättömille yhdistelle.

Aldehydi syntyy, kun hapetetaan primaarista alkoholia. Aldehydien funktionaalinen ryhmä on -CHO.

Alkaani on tyydyttynyt (hiilien välillä vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia), avoketjuinen hiilivety.

Alkeeni on avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on ainakin yksi kaksoissidos (kaksi kaksoissidosta <–> dieeni, kolme kaksoissidosta <–> trieeni).

Alkoholin funktionaalinen ryhmä on hydroksyyliryhmä eli OH-ryhmä.

Alkyyni on avoketjuinen, tyydyttymätön hiilivety, jossa on kolmoissidos.

Amfolyytti on aine, joka voi toimia happona tai emäksenä. Esimerkiksi vesi ja aminohapot ovat amfolyyttejä.

Amidi on typpeä ja happea sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita amiinin ja hapon kondensaatiotuotteeksi. Aminohappojen kondensoituessa syntyviä amideja nimitetään peptideiksi.

Amiini on emäksinen typpeä sisältävä orgaaninen yhdiste, joka voidaan tulkita ammoniakin johdannaiseksi siten, että ammoniakin vetyatomeista on yksi, kaksi tai kolme korvautunut hiilivetyryhmällä.

Aminohappo on yhdiste, jonka molekyyleissä on sekä aminoryhmä –NH2 että karboksyyliryhmä –COOH.

Aromaattisiin yhdisteisiin lasketaan kuuluvaksi yhdisteet, joiden molekyylissä on ainakin yksi bentseenirengas. Aromaattinen yhdiste voi kuitenkin olla myös rengasyhdiste, jossa on esim. typpiatomi mukana renkaassa. Oleellista on renkaaseen muodostuva elektronipilvi, joka sisältää sopivan määrän elektroneja (6, 10, 14 jne).

Asyklisten yhdisteiden molekyylissä esiintyy vain avoimia hiiliketjuja, ei renkaita.

B

Bentseeni on aromaattisten yhdisteiden perushiilivety.

C

Cis-trans-isomeria. Ks. linkki.

D

Denaturoituminen tarkoittaa valkuaisaineiden sekundaari- ja tertiaarirakenteen muuttumista siten, että valkuaisaine menettää biologisen aktiivisuutensa.

Disakkaridi on kahdesta yksinkertaisesta sokerista (monosakkaridista) muodostunut hiilihydraatti.

E

Eetteri syntyy, kun kaksi alkoholimolekyyliä liittyy yhteen kondensaatioreaktiossa. Funktionaalinen ryhmä on happisilta –O–.

Emäs on aine, joka voi ottaa vastaan protonin protolyysireaktiossa .

Entsyymi on elollisen luonnon katalyytti, rakenteeltaan tavallisesti proteiini.

Esteröityminen on reaktio, jossa haposta ja alkoholista muodostuu esteriä ja vettä.

F

Fenoli on aromaattinen yhdiste, jossa hydroksyyliryhmä on liittynyt suoraan bentseenirenkaaseen.

Funktionaalinen (eli toiminnallinen) ryhmä määrää orgaanisen yhdisteen kemiallisen luonteen. Se vaikutta hiilivetyrungon ohella myös yhdisteen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Yhdisteessä voi olla useita funktionaalisia ryhmiä.

G

Glyseridi on glyserolin esteri.

H

Happo on aine, joka voi luovuttaa protolyysireaktiossa protonin.

Heterosyklinen yhdiste on rengasrakenteinen orgaaninen yhdiste, jonka renkaassa on muitakin atomeja kuin hiiliatomeja, tavallisesti typpi-, happi- tai rikkiatomeja.

Hiilihydraatit ovat sokereita tai yksinkertaisista sokereista koostuvia polymeerejä (selluloosa ja tärkkelys).

Hiilivety on yhdiste, jonka molekyyleissä on vain hiili- ja vetyatomeja.

Homologisen sarjan peräkkäisten jäsenten kaavat poikkeavat toisistaan tietyn ryhmän verran.

Hydraus tarkoittaa vedyn liittämistä (additiota) kaksoissidokseen.

Hydrolyysi on reaktio, jossa yhdiste hajotetaan veden avulla takaisin lähtöaineikseen. Esimerkiksi esterihydrolyysissä esteri hajoaa veden vaikutuksesta alkoholiksi ja karboksyylihapoksi.

I

Isomeria tarkoittaa sitä, että yhdisteillä on sama molekyylikaava, mutta erilainen rakennekaava.

K

Kahtaisionissa on sekä anioninen ( – ), että kationinen ryhmä (+). Esiintyy aminohapoilla.

Karboksyylihappo syntyy, kun aldehydi hapettuu. Funktionaalinen ryhmä on karboksyyliryhmä –COOH.

Ketoni on orgaaninen yhdiste, jonka funktionaalinen ryhmä on ketoryhmä. Ketoneja voidaan valmistaa hapettamalla sekundaarisia alkoholeja.

Kovalenttisen sidos syntyy, kun atomit sitoutuvat yhdellä, kahdella tai kolmella yhteisellä elektroniparilla.

Korvautumisreaktio. Ks. substituutioreaktio.

L

Lipidit ovat luonnossa esiintyviä, veteen niukkaliukoisia orgaanisia yhdisteitä. Lipidejä ovat rasvat, vahat ja rasvaliukoiset vitamiinit. Lipidi-termiä käytetään biokemiassa ja biologiassa. Se ei kuvaa yhdisteen kemiallista luonnetta.

Liittymisreaktio Ks. additioreaktio.

M

Monosakkaridi on yksinkertainen sokeri, josta di- ja polysakkaridit muodostuvat.

Molekyylikaavasta ilmenee, kuinka monta kunkin alkuainelajin atomia yhdisteen molekyylissä on.

P

Peptidisidos syntyy aminohappomolekyylien välille kondensaatioreaktiossa: peptidisidos

Polyesteri syntyy dikarboksyylihapon ja kahdenarvoisen alkoholin polymeroituessa.

Polymeroitumisreaktiossa yksinkertaiset monomeerimolekyylit liittyvät ketjuun suurikokoisiksi polymeerimolekyyleiksi.

Polypeptidi syntyy, kun useita aminohappomolekyylejä liittyy yhteen peptidisidoksilla.

Polysakkaridi syntyy, kun suuri joukko yksinkertaisia sokereita (monosakkarideja) liittyy yhteen.

Poolisen molekyylin toisessa päässä on positiivinen ja toisessa päässä negatiivinen osittaisvaraus. Poolisuus voi myös esiintyä molekyylin osassa (proteiinit, karbonyyliryhdisteet, alkoholit ja karboksyylihapot).

Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohapoista muodostuneita polypeptidejä, joilla on myös ketjun kiertymisestä ja/tai poimuttumisesta johtuva sekundaarinen ja tertiaarinen rakenne sekä tavallisesti myös kahden tai useamman polypeptidiketjun yhteen liittymisestä johtuva kvaternaarirakenne.

Protolyysireaktiossa tapahtuu protonin (vetyatomin ytimen) siirtyminen hapolta emäkselle.

R

Rasva on glyserolin ja rasvahapon tai useampien rasvahappojen muodostama esteri.

Rasvahappo on avoketjuinen, haarautumaton karboksyylihappo, jossa on tavallisesti 16 tai 18 hiiliatomia. Hiiliketju voi olla tyydyttynyt tai sisältää yhden tai useampia kaksoissidoksia

S

Saippuaa muodostuu, kun rasva hydrolysoidaan alkalimetallihydroksidilla. Saippua on kemialliselta rakenteeltaan rasvahapon natriumsuolaa.

Substituutioreaktiossa molekyylin atomi tai atomiryhmä korvataan toisella atomilla/atomryhmällä. Tyypillinen tyydyttyneille ja aromaattisille hiilivedyille.

Syklisen hiilivedyn molekyylissä on pelkästään hiiliatomeista muodostunut rengas.

Sykloalkaani sisältää hiilirenkaan, jossa on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.

T

Tyydyttymättömän hiilivedyn molekyyleissä on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos.

Tyydyttyneen hiilivedyn molekyyleissä on vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia.

V

Valkuaisaine, ks. proteiinit


sivun alkuun