Etymologia: ribonukleiinihappo
(ribonucleic acid). Nukleiinihappo-nimi viittaa solun
tumassa esiintyvään happoon (nucleus = tuma).
Geneettinen informaatio on varastoituna neljästä eri
emäksestä muodostuviin yhdistelmiin solutuman DNA-molekyyleissä. Informaation tulkintaan ja
siirtämiseen tarvitaan RNA-molekyylejä.
RNA eroaa DNA:sta neljällä eri tavalla:
RNA-molekyylit pystyvät siirtymään tumasta
solulimaan (sytoplasmaan).
Deoksiriboosin tilalla polynukleotidiketjussa on
riboosi.
Emäksissä tymiinin tilalla on urasiili.
RNA-molekyylit ovat paljon lyhyempiä kuin DNA-molekyylit ja
useimmiten niissä on vain yksi juoste (eräiden virusten
RNA-molekyyleissa on kaksi juostetta). Kukin RNA-molekyyli kopioi vain
lyhyen osan yhden DNA-juosteen geneettisestä informaatiosta.
RNA-molekyylejä on useampaa tyyppiä, joista jokaisella on
oma tehtävänsä. Yksi muoto on mRNA (messenger RNA eli
lähetti-RNA), jonka tehtävänä on kuljettaa DNA:n
sisältämää informaatiota tumasta solulimaan, jossa
proteiinien synteesi tapahtuu. Itse proteiinisynteesissä tarvitaan toinen
RNA-tyyppi, tRNA (transfer RNA eli siirtäjä-RNA). Se valikoi
jokaisen synteesissä tarvittavan aminohapon ja kuljettaa sen kohtaan,
jossa peptidisidos syntyy mRNA:n valvonnassa.
DNA:sta informaatio siirtyy syntyvän RNA:n
emäsjärjestykseen. Kolme RNA:n emäksistä on samoja kuin
DNA:ssa mutta yksi on erilainen. Tumassa muodostunut mRNA siirtyy solulimaan ja
toimii siellä muottina, jonka mukaan polypeptidiketjut kootaan tRNA:n
tuomista aminohapoista.
RNA:n emäkset määrittävät aminohapot ja
niiden järjestyksen, siis proteiinin primaarirakenteen. Jokaista
aminohappoa vastaa kolmen peräkkäisen emäksen muodostama sarja
eli kodoni (kodoni tarkoittaa myös kolmen peräkkäisen
nukleotidin sarjaa, mutta nukleotidissahan riboosi ja fosfaatti ovat aina
samat, vain emäkset ovat erilaisia). Lisäksi tarvitaan aina kolmen
emäksen ryhmä ilmoittamaan peptidiketjun alku ja loppu. Joillakin
aminohapoilla on useampia eri koodeja. Geneettinen koodi tarkoittaa kolmen
emäksen ryhmistä muodostuvaa merkkijärjestelmää, joka
määrittää kunkin proteiinin yksittäisen aminohapon ja
sen sijainnin polypeptidiketjussa.