|
|
|
|
 |
Lasketaan aluksi kaikkien alkuaineiden
hapetusluku. Luvuista päätellään siirtyvien elektronien
määrä. |
|
|
|
 |
|
Hapettumis-pelkistymisreaktion tapahtumia voi tarkastella erilaisten
mallien avulla. Esimerkkireaktion esitystapaa voit vaihtaa.
Esimerkki
Laboratorio-olosuhteissa valmistetaan usein pieniä määriä
kloorikaasua vetykloridihaposta lisäämällä happoliuokseen
mangaanidioksidia. Reaktiossa syntyy kloorikaasun ohella
mangaanidikloridia.
|
| Hapetusaste |
Aine |
| kasvaa |
hapettuu |
| pienenee |
pelkistyy |
|
|
Lähtöaineet |
Tuotteet |
Elektronitase |
|
HCl (aq) |
MnO2(s) |
Cl2(g) |
MnCl2(aq) |
|
| Cl:n h.a. |
–1 |
 |
0 |
|
– e¯
|
| Mn:n h.a. |
|
+4 |
 |
+2 |
+2 e¯ |
|
|
|
Näytä
toinen esitystapa |
Reaktiossa Cl hapettuu, koska hapetusaste
kasvaa –1:stä 0:aan. Mn
pelkistyy, koska hapetusaste pienenee +4:stä +2:een. Koska hapettuva aine
luovuttaa elektroneja pelkistyvälle aineelle, täytyy elektronien
määrän olla sama. Valitaan tämän perusteella kerroin
2 HCl:n eteen.
Kaikki Cl¯ -ionit eivät hapetu reaktiossa, koska tuotteena on
myös MnCl2. Atomien määrän perusteella
lisätään 2 molekyyliä HCl lähtöaineiden
puolelle (toinen kerroin 2). Tällöin lähtöaineiden puolella
on 4 H-atomia ja 2 O-atomia, joista muodostuu 2
H2O-molekyyliä tuotteiden puolelle. Reaktioyhtälö on
siis
| 4 HCl (aq) + MnO2(s) |
 |
Cl2(g) + MnCl2(aq) + 2
H2O |
Monien hapettumis-pelkistymisreaktioiden yhtälöt
(tämänkin esimerkin reaktioyhtälö) saadaan tasapainotetuksi
myös laskematta elektroneja. Siirtyvien elektronien määrä
on kuitenkin hyvä tarkistaa samoin kuin atomien määrät ja
varausten summa.
