| Grignardin reaktio | Nukleofiilinen hiiliatomi ja karbonyyliyhdisteet |
| Tavallisimmissa funktionaalissa ryhmissä on mukana
hiiltä elektronegatiivisempi atomi, kuten happi, typpi tai halogeeni.
Tällöin funktionaaliseen ryhmään kuuluva hiiliatomi tai
ryhmää lähinnä oleva hiiliatomi saa positiivisen
osittaisvarauksen, ts. hiiliatomista tulee elektrofiilinen. Entäpä, kun hiiliatomi sitoutuu elektropositiiviseen metalliin, litiumiin tai magnesiumiin, orgaanisissa metalliyhdisteissä? Hiiliatomin ja metalliatomin välinen sidos polarisoituu, ja koska hiili on näitä metalleja elektronegatiivisempi, se saa näissä yhdisteissä negatiivisen osittaisvarauksen. Sidoksen katketessa heterolyyttisesti elektronipari jää hiiliatomille. Hiili on siten tällaisissa organometallisissa yhdisteissä nukleofiilinen. Niinpä nämä yhdisteet tarjoavat keinon uusien CC-sidosten muodostamiseen elektrofiilisen ja nukleofiilisen hiiliatomin välille. |
| Tärkeimpiin organaanisiin metalliyhdisteisiin, joita käytetään reagensseina, kuuluu Grignardin reagenssi*. | Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: | |||
| Grignardin reagenssin valmistus | ||||
| Halogeenialkaani pelkistetään magnesiumilla kuivassa dietyylieetteriliuoksessa. | Miksi liuoksessa ei saa olla vettä? | |||
| Grignardin reaktiolla saadaan ketoniin, aldehydiin tai esteriin lisätyksi alkyyliryhmä ja karbonyyliryhmä pelkistetyksi. Tuotteena on alkoholi. | ||||
| Mekanismi | ![]() |
Vaihe 1: kuiva
(C2H5)2O Vaihe 2: laimea hapon vesiliuos |
||
| R1 ja
R2 ovat alkyyliryhmiä. Y on vetyatomi, alkyyli- tai
alkoksiryhmä. R1:n tilalla voi myös olla vetyatomi. Bromia
ei ole merkitty mekanismiin, koska sillä on sivurooli. Joissakin reaktioissa käytetään alkyylilitium-reagenssia (RLi). |
Miksi lisätään hapon vesiliuosta? | |||
| Esimerkki | ![]() |
Metanaalista saadaan primaarinen alkoholi. | ||
![]() |
Etanaalista saadaan sekundaarinen alkoholi. | |||
| Tehtävä |
![]() |
Tuote on tertiaarinen alkoholi. | |||
| THF? | ||||
| * | Grignardin reaktio ja reagenssi ovat saaneet nimensä tätä reaktiotyyppiä tutkineen ranskalainen kemistin Victor Grignardin (1871 1935) mukaan. |
| Grignard-tyyppinen reaktio on mahdollinen myös halogeenialkeeneille ja halogeenibentseeneille. |