Kemian merkkikieli

Esimerkki 1

	lähtöaineet	muutos	tuotteet
	Fe2O3 + 3 CO		2 Fe + 3 CO2

Tulkitaan reaktioyhtälö suomeksi. Vasemmalle on kirjoitettu lähtöaineiksi raudan oksidi [tarkemmin: dirautatrioksidi – atomimäärien mukaisesti, rauta(III)oksidi – raudan hapettumisasteen mukaisesti) ja hiilen oksidi [tarkemmin: hiilimonoksidi, siis häkä]. Oikealla on tuotteena rautaa ja hiilidioksidia. Koska tuotteena on rautaa, tämä on raudan valmistusta kuvaava reaktio. Lähtöaineina on rautamalmia ja häkäkaasua. Häkäkaasu vie raudan oksidista hapen, koska se voi vielä hapettua (palaa) hiilidioksidiksi. Epäilemättä siihen tarvitaan korkea lämpötila, se vain ei näy reaktioyhtälöstä.

Reaktioyhtälössä on molemmilla puolilla 2 Fe-atomia, 3 C-atomia ja 6 O-atomia. Ainetta ei siis häviä.

Esimerkki 2

	lähtöaineet	muutos	tuotteet
	NaCl(aq) + AgNO3(aq)		AgCl(s) + NaNO3(aq)

Merkintä s tarkoittaa kiinteää ainetta, aq vesiliuosta. Reaktiossa natriumkloridin vesiliuos reagoi hopeanitraatin vesiliuoksen kanssa. Tuotteena syntyy kiinteää hopeakloridia ja natriumnitraatin vesiliuosta.

Esimerkki 3

Reaktion kuvauksessa on orgaaniselle kemialle tyypilliseen tapaan käytetty rakennekaavoja. Reaktionuolen päälle merkitty [O] viittaa reaktiotyyppiin. Kyseessä on hapettumis-pelkistymisreaktio. Reaktion esitys poikkeaa edellisistä myös sikäli, ettei hapetinta ole kirjoitettu näkyviin. Mukana on vain toinen lähtöaine, jonka muuttuminen tässä kiinnostaa. Myöskään tuotteiden puolelle ei ole merkitty hapettimesta syntyvää tuotetta. Tämä ei siis ole tasapainotettu reaktioyhtälö. Tärkeintä onkin tunnistaa, miten molekyyli muuttuu: sekundaarisesta alkoholista tulee ketoni. Ketjun keskimmäisestä C-atomista vähenee yksi vetyatomi ja C-atomi liittyy happiatomiin kaksoissidoksella (syntyy karbonyyliryhmä).

Esimerkki 4

+ H2O

Reaktioyhtälössä on käytetty lyhennettyjä rakennekaavoja. Rengasyhdisteiden kaavoja kirjoitettaessahan näin on tapana menetellä. Jokaisessa renkaan kulmassa on hiiliatomi. Vetyatomien määrän katsoja saa itse päätellä sen perusteella, että jokainen hiiliatomi muodostaa neljä sidosta. Reaktionuolen päälle on merkitty tässä reaktiossa oleellinen reagenssi. Reaktioyhtälö on tasapainossa, koska molemmilla puolilla reaktioyhtälöä on jokaista atomilajia yhtä monta kappaletta:

C7H14O

C7H12 + H2O

Reaktioyhtälöstä näkyy myös, että lähtöainemolekyyli on tyydyttynyt yhdiste, josta lohkeaa alkoholihydroksyyli. Tuotteena saadaan tyydyttymätön hiilivety ja vettä.

Rakennekaavojen perusteella voidaan muodostaa myös yhdisteiden nimet. Sekä tuotteessa, että lähtöaineessa on kuusirengas , siis heks- ja metyyliryhmä. Lähtoaine on syklinen alkoholi, siis syklo- ja -oli ja tuote sykloalkeeni, siis syklo- ja -eeni. Lisäksi ilmoitetaan metyyliryhmän paikka numerolla, tuotteessa myös kaksoissidoksen sijainti. Lähtöaineen alkoholihydroksyylin paikkaa ei tarvitse ilmoitaa, koska laskeminen aloitetaan siitä.