|
|
Väkevä rikkihappo H2SO4 |
 |
|
| Väkevä rikkihappo H2SO4 ja hiilihydraatit | ||
 |
Hiilihydraatteja edustaa tässä kokeessa sakkaroosi. Reaktio on vastaava myös puun ja paperin ym. hiilihydraattien kanssa. | |
| Väkevä rikkihappo on maailman eniten tuotettu
teollisuuskemikaali. rikkihappo, svavelsyra, väävelhape, sulphuric acid, Scwefelsäure, acide sulphurique, acido solforico, ácido sulfúrico |
||
 Kuva © A. J. Meixner |
 |
| Kellolasilla on kaksi
sokeripalaa, joista toisen päälle on tipautettu väkevää rikkihappoa (78 %). Reaktio on vahvasti eksoterminen. |
Sakkaroosin
C12H22O11 rakennekaava |
| Väkevä rikkihappo ja vesi | |
| a) Selitä kuvan pohjalta, miten rikkihappo on vaikuttanut sokeripalaan? | Vastaus a |
| b) Onko väkevän rikkihapon liukeneminen veteen endoterminen vai eksoterminen tapahtuma? | Vastaus b |
| c) Kokeessa väkevä rikkihappo lisätään veteen. Miksei vettä lisätä happoon? Perustele mahdollisimman tarkasti! | Vastaus c |
 Kuva © A. J. Meixner |
 Kuva © A. J. Meixner |
| Keitinlasissa on noin 200 ml vettä ja lämpötila-anturi. Veden lämpötila (°C) näkyy kuvasta. | Keitinlasiin on lisätty noin 200 ml väkevää (78 %) rikkihappoa. Liuoksen lämpötila (°C) on luettavissa kuvasta. |
| d) Väkevään rikkihappoon liitetään alla oleva vaararuudukko. | ||
| Perustele merkintöjä
|
Vastaus d | |
 |
Punaisen neliön 0: rikkihappo ei syty tavallisissa
olosuhteissa. Sinisen neliön 3: rikkihappo on terveydelle vaarallista. Keltaisen neliön 2: Rikkihappo reagoi kiivaasti. Valkoisen neliön |
|
|
|
|
|
||||||||||
| Laboratorio: Demonstraatioita ja muita kokeita | Sisältö |
