Spektrejä

Tämä tehtävä liittyy Liekkikokeet ja spektrit -aiheeseen.

			Koejärjestely 1 prisma 2 kyvetti ja tutkittava liuos 3 valonsäteen kohdistus 4 hehkulamppu (volframi) Koe tehtiin kahdella väriaineliuoksella.
Kuvat © A.J. Meixner


Väriaineliuos 1	Väriaineliuos 2	Spektri A kuuluu volframille ja on jatkuva
rodamiini 6G	ksanteeni JA 22	spektri. (Kuva on yhdistetty kolmesta alkuperäisestä.)

a) Ovatko C ja B absortio- vai emissiospektrejä? Perustele!	Vastaus a
b) Kumpi spektri ja aine kuuluvat yhteen? Perustele!	Vastaus b
c) Pieniä ainemääriä voidaan määrittää tarkasti spektrofotometrillä, joka mittaa absorboituneen valon määrää. Selitä periaate lyhyesti!	Vastaus c

Laboratorio: Liekkikokeet ja spektrit \| Demonstraatioita ja muita kokeita \| Sisältö
Kirjasto: Valo ja elektroniverhon rakenne		Lisätietoa: Ilotulitteet

OPH Etälukion kemia

a)
a)	Spektrit B ja C ovat absortiospektrejä, mutta niissä ei ole selviä viivoja koe-olosuhteista johtuen. Kummassakin spektrissä on selvästi puuttuvia värialueita. Spektristä B puuttuvat värit kellanvihreästä sinisen alkuun. Spektristä C puuttuvat värit punaisesta oranssiin.

b)
b)	Väriaine rodamiini 6G on oranssinkeltaista, joten spektri B kuuluu sille. Punainen, oranssi ja keltainen näkyvät vahvasti spektrissä, mutta aine absorboi vihreää ja sinistä. Väriaine ksanteeni JA 22 on violetin sinistä, joten spektri C kuuluu sille. Se absorboi punaista ja keltaista.

c)
c)	Absorboituneen valon määrä riippuu värillisen aineen konsentraatioista. Tehdään vertailuainesarja, jonka liuosten väkevyydet tunnetaan ja mitataan niiden absorptiot. Mitataan tutkittavan näytteen absorptio ja verrataan sitä tunnettuihin arvoihin ja niitä vastaaviin väkevyyksiin. Mittausten pitää osua värin maksimiabsorption alueelle (esim. kasanteenilla punakeltaisen valon alueeseen). Liuosvärejä voidaan arvioida myös silmämääräisesti, mutta tarkkuus ei silloin ole hyvä.