| |
Mitä hasardit
ovat?
Miten hasardien aiheuttamia vahinkoja voidaan lieventää?
Hasardeja
eli riskejä, uhkia tai vaaroja voidaan jaotella alkuperän mukaan
esimerkiksi seuraavasti:
- Luonnonriskit,
esimerkiksi maanjäristykset tai tsunamit
- Ihmisen
ja luonnon vuorovaikutussuhteeseen liittyvät ympäristöriskit, esimerkiksi
rannikkovesien saastuminen tai ilmaston lämpeneminen
- Ihmiskunnan
riskit, esimerkiksi väestönkasvu tai pakolaisuus
Kaikille
hasardeille on yhteistä, että ne
- Tapahtuvat
jollakin alueella
(...laviinin uhkan vuoksi läheiset laskettelukeskukset on suljettu,
Länsi-Intian saariston ylittävä, maailmanlaajuinen...)
- Tapahtuvat
johonkin aikaan
(...varhain sunnuntaiaamuna, lokakuussa, 1970 -luvulta lähtien...)
Hasardeista
kerrotaan mediassa kuvailevilla termeillä, jotka pohjautuvat
- Hasardin
ajalliseen kestoon tai seurausten vaikutusaikaan
(...äkillinen, ennustetaan iskevän huomisaamuna, jo kahden vuosikymmenen
ajan jatkunut...)
- Hasardin
intensiteettiin tai vaikuttavuuteen
(...voimakas, sadat ihmiset ovat jättäneet kotinsa, yli 100
miljoonan €:n vahingot aiheuttanut...)
Vaaraa tai
uhkaa voidaan yrittää estää vaikuttamalla riskin syihin. Esimerkiksi
teollisuusmaiden liikenteen saastepäästöt asutuskeskittymissä ovat vähentyneet
selvästi 1990 -luvulla moottoritekniikan kehittämisen, lyijyttömän bensiinin
ja katalysaattoreiden käyttöönoton myötä. Yhä lisääntyvä liikenne tosin
syö saavutetut hyödyt. Niinpä ilmanlaatua uhkaavan inversion aikana
yksityisautojen käyttöä rajoitetaan esimerkiksi Ateenassa. Kaupunkien
ruuhkautumiseen voidaan puuttua myös logistisesti järkevällä kaavoituksella,
julkisen liikenteen sujuvalla järjestämisellä ja taloudellisilla pakotteilla
tai täkyillä.
Toinen keino on yrittää lieventää riskin aiheuttamia vahinkoja ennalta.
Esimerkiksi tulivuoren purkautumisen tai hurrikaanin reitin voi tekniikan
avulla melko luotettavasti ennakoida. Kesällä 2002 laukaistiin Maata kiertävälle
radalle Envisat -satelliitti,
joka kartoittaa globaaleja ja alueellisia ympäristön tilan muutoksia.
Envisatin keräämää tietoa käytettiin esimerkiksi elokuussa 2002 Keski-Euroopan
tulvien seuraamiseen. Ihmisten ja tärkeän omaisuuden siirtäminen riskialueelta
turvallisemmalle alueelle jo ennen tuhoa on yhä useammin mahdollista.
Äkillisissä luonnononnettomuuksissa viranomaisten ja auttajien
harjoiteltu määrätietoinen toiminta vähentää selvästi onnettomuuden
aiheuttamia tuhoja. Avunpyynnöt ja listat tarvittavista ammattihenkilöistä
tai välineistä lähetetään mahdollisimman nopeasti kansallisen ja kansainvälisten
avustusjärjestöjen kautta. Esimerkiksi Suomen
Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta voidaan toimittaa
parin vuorokauden varoitusajalla täysin varusteltu kenttäsairaala henkilökuntineen
tuhoalueelle.
Jotkut hasardit ovat kuin hitaasti, mutta vääjäämättä eteneviä höyryvetureita.
Merkkejä on näkyvissä jopa vuosikymmeniä, mutta hasardin moniulotteisuus
ja suuruus estää tehokkaan ennaltaehkäisyn. Eteläisen Afrikan nykyinen
järkyttävä HIV- ja AIDS-tilanne oli selviö jo 1990 -luvun puolivälissä.
Samoin nyt tiedetään, että ehkä vuodesta 2007 alkaen maailman pahin
AIDS-tilanne onkin Etelä-Aasiassa tai, että parin lähimmän vuoden
aikana Afrikan sarven alueella miljoonat ihmiset tulevat kuolemaan nälkään.
Uusien viljely- ja kastelumenetelmien, valistuksen, lasten ja naisten
koulutuksen tai terveydenhuollon järjestäminen on näkymätöntä kehitysvarojen
avulla tehtävää työtä, jonka tulokset näkyvät ehkä vasta seuraavan sukupolven
aikana.
Joskus
riskin syiden ymmärtäminen, poistaminen tai niihin vaikuttaminen ei onnistu.
Riskinhallinta voi olla mahdotonta. Jäljelle jää riskin hyväksyminen
ja elämän jatkuminen "tulivuoren juurella". Toisaalta joidenkin riskien
tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa ihmisiä sopeutumaan uudella tavalla
elinympäristöönsä. Joskus riskin hallinta voi avata ihmisille jopa mahdollisuuksia
entistä parempaan elämään. Hasardeja voidaan kuvata myös jatkumolla,
joka kertoo ihmisten asennoitumisesta hasardiin:
...uhka
- vaara - tunnistus - riski - hallinta -
välttämättömyys - mahdollisuus...
Mieti
seuraavia väitteitä:
"Nykyisessä
Suomessa taloudellinen menestyminen vaatii riskinottoa ja yhteiskunta
kannustaa taloudellisilla markkinoilla pelaamiseen. Taloudellinen itsekeskeisyys
on muodikasta ja menestyvä suomalainen on oman onnensa seppä."
"Ihmisten muisti ulottuu vain sukupolven ajan taaksepäin ja ihmisillä
on tapana unohtaa ikävät asiat. Miten ihmiset voivat oppia toimimaan oikein
yllättävissä luonnononnettomuuksissa?"
"Tieteisiin
perustuvia uusia tekniikan sovellutuksia on edistettävä. Kehitystä ei
saa jarruttaa. Uutuuksien ja tiedon tulvassa meidän on hyväksyttävä tosiasia,
että vasta jälkeenpäin huomaamme jonkin hyödykkeen tai tiedon muuttuvan
henkeämme tai olemassaoloamme vaarantavaksi uhkaksi."
|
|