Tulvat

Tulva on yleensä seurausta tavallista suuremmasta sademäärästä. Valuma-alueen vedet kertyvät jokeen ja ylimääräinen vesipulssi virtaa alajuoksulle kohti suistoaluetta. Jokivarret ja -suistot ovat usein hyvää maanviljelyaluetta ja tiheästi asuttuja. Tulvat ovat maapallon yleisin ja tuhoisin luonnonhasardi. Vuosittain miljoonat ihmiset kärsivät tulvista eripuolilla maapalloa.

Vesimassat voivat olla seurausta myös sulavasta lumesta tai jäästä. Pohjoisilla leveysasteilla talven aikana satanut lumi aiheuttaa sulaessaan tyypillisesti kevättulvia esimerkiksi Pohjanlahden rannikkoalueilla Ruotsissa ja Suomessa ja Pohjois-Venäjällä Siperiassa. Himalajan rinteiden sulava lumi ja jää aiheuttavat vuosittain Ganges ja Brahmaputra -jokien tulvia keväisin Pohjois-Intiassa ja Bangladeshissa. Tuulen nostama merivesi voi yllättää tulvana Bangladeshin tai Pietarin kaltaisia alavia alueita myös meren puolelta.

Laajat asfaltoidut ja kivetyt, kaupunkimaisesti rakennetut alueet estävät sadevesien imeytymisen maaperään. Yksittäiset rajut sade- tai lumimyrskyt saattavat täyttää sadevesiviemärit ja aiheuttaa veden tulvimisen kellareihin ja liikehuoneistoihin.

Jokiuomasta tulvavallien yli tulvivaan veteen on yleensä sekoittunut joenpohjan lietettä, yhdyskuntien viemärijätettä, teollisuuden ja maatalouden kemikaaleja, tuhoutuneiden rakennusten ja siltojen rakenteita, puiden runkoja jopa kuolleita eläimiä. Tulvavesi katkaisee yleensä liikenne- ja sähköyhteydet ja tuhoaa ihmisten omaisuutta ja maatalouden sadot. Veden laskettua liete kuivaa pölyksi ja saastunut vesi ja ruoka lisäävät tartuntatautien leviämistä tulvasta kärsineellä alueella.

Tulva on harvoin äkillinen ja ennustamaton, mutta kuitenkin tulva aina yllättää ihmiset. Vuorokausi on lyhyt aika evakuoida kyliä ja kaupunkeja tai ihmisten omaisuutta. Jos tulva toistuu muutaman vuoden välein, ihmiset oppivat kokemuksesta suojautumaan tulvilta. 30 vuoden välein toistuvan tulvan kohtaa aina uusi sukupolvi, jolla ei välttämättä ole kokemusta tai tietoa tulvilta suojautumisesta.

Tulvia voidaan ohjailla rakentamalla suojavalleja, säännöstelyaltaita tai varaamalla rakentamattomia alueita, joille joen sallitaan tulvia. Toisaalta ihmisten pystyttämät tulvasuojelurakenteet voivat pettää ja aiheuttaa luonnollista tulvaa suuremmat vahingot. Näin on käynyt esimerkiksi romanialaisen ja espanjalaisen kaivoksen jätevesialtaan petettyä. Raskasmetallit kulkeutuivat Tisza-Tonava ja Guadalquivir -jokia pitkin alajuoksun maanviljelysalueille ja meriin. Raskasmetallien rikastuminen jokivarren ja rannikon ekosysteemeissä on käynnissä.

Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän länsivirtauksia pohjoisella pallonpuoliskolla. Tällainen säätyyppi syöttäisi kosteita ilmamassoja ja runsaita sateita Atlantilta Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Vuosi 2002 oli Länsi- ja Keski-Euroopassa poikkeuksellisen sateinen. Rajut tulvat koettelivat elokuussa Tsekkiä, Slovakiaa ja Saksaa sekä vuoden lopulla Belgiaa, Ranskan pohjoisosia ja Englannin kaakkoisosia. Sää- ja tulvaennusteiden odotetaan tulevaisuudessa kuitenkin tarkentuvan uusien tehokkaampien sääsatelliittien ansiosta.

Verkkolinkkejä tulviin

Helsingin Sanomien (14.8.2002) artikkeli
Euroopan tulvat pahimmat vuosikymmeniin
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020814UL1

Kehitysuutisten 11/99 s. 6 artikkeli Vietnamin tulvista, Kun vettä on liikaa
http://global.finland.fi/julkaisut/lehdet/kehu1199.pdf