Korkolaskut

Määritelmiä ja kaavoja
Korko on

  • korvaus vieraan pääoman käytöstä
  • korvaus, jonka lainan saaja maksaa käyttöönsä uskotun rahamäärän perusteella lainan antajalle (esimerkiksi rahalaitosten otto- ja antolainauksen korko)

Koska rahan sijoittaminen esimerkiksi määräaikaistilille on eräs sijoittamisen muoto, voidaan koroksi tulkita yhtenäisyyden vuoksi myös mistä tahansa sijoituksesta saatava tuotto. Tällöin korkoa voidaan käyttää sijoitusten keskinäiseen vertailuun.

Pääoma (k) on sijoitettu tai luotoksi saatu rahamäärä.
Korkokanta (p) ilmoittaa, kuinka monta prosenttia yhden vuoden korko on pääomasta.
Korkoaika (t) on pääoman talletusaika tai laina-aika. Korkoaika voidaan korkolaskuissa laskea eri tavoin.

Niin sanotussa saksalaisessa korkoajan laskutavassa vuodessa katsotaan olevan 360 päivää ja jokaisessa kuukaudessa 30 päivää.

Yhä yleisemmin korkolaskuissa käytetään todellisia kalenteripäiviä (englantilainen tapa).

Ranskalaisessa laskutavassa käytetään kuukauden todellisia päiviä, mutta vuodessa on kuitenkin vain 360 korkopäivää.

Suomessa todellisiin kalenteripäiviin perustuva laskutapa on syrjäyttämässä saksalaista korkoajan laskutapaa.

Jos korkoaika lasketaan kahden annetun päivämäärän väliseltä ajalta, käytäntönä on, ettei alkupäivältä makseta korkoa, mutta viimeiseltä maksetaan. Korkoaika saadaankin siten lasketuksi päivämäärien erotuksena.

Kasvanut pääoma (K) on pääoman ja koron summa.

Yksinkertaisissa korkolaskuissa ei lasketa korkoa korolle. Käytännön elämässä ne soveltuvat tapauksiin, joissa tarkasteltavan korkoajan kuluessa korkoa ei lisätä pääomaan.

Yhden vuoden korko lasketaan normaalina prosenttilaskuna. Pääoma kerrotaan prosenttikertoimella. Kaavasta käytetään yleisesti jälkimmäistä muotoa.



Jos vuoden korkokanta on tiedossa ja halutaan laskea korko vuotta lyhyemmältä ajalta, tämä tapahtuu kertomalla vuoden korko aikakertoimella. Tämä aikakerroin kuvaa korkoajan osuutta koko vuodesta.



Laskukaavat esitetään seuraavassa englantilaisen korkoajan laskutavan mukaisina. Tästä syystä vuoden korkopäivien määränä on 365.

Korkokaava

"k markan pääoma tuottaa t päivässä p prosentin korkokannan mukaan koron r."



Korkokaavasta voidaan johtaa muut peruskaavat:

Kasvanut pääoma
K = k + r


Pääoma


Korkokanta


Korkoaika