Etälukioprojekti 2000-2004

Etälukioprojekti oli Opetushallituksen koordinoima laaja kansallinen vuosina 2000-2004 toteutettu kehittämishanke, jossa etälukiotoimintaa kehitettiin eri ESR-tavoiteohjelmista rahoitettujen alueellisten projektien verkostoyhteistyönä. Etälukioprojektin kehittämistyön ja verkostoyhteistyön suunnittelu, koordinointi ja arviointi sekä vastuu Yleisradion ja sidosryhmien kanssa tehtävästä yhteistyöstä oli Opetushallituksella, jossa projektitehtäviä hoiti kaksi päätoimista projektityöntekijää: opetusneuvos Tellervo Renko ja ylitarkastaja Kimmo Koskinen.

Etälukioprojektin loppuraportit ja etälukiotoiminnan arviointiraportti luovutettiin 31.3.2005 opetusministeri Tuula Haataiselle. Tanja Kirjavaisen tekemää "Ideasta käytännöksi - etälukiotoiminnan arviointi" -julkaisua myy Opetushallitus.

Etälukioprojektin loppuraportti (pdf)...

Tavoitteet

Etälukioprojektin päätavoitteena oli laajentaa ja monipuolistaa koulutustarjontaa etäopetusmenetelmän avulla niin, että laadukkaat tutkintotavoitteiset lukio-opinnot voitaisiin suorittaa joustavasti ja tasapuolisesti maan eri osissa. Projektin myötä oli tarkoituksena avata modernia tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä uusi koulutusväylä aikuisväestölle. Samalla pyrkimyksenä oli kohottaa opetushenkilöstön tieto-taitotasoa tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksikäyttävässä etäopetuksessa ja kehittää etäopetusmenetelmään soveltuvia verkkopedagogisia ratkaisuja sekä soveltaa kehitettyjä malleja opetushenkilöstön koulutuksessa. Tarkoituksena oli lisäksi tuottaa yhteistyössä Yleisradion kanssa etäopiskelua tukevia opiskelun ohjaukseen ja eri oppiaineisiin liittyviä sisältöpalveluja internetiin, radioon ja televisioon sekä uudistaa jo aiemmin tuotettuja etäopiskeluaineistoja. Tavoitteena oli myös etälukioon soveltuvien yrittäjyyden verkko-opintojen kehittäminen ja tarjoaminen yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin kanssa. Lisäksi pyrittiin edistämään oppilaitosten verkostoitumista sekä kehittämään yhteistoimintamalleja opetustoimen, Yleisradion ja muun elinkeinoelämän välillä.

Toiminta

Etälukioprojekti kohdistui koko maan alueelle. Kaikkiaan projektissa oli mukana 86 oppilaitosta 84 kunnasta. Projektioppilaitoksista muodostettiin yhdeksän alueellista etälukioverkostoa: Etelä-Suomen, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Länsi-Suomen isojen kaupunkien, Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan, Itä-Suomen ja Lapin verkostot.

Jokaiselle etälukioverkostolle nimettiin aluekoordinaattori. Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Suomen etälukioverkostoissa toimivat päätoimiset koordinaattorit. Muissa verkostoissa tehtäviä hoitivat osa-aikaiset koordinaattorit, koska päätoimisten koordinaattorien palkkaamiseen ei niissä ollut taloudellisia edellytyksiä. Etälukio-oppilaitoksista muodostettiin lisäksi kärkioppilaitosten ryhmä (16 lukiota), joilla oli alueellisen etälukiotoiminnan ja verkko-opetuspalvelujen kärkikehittelyn vastuu ja kehittämistyössä hankitun tieto-taidon vyöryttämisvelvoite verkoston muille oppilaitoksille. Opetushallitus koordinoi kehittämistyötä suoraan oppilaitoksiin sekä omistajayhteisöjen, etälukioverkostojen aluekoordinaattorien ja lääninhallitusten kautta.

Oppilaitosten ja niiden muodostamien etälukioverkostojen tehtävänä oli antaa etäopetusta ja järjestää siihen liittyvää ohjausta ja muita palveluita. Lisäksi oppilaitosten tehtävänä oli kehittää ja testata virtuaalisia koulutuspalveluita, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä etäopetusmenetelmiä sekä toimia etäopetukseen liittyvän sisältötuotannon kehittäjinä. Etälukioiden alueellisen verkostoitumisen myötä saavutettiin merkittäviä synergiaetuja mm. etäopetus- ja ohjaustarjonnan, tiedotuksen- ja markkinoinnin, opettajien täydennyskoulutuksen ja ainepedagogisen yhteistyön sekä laite- ja ohjelmahankinnan osalta. Etälukioverkostot kehittivät omat verkkoportaalipalvelunsa, joihin koottiin mm. verkoston yhteinen etäkurssitarjotin, yhteys- ja ilmoittautumistiedot sekä etälukio-opiskeluun liittyvää yleistietoa ja opinto-ohjausaineistoa.

Etälukio-opettajien täydennyskoulutukseen panostettiin voimakkaasti. Opetushallitus rahoitti ja osin myös suunnitteli ja järjesti opettajien tieto- ja viestintäteknisten perusvalmiuksien koulutusta, verkkopedagogista koulutusta, ainepedagogista koulutusta sekä opinto-ohjaajien koulutusta. Koulutus pyrittiin jalkauttamaan alueellisesti ja toiminnallisesti etälukioverkostojen ja/tai oppilaitosten tasolle, mahdollisimman lähelle opettajien käytännön työtä. Täydennyskoulutus rahoitettiin pääosin opetustoimen henkilöstökoulutusrahoituksesta ja Opetushallituksen opetusministeriöltä saamasta erillisestä etälukio-opettajien täydennyskoulutusmäärärahasta ja osin myös etälukioprojektin ESR-määrärahoista.

Tulokset

Opiskelu etälukiossa

Etälukioprojektin arvioinnin (Tanja Kirjavainen v. 2002-2004) tulosten mukaan erityisesti työstä johtuvat syyt olivat lähes puolella etäopiskelijoista syynä opiskeluun nimenomaan etälukiossa. Perhesyyt olivat toinen yleinen syy etälukiossa opiskeluun. Tulokset viittasivat vahvasti siihen, että etälukio oli paikannut selvän aukon koulutuksen kentässä ja oli siten avannut mahdollisuuden tietyn aikuisryhmän lukio-opinnoille. Etälukio olikin ollut monelle aikuisopiskelijalle ainoa mahdollinen opiskeluvaihtoehto sen tarjoaman joustavuuden vuoksi.

Projektin etälukioiden opiskelijamäärä nousi nopeasti projektin käynnistyksen jälkeen noin 2 500 etäopiskelijaan, jonka jälkeen opiskelijamäärän kasvu tasaantui vähitellen. Projektin päättyessä projektioppilaitoksissa oli 3 100 opiskelijaa ja koko maassa oli noin 4 000 etälukio-opiskelijaa. Oppilaitosten välillä oli suuria eroja opiskelijamäärissä. Muutamissa etälukioissa etäopiskelijamäärä pysyi jopa alle kymmenessä kun taas useissa suurten asutuskeskusten lukioissa oli 100-150 etälukiolaista, suurimmissa kuten Vantaan Sotungin lukiossa jopa noin 200. Etäopiskelijoista noin 74 % oli naisia. Opiskelijoista oli tutkintotavoitteisia lähes 80 prosenttia. Erillisiä aineopintoja suoritti siten vain noin viidennes, mikä on vähemmän kuin aikuislukioiden perinteisessä kontaktiopetuksessa. Alle 30-vuotiaiden etäopiskelijoiden osuus kasvoi projektin aikana vajaasta 40 %:sta noin 50 %:iin. Opiskelijoiden keski-ikä oli noin 37 vuotta. Etäopiskelijoista noin 40 % asui muualla kuin etälukionsa sijaintikunnassa.

Etälukio-opiskelijat menestyivät lukio-opinnoissaan hyvin. Heidän kurssisuorituksensa ja ylioppilaskirjoitustuloksensa olivat keskimäärin vähintään samaa tasoa kuin perinteisessä lähiopetuksessa opiskelevien aikuislukiolaisten. Erityisesti äidinkielessä ja lyhyessä matematiikassa etäopiskelijoiden tulokset olivat keskimääräistä aikuislukiotasoa parempia. Ainoastaan ruotsin ja englannin kielten osalta etälukiolaisten opintomenestys oli hieman keskimääräistä huonompaa. Etälukiolaiset suorittivat lukio-opintonsa tavallisesti noin 3 vuodessa. Etälukion kurssisuorituksia kertyi projektissa lukuvuosittain yhteensä noin 15 000 kpl. Etälukio-opiskelun ongelmana oli kuitenkin varsin suuri opiskelun keskeyttäminen, sillä noin kolmannes aloittaneista etälukiolaisista keskeytti opiskelunsa, osa vain tilapäisesti elämäntilanteen vaihdellessa. Keskeyttämistä pyrittiin projektin aikana vähentämään mm. opiskelun ainekohtaista ohjausta ja opinto-ohjausta tehostamalla. Etäylioppilaita valmistui etälukioprojektin oppilaitoksista v. 2004 loppuun mennessä yhteensä runsaat 1 000.

Organisointi- ja toteutusmallit

Etälukioprojektin tuloksena etälukioverkostoissa kehitettiin useita erilaisia etälukio-opetuksen organisointi- ja toteutusmalleja, joita voidaan soveltaa lähes sellaisenaan tai osin muunneltuna etälukiotoiminnassa muuallakin:

Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston etäopetusmallissa yhdistettiin videoneuvottelulaitteilla toteutettu lähiopetus opettajan verkossa ohjaamaan etäopiskeluun. Verkostossa päädyttiin käyttämään yhteistä Oulun aikuislukion opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa, jonka pohjalta laadittiin verkoston yhteinen, hallinnollisesti keskitetty etäopetustarjonta. Verkostolla oli yhteinen Oulun kaupungin hallinnoima budjetti, ja opetuskustannukset ja verkoston muut yhteiset kustannukset jaettiin kuntien maksettavaksi kuntien tekemän keskinäisen sopimuksen ja kustannustenjakomallin mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan mallin etuna oli hyvä kustannustehokkuus ja se mahdollisti myös harvinaisimpien kurssien toteutuksen.

Itä-Suomen verkoston kurssitarjonta koottiin sekä keskittäen että erikoistuen. Verkoston oppilaitosten järjestämien jaksotettujen etäkurssien rinnalle kehitettiin omatahtinen kurssitarjonta. Etäopiskelijat opiskelivat pääosin oman etälukionsa kurssitarjonnan mukaan, mutta pystyivät halutessaan hyödyntämään verkoston muiden oppilaitosten kurssitarjontaa ja omatahtista kurssimahdollisuutta. Itä-Suomen mallin etuna oli opintotarjonnan erinomainen saatavuus ja joustavuus. Itä-Suomessa päästiin myös varsin pitkälle verkossa tapahtuvan ohjauksen kehittämisessä ja toteutuksessa.

Pirkanmaan etälukioverkostossa kehitettiin ns. "Parkanon haja-asutusmalli", joka nimensä mukaisesti soveltuu erityisesti sellaisille haja-asutus(seutu)kunnille, joilla ei ole valmiuksia täysimittaiseen etä- ja lähiopetukseen eikä riittävää opiskelijamäärää saada kokoon joka vuosi. Yhteistyöllä aikuislukion ja/tai naapurikuntien tai koulujen kanssa saadaan resurssit parhaiten riittämään. Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymässä toimiva Pirkanmaan aikuislukio hallinnoi ja koordinoi etälukiotoimintaa, paikalliset oppilaitokset tarjoavat tilat ja "infastruktuurin". Aikuislukion ja kuntien keskinäisin sopimuksin hoidetaan mm. rahoituksen kanavointi, palkkaus, tilojen käyttö, vastuunjakoasiat. Mallin kehittämisen alkuvaiheessa lähiopetusta järjestettiin vain yhtenä iltana viikossa eri opiskelupaikkakunnilla niin, että opettajat matkustivat kyseisiin kuntakeskuksiin lähiopetusta pitämään. Vähitellen lähiopetusta alettiin siirtää yhä enemmän videoneuvottelulaitteilla tapahtuvaksi. Mallin etuina ovat, että siinä voidaan huomioida kuntien erilaiset tarpeet ja edellytykset joustavasti ja että etälukiotoiminta voidaan haluttaessa käynnistää nopeasti.

Etäopetuksen vuorottelumallissa uudet etäopiskelijaryhmät aloitetaan vuorovuosin verkoston eri etälukioissa. Tällaista työnjakomallia on kehitetty mm. Satakunnan etälukioverkostossa ja eräissä Etelä-Suomen etälukioverkoston oppilaitoksissa.

Yrittäjyysopintojen kehittäminen

Etälukioprojektin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyönä v. 1997-99 kehittämien etälukion yrittäjyysopintojen tarjontaa jatkettiin vuosina 2000-2004. Turun kauppakorkeakoulu vastasi yrittäjyysopintojen tarjonnasta ja tutoroinnista sekä verkko-opiskeluaineiston päivityksestä Opetushallituksen myöntämän määrärahan turvin. Opetushallitus lunasti myös yrittäjyyden verkko-opiskeluaineiston julkaisuoikeudet Opetushallituksen etälukioportaalin sivuilla.. Etälukio-oppilaitokset vastasivat opiskelijoiden ilmoittautumisesta, opinto-ohjauksesta ja suoritusten myöntämisestä. PK-Instituutin yrittäjyysopintoihin oli vuonna 2004 ilmoittautunut lähes 180 opiskelijaa, jotka suorittivat vuoden aikana noin 100 kurssisuoritusta. Yrittäjyysopiskelun lisäämiseksi etälukioprojektissa päädyttiin kehitetyn yrittäjyysopintojen toteutusmallin alueellistamiseen maan eri osiin. Yrittäjyysopinnot saatiin toteutumaan Pohjois-Pohjanmaan etälukioverkoston ja virtuaalimerkonomikoulun yhteistyönä ja vastaavia yhteistyöhankkeita käynnistettiin myös mm. Lapissa ja Itä-Suomessa. Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutti järjesti vuonna 2004 koulutuksen lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opettajille, joiden on tarkoitus toimia oppilaitostensa yrittäjyysyhteysopettajina. Koulutuksen laajuus oli 3 ov. ja koulutukseen osallistui kolmessa ryhmässä noin 50 opettajaa, jotka toimisivat omissa verkostoissaan yrittäjyyden etäopetuksen mentoreina.

Opettajien ja rehtoreiden täydennyskoulutus

Opettajien täydennyskoulutusta jatkettiin intensiivisesti. Etälukio-opettajille järjestettiin varsinkin projektin alkuvaiheessa yhä edelleen tieto- ja viestintätekniikan perusvalmiuksien koulutusta (OPE.fi I-taso), joskin pääpaino oli jo verkkopedagogisessa koulutuksessa (OPE.fi II-III-taso). Verkkopedagogisen koulutuksen tavoitteena oli perehtyä erilaisiin verkkopedagogisiin käytäntöihin ja työkaluihin, verkkotutorointiin ja ainekohtaisiin didaktisiin sovelluksiin. Vähitellen koulutuksen painopiste siirtyi kohti uusia teemoja: oppimisprosessin ohjaaminen, dialogisuus ja yhteisöllisyys. Koulutuksessa perehdyttiin verkkopedagogiikkaan sekä teoriassa että ennen kaikkea myös käytännössä työskennellen.

Mentäessä koulutuksessa yhä syvemmälle verkkopedagogiseen ja -didaktiseen soveltamiseen todettiin tarve koulutuksen aine- tai aineryhmäkohtaiseen eriyttämiseen. Opetushallitus käynnisti v. 2003 ainepedagogisen koulutuksen eri etälukioverkostojen aineryhmävastaaville. Tarkoituksena oli vahvistaa aineryhmävastaavien ainekohtaista verkkopedagogista osaamista niin, että he pystyisivät jatkossa toimimaan kouluttajana omassa etälukioverkostossaan ja mahdollisuuksien mukaan laajemminkin omalla alueellaan tai jopa valtakunnallisesti. Yhteistyössä Opekon kanssa ainepedagogista koulutusta jatkettiin vuonna 2004 mm. kielten, matematiikan sekä luonnontieteellisten ja humanististen aineiden 50 ainevastaavalle (opettajamentorille).

Vuonna 2002 Opetushallituksen etälukioprojekti käynnisti yhteistyössä opinto-ohjauksen asiantuntijoiden ja Opekon kanssa uudenlaisen opinto-ohjaajien koulutuskokonaisuuden suunnittelun. Seuraavan vuoden alussa käynnistettiin laaja opinto-ohjaajille suunnattu Opo.fi I-III -täydennyskoulutusohjelma, joka rahoitettiin Opetushallituksen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoilla. Vuonna 2003 Opo.fi I -koulutuksiin osallistui yhteensä 254 opinto-ohjaajaa, Opo.fi II -koulutuksiin (3 ov) 120 opinto-ohjaajaa sekä Opo.fi -kouluttajakoulutukseen (5 ov) 21 henkilöä. Opo.fi- koulutusta jatkettiin myös vuonna 2004.

Opetushallitus järjesti vuosina 2000-2004 yhteensä 8 kaikille etälukiohankkeen rehtoreille ja yhteyshenkilöille suunnattua kehittämispäivää. Osaan kehittämispäivistä kutsuttiin mukaan myös etälukioprojektin sidosryhmien edustajia. Kehittämispäivillä käytiin läpi mm. etälukioverkkojen tilannekatsauksia, ESR-rahoitusta koskevia uusia ohjeita ja raportointia, vuosittaisia toimintasuunnitelmia, arviointiin liittyviä asioita, opetussuunnitelma-asioita ja etäopetusta tukevia uusia laitteita, ohjelmia ja työkaluja. Alueelliset etälukioverkostot järjestivät projektin aikana säännöllisesti oman verkostonsa rehtoreille ja opettajille tarkoitettuja kehittämispäiviä. Opetushallituksen projektityöntekijät osallistuivat alueellisiin kehittämispäiviin säännöllisesti. Samoin Opetushallituksen aineasiantuntijat vierailivat useasti kehittämispäivillä mm. alustamassa opetussuunnitelmatyöhön ja yo-kirjoituksiin liittyvistä aihepiireistä.

Valtakunnallinen sisällöntuotanto

Opetushallituksen ja Yleisradion valtakunnallisen tason sisältötuotanto jatkui vuosina 2000-2004 osapuolten keskinäisen sopimuksen pohjalta. Tuona aikana valmistui yhteensä 75 etälukion tv-ohjelmaa (etälukio-ohjelmia valmistunut kaikkiaan 107 kpl v. 1998-2004). TV-ohjelmat lähetettiin TV 1:ssä lauantaisin ohjelmapareittain (2 x 30 min.) ja uusittiin torstaisin, jonka lisäksi kokonaisia ohjelmasarjoja lähetettiin maanantai-iltaisin yönäytöksinä. Elokuussa 2001 käynnistyivät Suomessa digi-tv -lähetykset, ja samana syksynä aloitettiin etälukio-ohjelmien esitys myös digitaalisella Teema-kanavalla. Vuoteen 2004 tultaessa etälukiolähetyksiä oli hieman vähennetty TV 1:ssä ja vastaavasti lisätty Teemalla. Etälukion tv-ohjelmatuotanto rahoitettiin noin 50 prosenttisesti etälukiohankkeen ESR-rahoituksesta, lopuista tuotantokustannuksista ja lähetyskustannuksista vastasi Yleisradio.

Etälukion radio-ohjelmatuotanto päättyi vuonna 2000, jolloin valmistuivat viimeiset venäjän kielen opetusohjelmat. Vuosina 2000-2001 YLE digitoi koko etälukion ohjelmatuotannon (165 radio-ohjelmaa). Kaikki radio-ohjelmat julkaistiin YLE Multiradion www-sivuilla, jolloin ne olivat vapaasti ja ajasta riippumattomasti sieltä kuunneltavissa (streaming) tai ladattavissa omalle tietokoneelle real audio -tiedostoina. Multiradio jatkoi etälukio-ohjelmien lähettämistä Radio Aurorassa (Turun alue), Radio Kantissa (Kuopion alue) ja Radio Mastossa (Lahden alue), minkä lisäksi ohjelmat lähetettiin reaaliajassa myös internetissä. Kesäaikoina lähetetyt etälukion kielten ohjelmien intensiivikurssit saavuttivat nopeasti laajan kuuntelijakunnan internetin kautta. YLE Multiradion etälukiotoiminta kustannettiin v. 2000-2004 kokonaan YLE:n kehittämismäärärahoilla.

Etälukion verkko-oppimateriaalin sisältötuotannosta vastasi pääosin Opetushallitus. Jo vuonna 1997 aloitettua etälukion www-oppimateriaalituotantoa jatkettiin v. 2000-2004 aikana siten, että aikuislukion pakollisten kurssien lisäksi verkkomateriaalia laadittiin myös syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Lisäksi keskityttiin aiemman materiaalin pedagogisen ja teknisen laadun parantamiseen. Opetushallituksen verkko-oppimateriaalin tuotanto rahoitettiin valtaosin vähälevikkisen oppimateriaalin tuotantomäärärahasta. Vuoden 2004 lopulla etälukion www-opiskelumoduuleja oli kaikkiaan lähes 150 kpl. Myös Yleisradio ja etälukioverkostot tuottivat omia verkko-opiskeluaineistojaan etälukion opetuskäyttöön.

Opetushallitus kehitti ja ylläpiti etälukion kansallista etälukioportaalipalvelua (www.oph.fi/etalukio), johon koottiin runsaasti etälukio-opiskeluun ja etälukioprojektiin liittyvää tietoa ja palveluita. Myös Yleisradion Opinportissa (www.yle.fi/opinportti) ja YLE Multiradiossa (www.yle.fi/multifoorumi/multiradio) oli omat etälukiosivustot.

Etälukiotoiminnan vakiinnuttaminen

Opetushallitus laati joulukuussa 2003 Etälukiotoiminnan vakiinnuttamissuunnitelman vuosille 2004-2006. Pohjois-Pohjanmaan ja Itä-Suomen etälukioverkostot vakiinnuttivat projektien loputtua etälukiotoimintansa kuntien välisillä yhteistyösopimuksilla ja etäopiskelijoista tulevan valtionosuusrahoituksen turvin.

Opetushallituksen johdolla käynnistettiin Kymenlaakson ja Etelä-Pohjanmaan sekä Vantaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten alueellisten yhteistyö- ja oppimisverkostojen kehittämisprojektin v. 2005-2006 hankkeistaminen. Lapin toisen asteen verkkokouluhankkeeseen 2004-2006 ovat tulossa mukaan kaikki Lapin läänin lukiot ja aikuislukiot sekä Kemi-Tornion ammattiopisto, Länsi-Lapin ammatti-instituutti, Rovaniemen ammatilliset oppilaitokset, Kemijärven ammattiopisto ja Sodankylän ammatti-instituutti. Näillä ESR-hankkeilla tavoitellaan etälukiotoiminnan vakiinnuttamista, ammatillisen opetuksen etäopetuksen jatkokehittämistä sekä toisen asteen keskinäisen yhteistyön kehittämistä. Myös muualla maassa etälukioverkostot jatkavat etäopetuksen kehittämisyhteistyötä, esimerkiksi Länsi-Suomen etälukioverkostot perustivat verkostojen yhteisen reaalirenkaan, jonka tavoitteena on tuottaa verkkokursseja reaaliaineiden syventävistä kursseista.

Vuoden 2004 alusta käynnistynyt Itäsuomalainen oppimisverkosto (www.isoverkosto.fi)
on erinomainen esimerkki vakiintuneen etälukioverkon alueellistumisesta ja laajentumisesta alueelliseksi oppimisverkostoksi. Itäsuomalainen oppimisverkosto 2004 - 2006 -hankkeessa (ESR) on mukana 35 oppilaitosta Etelä-Savosta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta sekä lisäksi vuoden 2005 alusta alkaen sopimuspohjaisesti koko Kainuun lukiokoulutus. Lukioiden lisäksi ISOverkostossa on mukana Savon Ammatti- ja aikuisopisto sekä Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Verkostoitumisen tavoitteena on tukea pienten lukioiden toimintaedellytyksiä sekä koota itäsuomalainen opetusverkosto ja kehittäjäyhteisö pysyväksi toimintamalliksi. Tavoitteena ovat yksilölliset, joustavat ja alueellisesti kattavat koulutuspalvelut erilaisille oppijoille sekä uuden opettajuuden ja toimintakulttuurin kehittäminen.