Teknologia ja yhteiskunta Etälukio

Teollisuuden kehitys suomessa

Varhaisimmat tiedot kemiallisten tuotteiden valmistuksesta Suomessa ovat keskiajan ja uuden ajan vaihteesta. Esimerkiksi Olavinlinnan inventaarioluettelossa vuodelta 1499 mainitaan ruutimylly. Ennen teollistumisen aikaa Suomessa valmistettiin myös viinaa, tervaa, pikeä, tärpättiä, hartsia, kimröökiä (nokimusta; väripigmentti), potaskaa (KCl) ja salpietaria. Myöhemmin, 1600-luvulla kun Länsi-Euroopan laivanrakennus lisääntyi, kasvoi tervan ja pien kysyntä. Kemianteollisuuteen kuuluvaa uutta tuotantoa syntyi vasta, kun pellavaöljyn valmistus ja siltä pohjalta maaliteollisuuden kehitys (nro 21), alkoi vuonna 1820. Lannoiteteollisuuden alkuna oli vuonna 1826 perustettu luujauhomylly. Vuosisadan lopulla ja 1900-luvun alussa saivat alkunsa mm. lääketeollisuus, kumiteollisuus ja kloori-alkaliteollisuus. Nykyisen kemianteollisuutemme katsotaan lähteneen käyntiin 1920-luvulla, jolloin aloitettiin rikkihapon ja kemiallisten lannoitteiden tuotanto. Kemianteollisuuttamme rakennettiin 1950-luvulle saakka ensisijaisesti maan omiin tarpeisiin ja vasta 1960-luvulla, ja erityisesti 1970-luvulla, perustettiin kemianteollisuutta, jonka tuotteiden markkina-aluetta jo alunperinkin kaavailtiin myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Suomessa tietokoneaika alkoi 1950-luvun lopulla, kun tietokoneet korvasivat edelliseltä vuosikymmeneltä lähtien käyttöön otetut reikäkorttikoneet. Kuten muissa maissa, tietotekniikan kehitys Suomessakin alkoi korkeakouluista, vaikka hieman jälkijunassa, sillä ensimmäinen suomalainen Esko-tietokone (nro 22) oli jo käyttöön otettaessa vanhentunut. Kun Suomeen hankittiin ensimmäinen tietokone Postisäästöpankille vuonna 1958 arveltiin, että koko maahan riittää yksi tietokone. Ennakkoarvioista huolimatta siirtyminen 1980-luvulla henkilökohtaisiin mikrotietokoneisiin teki tietokoneesta lähes kaikkien harrastus- ja työvälineen.

Nykyisen hyvinvointimme pohja on pitkälti vientiteollisuudessa, joka Suomessa on perinteisesti ollut hyvin energiavaltaista, lähinnä puunjalostusta ja metallia. Vasta viime vuosina on vähemmän energiavaltainen elektroniikka-, viestintä- ja tietotekniikkateollisuus noussut perinteisten kivijalkojemme rinnalle. Lisäksi bioteknologiaa on alettu hyödyntää yhä enemmän useilla teollisuuden aloilla. Tulevaisuus näyttää, muuttuvatko Suomen teollisuuden painopisteet ja jos muuttuvat, niin mihin suuntaan. Hyvinvoinnin takaaminen tulevaisuudessakin edellyttää teknologian ja tekniikan osaamista ja ymmärtämistä yhä kasvavissa määrin.

Edellinen sivu Seuraava sivu
Etusivu
Teknologia arkipäivässä
Teknologian riskit ja hyödyt
Teknologian kehityshistoria
Työkalut
Ruoka ja asuminen
Maatalous
Yhteiskunnan kehitys
Merkittäviä keksintöjä
Teollisuuden kehitys Suomessa
Energian tuotanto
Lääketeollisuus
Nykyaika ja tulevaisuuden haasteet
Lähteitä
Tekijät
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet