3: Ihmisen elämä ja etiikka
Etälukio

KRISTILLINEN ELÄMÄ

Pyhän Hengen toiminta
Pyhän Hengen toiminta
Pneumatologia = oppi Pyhästä Hengestä
Pyhä Henki on kolminaisuuden kolmas persoona, joka läntisen kristikunnan uskontunnustuksen mukaan lähtee Isästä ja Pojasta.
Ortodoksisen kirkon tunnustuksen mukaan Pyhä Henki lähtee vain Isästä.(Ns. filioque-kiista oli yksi kirkkojen eroon johtaneista syistä, kun lännen kirkko lisäsi uskontunnustukseen sanan filioque= ja pojasta.) 

Pyhä Henki Vanhassa testamentissa

  • Jumalan henki, joka oli läsnä jo luomisessa
  • elämää antava ja sitä ylläpitävä Henki
  • puhui profeettojen kautta

Pyhä Henki Uudessa testamentissa

  • annettiin opetuslapsille Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen 1. helluntaina
  • Jumalan toimiva ja läsnä oleva henki
Pyhän Hengen tehtävät
Usko
Uskon syntyminen on Pyhän Hengen toiminnan tulos. Henki herättää ihmisen ja osoittaa hänelle, että hän tarvitsee pelastajaa, Jeesusta.
"Minä uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa minun Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä tulla hänen tykönsä, vaan että Pyhä Henki on minut kutsunut evankeliumillaan, minut valistanut lahjoillaan ja varjellut oikeassa uskossa..."
Lutherin 3. uskonnonkappaleen selitys
 
Kirkko
Pyhä Henki synnytti seurakunnan ja kirkon 1. helluntaina, n. v. 30 jKr. Jerusalemissa. 
Sana "kirkko" voi merkitä eri asioita:

kirkkorakennusta (esim. Tuomiokirkko, Johanneksen kirkko)
hallinnollista kokonaisuutta (esim. Suomen ev.lut. kirkko)
kristillistä kirkkokuntaa, tunnustuskuntaa (esim. ortodoksinen kirkko)
maailmanlaajuista kristittyjen yhteyttä, josta käytetään myös seuraavia nimikkeitä:

1. Jumalan kansa
2. Kristuksen ruumis
3. Äiti

 

 

 

Kirkon ominaisuudet:


Kuva Turun Mikaelinkirkosta
1. YKSI
Kirkon ykseys perustuu siihen, että sen Herra on yksi. Ulkoisista, näkyvistä kirkkokuntarajoista huolimatta maailmassa on vain yksi näkymätön uskon kirkko, jota Pyhän Hengen yhteys yhdistää.

2. PYHÄ

Kirkko on pyhä, koska sen Herra on pyhä ja koska se on Jumalan tahtoma. Kirkon pyhyys ei tarkoita sitä, että sen jäsenet olisivat pyhiä. Pyhä tarkoittaa "Jumalalle erotettua".
 
3. YHTEINEN

Kirkko on maailmanlaajuinen ja koskee kaikkia ihmisiä.
"Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille." (Mark. 16:15)
 
4. APOSTOLINEN

Kirkon opetus perustuu Raamatussa oleviin apostolien opetuksiin.

 

TEHTÄVÄ:

Tutki, millaisista kirkon ominaisuuksista seuraavat raamatunkohdat kertovat:

  • Ef. 1:10
  • 1. Joh. 1:7
  • Joh. 10:16
  • Gal. 3:28
  • Ef. 2:19-20
  • Ef. 3:5
  • 1. Piet. 1:15–16
  • Kol. 3:12
 
Armonvälineet


Kirkon päätehtävä on todistaa Jumalasta. Kirkko kutsuu ihmisiä Kristuksen luokse ja hoitaa heitä ns. armonvälineillä.




Keskiaikainen piirros Turun Maarian kirkosta, jossa Jeesus kuvataan ehtoollisleipänä.

 

armonvälineet

Sakramentti

  • pyhä toimitus
  • merkitykseltään viime kädessä salaisuus, mysteerio
  • Jumalan näkyvää toimintaa, Jumala on niissä läsnä
  • henkilökohtainen
  • luterilaisessa kirkossa on kaksi sakramenttia, Jeesuksen asettamat kaste ja ehtoollinen.

Kaste

Perustuu kaste- ja lähetyskäskyyn:

"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa."
(Matt. 28:18–20)


Kasteessa ihminen otetaan Jumalan lapseksi ja seurakunnan jäseneksi (kaste ei siis ole nimenantotilaisuus).

Lapsikaste perustuu Jumalan armoon, ei ihmisen omaan uskoon tai tunnustukseen.

Lapsikaste on käytössä vanhoissa kirkoissa, joille se on yhteinen ja ainutkertainen. (Esim. luterilaisesta kirkosta ortodoksiseen kirkkoon siirtyvää ihmistä ei kasteta uudelleen.)

Aikuiskaste eli uskovien kaste on käytössä monissa ns. vapaissa suunnissa. Siinä edellytetään tietoista uskoa ja sen tunnustamista.

Katekismus: "Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat." (Lutherin Vähäkatekismus)
 

Ehtoollinen

Perustuu Jeesuksen asetukseen:

Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni."
Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
(1. Kor. 11:23–25)

Ehtoollinen
on tarkoitettu toistettavaksi
välittää syntien anteeksiantamuksen
kiitosateria
yhteysateria ihmisten kesken
muistoateria

Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisaineet pysyvät leipänä ja viininä, mutta Jeesus on kuitenkin salatulla tavalla niissä läsnä. Katolisen ja ortodoksisen käsityksen mukaan leipä ja viini muuttuvat todellisesti Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi, vaikka niiden ulkoinen olemus ei muutukaan (ns. ehtoollisaineiden muuttumisoppi eli transsubstantiaatio-oppi).
LISÄTIETO: Ehtoolliskäsitykset eri kirkoissa
 
Sakramenttien lisäksi luterilainen kirkko hoitaa myös muita toimituksia:
  • Konfirmaatio = kasteen vahvistus, uskon tunnustaminen
  • Rippi = syntien tunnustaminen ja anteeksijulistaminen
  • Avioliittoon vihkiminen 
  • Hautaan siunaaminen
  • Kirkolliseen virkaan vihkiminen (papit, piispat, diakonit)
  • Kirkolliseen käyttöön vihkiminen (kirkot, kappelit, hautausmaat)
  • Kodin siunaaminen

TEHTÄVIÄ:

1. Lapsi- vai aikuiskaste? Näkökohtia puolesta ja vastaan.
2. Miksi on tärkeää, että sakramentit ovat todellisia konkreettisia toimituksia eivätkä pelkkiä sanoja?
3. Luther kuvaa kastetta ”uudestisyntymisen pesuksi”. Mitä tarkoitetaan uudestisyntymisellä? Miten se eroaa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden jälleensyntymisopista?
4. Lue seuraavat raamatunkohdat ja kirjaa niistä ehtoollisen pääajatukset: Luuk. 22:16, 19, Apt. 2:46, 1. Kor. 10:17
vastausvinkki

 
Rukous

Kaikkien uskontojen harjoittamiseen liittyy rukoilemista. Jumalan tai jumalien tahtoon pyritään vaikuttamaan eri tavoin. Luther toteaa katekismuksessaan, että
"rukous on sydämen nöyrää ja vilpitöntä puhetta Jumalan kanssa".

Magia eroaa rukouksesta niin, että siinä jumalia tai henkiä yritetään rituaalien avulla pakottaa toimimaan halutulla tavalla. Tällöin korostuu se, että rituaali on toimitettava ehdottomasti oikein.

Raamatussa puhutaan paljon rukoilemisesta. Vanhan testamentin suuria
rukoilijoita ovat mm. Abraham, Isak, Jaakob, Mooses, Samuel jne.
Psalmien kirja on luonteeltaan rukouskirja.
Uudessa testamentissa Jeesus opettaa rukoilemaan oikealla tavalla ja antaa Isä Meidän -rukouksen malliksi. Hän varoittaa teeskentelemästä tai pyrkimästä monisanaisuudella etsimään Jumalan suosiota. Rukouksen tulee olla nöyrä ja vilpitön.

Rukouksen lajit


Rukous voi olla

POHDI:

1. Mitä hyviä ja huonoja puolia voi olla valmiissa, kaavanmukaisessa rukouksessa?
2. Miten arvioit vapaamuotoista rukousta?
3. Mitä eroa on loitsulla ja rukouksella? Käytetäänkö kristinuskossa loitsuja?
4. Miten rukous eroaa magiasta? Miten rukous voi muuttua magiaksi?
5. Vertaa eri uskontojen rukouskäytäntöjä:
rukoustapoja, rukousasentoja, rukousaikoja, rukouspaikkoja.
Mitä yhteistä ja mitä eroa niissä voi löytää suhteessa kristilliseen käytäntöön?
6. Mitä Jeesus opettaa rukoilemisesta?
”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsivä löytää ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” (Luuk. 11:9–10)
”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään” (Matt. 6:5–8).

Tunnettuja rukouksia:
Isä meidän -rukous
    Isä meidän, joka olet taivaissa.
Jumalan Kunnia 1. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
  2. Tulkoon sinun valtakuntasi,
  3. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Jokapäiväiset tarpeet 4. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme,
  5. ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Oma pelastus 6. Äläkä  saata meitä kiusaukseen, 
  7. vaan päästä meidät pahasta.
  8. Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.


Fransiskus Assisilaisen rauhan rukous

"Herra, tee minusta rauhasi välikappale,
niin että sinne missä on vihaa, kylväisin rakkautta,
missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta,
missä epäsopua, loisin yhteisymmärrystä,
missä erehdystä, viittaisin totuuteen,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, kantaisin toivoa,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.
  Niin että, oi mestari, en yrittäisi niin paljon
etsiä lohdutusta kuin lohduttaa toisia,
pyytää ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia
vaatia rakkautta kuin rakastaa toisia.
Sillä antaessaan saa,
kadottaessaan löytää,
antaessaan anteeksi saa itse anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään."

 

Iltarukous:
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani.
Jos sijailtain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
Aamen.

"Rukous on kristityn käsityötä" – Luther 

Ruokarukous:
Siunaa Jeesus ruokamme,
ole aina luonamme.
Aamen.

Ns. Jeesuksen rukous:  
"Jeesus Kristus Jumalan Poika,
armahda minua syntistä."

Kuva Turun tuomiokirkosta: Jeesus rukoilee Getsemanen puutarhassa

Maalaus Turun tuomiokirkosta: Jeesus rukoilee Getsemanen puutarhassa


Rukouksen kuuleminen

 
Raamatun mukaan Jeesuksen nimessä esitetty rukous tulee aina kuulluksi. Jumala voi kuitenkin vastata rukoukseen monilla eri tavoilla. Vastaus voi viipyä tai olla erilainen kuin oli toivottu. Kristillisen opinkäsityksen mukaan Jumala ei ole vastausautomaatti.
Rukouksen tarkoitus on keskustelu, ”minä–sinä”-suhde.
"Ellet saa sitä, mitä pyydät, saat jotain parempaa.
Jos pyydät maallista, saat taivaallista."
- Arndt
 
Hengelliset kokemukset


Uskonelämään liittyy myös hengellisiä kokemuksia. Niiden katsotaan olevan Pyhän Hengen aikaansaamia. Pyhä Henki osoittaa ihmisen syyllisyyden ja herättää uskon.

Kääntyminen, uskoontulo, suunnanmuutos Jumalaa kohti ovat hengellisiä kokemuksia. Kääntyminen voi tapahtua äkillisenä, voimakkaana kokemuksena. Tätä korostetaan erityisesti ns. herätyskristillisyydessä. Hengellisenä kokemuksena pidetään myös mystiikkaa eli välitöntä henkilökohtaista jumalayhteyttä,  jota esiintyy kaikkien uskontojen piirissä.
Kasvatuskristillisyys taas tarkoittaa sitä, että Jumalan työ ihmisessä nähdään pitkäaikaisena, hitaana uskonnolliseen vakaumukseen kypsymisenä.

Pyhä Henki antaa myös kristityille erityisiä lahjoja, ns. armolahjoja eli karismoja. Ne ovat ominaisuuksia, joista on hyötyä koko seurakunnalle. Paavali kuvailee armolahjoja seuraavasti:

"Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman, toiselle parantamisen lahjan, joku saa voiman tehdä ihmeitä, joku profetoimisen lahjan, joku kyvyn erottaa eri henget toisistaan, joku kielillä puhumisen lahjan, joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta. Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki, joka jakaa kullekin omat lahjansa niin kuin tahtoo."
(1. Kor. 12: 4–11)


Kirkon historiassa on armolahjoja korostettu eri aikoina eri tavoin. Toisinaan niitä on painotettu suoranaisina itsetarkoituksina, jonkinlaisena merkkinä pyhyydestä. Tällöin seurauksena on saattanut olla hurmoksellinen käyttäytyminen ja sen suosiminen. Paavali korostaa, että tärkein armolahja on rakkaus ja rakkautta seuraavat käytännön lahjat: ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, sävyisyys ja itsensähillitseminen. Vanhat kirkot ovat perinteisesti nähneet armolahjat vain yhtenä osana uskonnollista elämää.

1900-luvulla ns. karismaattinen liike on vaikuttanut laajasti yli kirkkokuntien. Se on korostanut erityisesti armolahjojen merkitystä uskon syventäjinä ja elävöittäjinä.


TEHTÄVÄ:

Tee lista Raamatun mainitsemista armolahjoista.

takaisinseuraava

USKONTO
3. Ihmisen elämä ja etiikka
Mihin kristitty uskoo?
Usko, tieto ja todellisuus
Kristillinen käsitys Jumalasta
Kristillinen käsitys ihmisestä
Kristillinen käsitys pelastuksesta
Kristillinen elämä
Kristillinen käsitys kuolemasta
Mitä on etiikka?
Kristillinen etiikka
Yksilöeettisiä kysymyksiä
Yhteisöeettisiä kysymyksiä
Uskonnon yo-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtšlukio KäyttöehdotOhjeet