Hauska tietää

Lainasanoista

Venäjässä on paljon muutakin kuin englantilaisperäistä laina-ainesta, vaikka nykyään tietysti englannin kielen vaikutus on suurin. Ei tarvitse kuin avata lehti, nettisivu tai televisio, kun jo törmää anglismeihin.

Saksasta venäjään alkoi tulla paljon sanoja 1600-luvulla. Tuttuja ovat esimerkiksi штаб (esikunta) , ла́герь (leiri) , ве́ксель (vekseli) , бухга́лтер (kirjanpitäjä) , кле́вер (apila) , бинт (side) , парикма́хер (kampaaja). Myöhempiä lainoja ovat бутербро́д (voileipä) ja бюстга́льтер (rintaliivit).

1700-luvun puolivälissä ranskan vaikutus tuntuu vahvana. Пье́са (näytelmä) , афи́ша (juliste) , антра́кт (väliaika) , ата́ка (hyökkäys) , батальо́н (pataljoona) , лейтена́нт (luutnantti) , экипа́ж (miehistö) , шоссе́ (maantie) , эта́ж (kerros) , кабине́т (työhuone) , костю́м (puku) , пальто́ (takki) , комплиме́нт (kohteliaisuus) , вальс (valssi) , комфо́рт (mukavuus), курье́р (kuriiri) ovat ranskasta peräisin.

Hollantilaisperäiset liittyvät enimmäkseen merenkulkuun ja laivanrakennukseen; Pietari Suuri oli aikoinaan telakalla töissä Hollannissa. Venäjään ovat kotiutuneet esimerkiksi га́вань (satama) , каю́та (hytti, kajuutta), ло́цман (luotsi) , вы́мпел (viiri) , гита́ра ja серена́да .

Kreikasta on lainattu paljon, esimerkiksi де́мон (demoni) , мона́стырь (luostari) , исто́рия (historia, juttu) , филосо́фия (filosofia) , теа́тр (teatteri) , крокоди́л (krokotiili) , кора́бль (laiva) , па́рус (purje) , фона́рь (lyhty).

Latinastakin lainoja on: моне́та (kolikko) , церемо́ния (seremonia) , канцеля́рия (kanslia) , кани́кулы (loma).

Suomen kielessä puolestaan on monia venäjästä lainautuneita sanoja, tosin joidenkin merkitykset ovat hieman muuttuneet matkan varrella: