1: HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA!
etälukio

Taustatietoa venäjän kielestä

Venäjä on indoeurooppalainen kieli. Se on kehittynyt yhteisestä slaavilaisesta kantakielestä, ja vielä n. 1000 jKr. slaavit ymmärsivät toisiaan. Kreikkalaissyntyisten pappisveljesten Kyrilloksen ja Methodioksen 900-luvulla kehittämän aakkoston pohjalta syntynyt muinaiskirkkoslaavi oli yhteisenä kirjakielenä. Vähitellen slaavilaiset kielet alkoivat erota toisistaan. Näinhän kävi muuallakin, esimerkiksi latinasta kehittyi hiljalleen mm. italia, portugali, espanja ja ranska.

Nykyisin slaavilaiset kielet jaetaan kolmeen ryhmään, itä-, länsi- ja eteläslaavilaisiin kieliin. Venäjä kuuluu valkovenäjän ja ukrainan kanssa samaan, itäslaavilaisten kielten ryhmään.
kielipuu

Slaavilaiset kielet

Pietari Suuri uudisti venäjän aakkoset 1700-luvun alussa; tätä ennen yhtä äännettä oli saattanut vastata useakin kirjainmerkki. Hän myös vastusti turhia lainasanoja. Nyt lukeminen ja kirjoittaminen helpottuivat oleellisesti. Kirjoja alettiin painaa enemmän, lehtiä alkoi ilmestyä, ja uudistus palveli kirkollisen kielen rinnalle kehittyvää maallisempaa kirjallisuutta. Siksi uudistettua aakkostoa kutsuttiin nimellä kansan- tai siviiliaakkoset (гражданская азбука).

aakkosuudistus
Pietari Suuren aakkosuudistus

Tähän aikaan kirkollinen ja maallinen kieli eriytyivät omiksi tyyleikseen erityisesti Lomonosovin vaikutuksen myötä. Mihail Vasiljevitsh Lomonosov, monilahjainen tiedemies, keksijä, runoilija ja opettaja, kirjoitti ensimmäisen venäjän kielen kieliopin 1700-luvun puolivälissä. Lomonosovia kiehtoi puhutun kansakielen rikkaus ja toisaalta kirjallinen muinaiskirkkoslaavi, ja hän alkoi ensimmäisenä tieteellisin perustein erottaa eri tyylejä toisistaan.

Lomonosov
памятник М. В. Ломоносову в Санкт-Петербурге, скульпторы Б. А. Петров и В. Д. Свешников, 1986 г
M.V. Lomonosovin patsas Pietarissa, kuvanveistäjät B.A. Petrov ja V.D. Sveshnikov, 1986

Runoilija, Venäjän kansalliskirjailijana pidetty Aleksandr Sergejevitsh Pushkin vaikutti suuresti venäjän kirjakielen vakiintumiseen. Tähän saakka ylimystön kielenä oli usein ollut ranska ja kirjallisuus oli ollut paljolti vieraskielistä. Pushkinin kielessä yhdistyvät venäläinen kansanperinne ja eurooppalaiset vaikutteet, ja hänen teoksensa elävät edelleen mm. maailman oopperalavoilla (Boris Godunov, Jevgenij Onegin, Patarouva). Myöhemmin myös muut suuret kirjailijat, kuten esimerkiksi Dostojevski, Tolstoi ja Tshehov rikastuttivat kieltä ja vakiinnuttivat edelleen sen asemaa.

Pushkin
памятник А. С. Пушкину в Москве, скульптор А. М. Опекушин, 1880 г.
A.S. Pushkinin patsas Moskovassa, kuvanveistäjä A.M. Opekushin, 1880

Nykyisen muotonsa venäjän aakkosto sai vallankumouksen jälkeen 1918, kun muutamia tarpeettomaksi käyneitä merkkejä poistettiin.

банкъ
банк
ennen uudistusta
nykyisin

Venäjän kaunokirjoitus poikkeaa oleellisesti painokirjaimista. Koska venäläiset kirjoittavat arkielämässä paljon käsin ja enimmäkseen kaunokirjoituksella, kannattaa venäjän opiskelijan opetella kaunokirjoitus saman tien.

Entisen Neuvostoliiton alueella oli käytössä kymmeniä eri kieliä. Niistä suurimmassa osassa oli käytössä kyrilliset aakkoset, joissakin latinalaiset. Gruusialaisilla (nyk. Georgia) oli oma kirjaimistonsa. Neuvostoliiton olemassaolon aikana venäjän kielen asema muuttui, siitä kehittyi eri kansojen yhteinen kieli.

Venäjä on nykyisin yksi maailman valtakielistä. Sitä puhuu noin 290 miljoonaa ihmistä entisessä Neuvostoliitossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Israelissa, Saksassa ja monissa muissa maissa, ja se kuuluu YK:n kuuden virallisen kielen joukkoon. Venäjällä venäjän kielen puhujia on noin 140 miljoonaa.

*Usein kysyttyä

 - Ymmärtävätkö venäläiset automaattisesti ukrainaa ja valkovenäjää? Entä muita slaavilaisia kieliä?

- Venäjä, ukraina ja valkovenäjä kuuluvat samaan slaavilaiskielten alaryhmään, itäslaavilaisiin kieliin. Valkovenäjä on ryhmistä pienin. Joskus on puhuttu isovenäjästä (venäjä) ja vähävenäjästä (ukraina). Tarvittaessa venäläinen, ukrainalainen ja valkovenäläinen tulevat hyvin juttuun keskenään. Mitä kaukaisemmasta sukulaisuudesta on kyse, sitä vaikeampaa ymmärtäminen on.

VENÄJÄ
eta_bullet Kurssin etusivu
bullet Taustatietoa venäjän kielestä ja sen kehitysvaiheista
eta_bullet Aakkoset ja äänteet
eta_bullet Nimikäytäntöä ja tavallisia venäläisiä nimiä
eta_bullet Tervehdyksiä eri vuorokaudenaikoina
eta_bullet Itsestä kertominen
eta_bullet Kielioppi
eta_bullet Hauska tietää
eta_bullet Tehtäviä
eta_bullet Sanasto
eta_bullet Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet