Hauska tietää

Hauska tietää

Kauppa- ja ostoskulttuuria Venäjällä

Joka on viimeksi neuvostoaikoina käynyt venäläisessä kaupassa, saattaa nyt hieraista silmiään.
Tyly palvelu, helmitaulut, yllätykset aukiolossa ja puutteellinen tuotevalikoima ovat taakse jäänyttä elämää. Pienemmissä kaupungeissa ja varsinkin maaseudulla on kehitys ollut hitaampaa, eivätkä itsepalvelumyymälät ole levinneet joka paikkaan.
Perivenäläiset kaupat alkavat olla suurten kaupunkien keskustoissa yhä harvinaisempia, mutta esimerkiksi leipäkaupoissa ostosten teko tapahtuu suurkaupungeissakin vielä seuraavasti: Valitse ostoksesi, katso mitä ne maksavat tai kysy myyjältä, mene kassalle, ilmoita ostosten yhteissumma ja osaston numero. Saatuasi kuitin kassalta mene takaisin sinne, mistä ostokset teit, esitä kuitti, niin saat tavarasi. Systeemi tuntuu hankalalta, mutta venäläiset hallitsevat sen täydellisesti.

Perinteisten kauppojen rinnalle ovat syntyneet suuret marketit (суперма́ркет/ма́ркет), jotka toimivat samaan tapaan kuin meilläkin. Mm. Moskovassa ja Pietarissa on hienoja muotiliikkeitä (бути́к), joissa on edustettuna monien eurooppalaisten ja amerikkalaisten muotihuoneiden tuotteita (Armani, Versace, Max Mara, Gucci, Donna Karan jne.) Yleensä näissä liikkeissä on myös aseistautunut vartija (охра́нник). Koska venäläiset naiset ovat tarkkoja mm. korkokengistään, kaupungeissa on upeita kenkäkauppoja.

Kioskeja (кио́ск) on katukuvassa paljon. Niissä myydään etupäässä juomia, tupakkaa ja makeisia. Toreilla (ры́нок) tapaa perinteistä kaupankäyntiä ja aitoa tunnelmaa vanhanaikaisine vaakoineen ja herkullisine tuoksuineen. Torilla on tinkiminen on sallittua, jopa suositeltavaa.

Useimmat kaupat ja kioskit ovat auki myöhään iltaan ja viikonloppuisin. Niinpä niiden näyteikkunoissa tai ovissa lukee Рабо́таем без выходны́х* (sananmukainen käännös: Työskentelemme ilman vapaapäiviä; tarkoittaa: olemme auki myös viikonloppuisin)

*  выходно́й день vapaapäivä
   выходны́е viikonloppu
   в выходные viikonloppuna

Tyypillisiä vastakohtaisuuksien Venäjälle ovat myös lukuisat katukaupustelijat ,joita on kahdenlaisia. Sellaisia, joilla on jokin myyntipöytä tai vastaava, kutsutaan nimellä лото́чник.

Joskus tapaa kaupustelijoita, jotka myyvät suoraan kadulta varsinkin alkoholia ja tupakkaa. Heitä venäläiset kutsuvat nimellä у́личный торга́ш (nimitys sisältää pienen epäilyksen myyjän rehellisyydestä) tai suorastaan жу́лик (huijari). Kannattaa olla varovainen, sillä pullo tai tupakkakartonki voivat sisältää aivan jotain muuta kuin mitä päällyksessä lukee.
Sana челно́к puolestaan tarkoittaa ostosmatkailijaa, joka matkustaa ulkomaille ostaakseen suuren määrän tavaraa myydäkseen sen edelleen Venäjällä esimerkiksi juuri kadulla tai torilla.

Kaupan ovessa saattaa lukea к себе, mikä tarkoittaa "vedä" (itseesi päin) tai от себя "työnnä" (itsestäsi poispäin).

Yksi keskeisiä neuvostoajan tavallisen ihmisen arkea koskeva ilmiö oli jonottaminen. Joidenkin tutkimusten mukaan jonoissa seisoivat nimenomaan naiset hankkiessaan perheelleen ruokaa. Jonoissa seisomiseen kului vuodessa parikymmentä työpäivää! Nykyisin jonot ovat huomattavasti lyhentyneet, mutta jonossa kiilaamisen taito on venäläisillä tallella. Siksi saattaa olla paikallaan opetella sanonta:

Соблюда́йте о́чередь! Älkää kiilatko. (Noudattakaa jonoa)

Venäläiseen jonotuskulttuuriin kuuluu myös, että jonosta voi poistua joksikin aikaa vaikkapa muita asioita hoitamaan. Tällöin edellä seisovalle sanotaan Я за ва́ми. (minä olen teidän jälkeenne / teidän perässänne), jollin edessä seisova ikään kuin pitää paikkaa.

жива́я о́чередь (elävä jono) tarkoittaa jonoa ilman numerolappusysteemiä

Olet oppinut, että "ikkuna" on venäjäksi окно́, mutta kaupan ikkunaa kutsutaan витри́на (näyteikkuna).

• Opettele tunnistamaan samakantaiset sanat

• Venäläinen vaatteiden ja jalkineiden kokonumerointi poikkeaa suomalaisesta. Paremmissa liikkeissä numerointi vastaa jo yleiseurooppalaista tapaa.
  Mikäli aiot ostaa Venäjältä esim. lasten kenkiä, mittaa lapsen jalka kantapäästä isonvarpaan kärkeen tai piirrä jalkaterästä kuva paperille.
  Avainsana on размер́ (koko).
  
• Monet venäläiset paidat ja puserot on valmistettu varsin hyvälaatuisesta puuvillasta. Myös pellavaiset tuotteet saattavat yllättää positiivisesti. Kannattaa siis opetella muutama materiaali (материа́л) venäjäksi:

Vähän puhetta hinnoista ja rahoista

• perussanat

• Harjoittele tunnistamaan mm. seuraavat ilmoitukset / mainokset:

• Venäjän oma virallinen rahayksikkö on rupla (рубль), joka viimeisimmän rahauudistuksen jälkeen jakautuu jälleen entiseen tapaan 100 kopeekkaan (копейка).
• Venäjällä hinnat voidaan ilmoittaa joko ruplina tai dollareina (в рублях или в долларах). Joskus näyteikkunoissa näkee hintoja, joista kolme nollaa on jätetty pois! Paljon käytetään myös hintojen perässä merkintää y.e. (усло́вная едини́ца), mikä käytännössä tarkoittaa käypää USA:n dollaria joskus euroja. Jotkut yksityisen palveluksessa olevat saavat palkkansakin tällaisina "yksikköinä". Koko systeemin takana on ruplan arveluttava arvo.
• Puhekielessä ruplista käytetään usein sanaa "puiset" деревя́нные ja dollareista sanaa "vihreät" зелёные tai englannin kielestä lainattu sanaa ба́ксы.

*Usein kysyttyä

- Onko Venäjällä Tax-free –systeemiä?
- Ei ole.

Suomessa sensijaan tarvitset sanontoja: