6: OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT

Hauska tietää

Nykyiset Venäjän juhlapäivät / Современные праздники России

Venäläiset ovat juhlia rakastava kansa. Nyky-Venäjällä vietetään sekä vanhoja, perinteisiä kansallisjuhlia että uusia, muualtakin maailmasta levinneitä juhlia. On yleisiä valtiollisia juhlapäiviä, kirkollisia juhlia sekä muita juhlapäiviä kuten esim. ammattijuhlia jne.

Viimeiset muutokset Venäjän juhlakalenteriin tehtiin vuonna 2004. Uuden lain mukaan juhlapäivien määrä ja luettelo muuttui. Nykyään Venäjällä on 8 yleistä virallista juhlaa eli 12 yleistä vapaapäivää (официа́льные пра́здничные нерабо́чие дни)*:

1.-5.1. – Uudenvuoden loma / нового́дние кани́кулы
7.1. – Joulu / Рождество́ Христо́во
23.2. – Isänmaan puolustajien päivä / День защи́тника Оте́чества
8.3. – Kansainvälinen naistenpäivä / Междунаро́дный Же́нский День
1.5. – Kevään ja työn juhla / Пра́здник Весны́ и Труда́
9.5 – Voiton päivä / День Побе́ды
12.6. – Venäjän päivä / День Росси́и
4.11. – Kansan yhtenäisyyden päivä / День наро́дного еди́нства

* Jos juhlapäivä sattuu lauantaille tai sunnuntaille, vapaapäivä siirtyy seuraavalle arkipäivälle.

Valtiojuhlat / государственные праздники

1.1 - Uusivuosi / Новый год (Новогодний праздник)

Muinoin uutta vuotta vietettiin Venäjällä maaliskuun alussa, kevään, auringon ja uuden sadon odotuksen juhlana. Kun ortodoksinen kristinusko levisi maahan 900-luvun lopussa, uutta vuotta alettiin viettää bysanttilaisen kalenterin (византи́йский календа́рь) mukaan syyskuun 1. päivänä.

Vuoden 1700 alussa tsaari Pietari I (Пётр Пе́рвый) antoi määräyksen viettää uutta vuotta eurooppalaisen tavan mukaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Hän kehotti kansalaisia koristelemaan kotinsa männyn- tai kuusenhavuilla. Kaikkien tuli toivottaa omaisilleen ja tuttavilleen hyvää uutta vuotta. Tasan kello 12 yöllä Pietari Suuri astui Punaiselle Torille ja lähetti taivaalle ensimmäisen raketin, ja tästä alkoi uudenvuoden ilotulitusperinne.

Yli 300 vuotta sitten ihmiset uskoivat, että koristamalla uudenvuoden kuusen he voivat muuttaa pahat voimat hyviksi. Vaikka tämä uskomus on ihmisten mielistä väistynyt, uudenvuoden kuusi koristellaan vielä nykyisinkin.

Jo ammoin Venäjän kansan keskuudessa kerrottiin tarinoita Pakkasesta - pahansisuisesta, ilkeästä ukosta, lumisten peltojen ja metsien haltiasta, joka toi maahan kylmän, lumen ja tuiskut. Ukolla oli erilaisia nimiä: Мороз, Морозко, Мороз Морозович. Ukkoa pelättiin ja kunnioitettiin.

Pietari I:n aikoina Pakkasukon (Дед Моро́з) luonne muuttui. Hänestä tuli hyväntahtoinen valkoiseen pitkään turkkiin ja valkoiseen karvahattuun pukeutunut kepin ja säkin kanssa liikkuva pitkäpartainen mies, joka jakeli lahjoja lapsille. Mukanaan Pakkasukolla on lapsenlapsensa - Lumineito (Снeгу́рочка). Perinne on säilynyt nykypäivään saakka. Uuden vuoden aattona koristellaan kuusi ja lapset odottavat jännityksellä Pakkasukon lahjoja.

Juhlassa on siis paljon suomalaiselle joululle tyypillisiä piirteitä. Kirkollista joulua Venäjällä vietetään vanhan juliaanisen ajanlaskun mukaan 7. joulukuusitammikuuta.

Nykyisinkin uusivuosi on merkittävimpiä ja juhlituimpia päiviä Venäjällä.

Ennen kuin Kremlin kellot soittavat klo 24.00, on sukulaisten ja ystävien kanssa kaikkea menneenä vuonna tapahtunutta mukavaa muistellen yhdessä saateltu vanha vuosi. Uusi vuosi pitäisi ottaa vastaan iloisella mielellä - sillä tavalla taataan, että vuodesta tulee onnellinen. Niille sukulaisille, jotka eivät ole vuoden vaihtuessa paikalla, on tapana toivottaa puhelimitse hyvää uutta vuotta (С но́вым го́дом!). Televisio lähettää aamutunneille saakka ohjelmaa, mm. uudenvuoden konsertin, jossa esiintyvät rakastetuimmat artistit.

 

14.1 monet venäläiset viettävät vanhaa uutta vuotta (Старый Новый год).

Perinne syntyi vuoden 1918 jälkeen, kun Venäjällä oli otettu käyttöön uusi (gregoriaaninen) ajanlasku. Venäläinen ortodoksinen kirkko ei suostunut ajanlaskun vaihtamiseen, sillä kirkon kalenteri on valtion kalenteria 13 päivää jäljessä.
Vanha uusivuosi ei ole virallinen juhla, mutta hyvä syy juhlia ystävien kesken ja nauttia televisionkin juhlaohjelmatarjonnasta konsertteineen ja lastenohjelmineen.

 

23.2 - Isänmaan puolustajan päivä / День Защитника Отечества

Entinen neuvostoarmeijan ja sotalaivaston päivä, joka on perinteisesti ollut miesten päivä, muutettiin v. 1993 Isänmaan puolustajien päiväksi. Sitä vietetään sen johdosta, että 23.2.1918 annettiin asetus Puna-armeijan muodostamisesta. Nykyisin järjestetään sotilasparaateja ja ilotulituksia sekä onnitellaan kaikkia miehiä.

 

8.3 - Kansainvälinen naistenpäivä / 8 Марта - Международный Женский День

Venäläiseen juhlaperinteeseen kuuluu kansainvälinen naistenpäivä, jolloin juhlitaan kaikkia naisia, äitejä ja tyttäriä, heille toivotellaan hyvää naistenpäivää: С пра́здником Восьмо́го Ма́рта! С Восьмы́м Ма́рта! tai С Междунаро́дным Же́нским днём!

Juhla on saanut alkunsa jo v. 1910 kansainvälisessä naisten konferenssissa, joka pidettiin Kööpenhaminassa. Venäjällä juhlaa vietettiin ensimmäisen kerran v. 1913, jolloin Pietarin naiset järjestivät kaduilla kulkueita ja kokouksia, missä he vaativat naisten taloudellista ja poliittista vapauttamista.

Naistenpäivä on kevään kynnyksellä. Nainen, kuten kevät, antaa ihmiskunnalle uutta elämää, kauneutta ja lämpöä. Naisten päivää pidetään Venäjällä kevään alkuna, kauneuden ja naisellisuuden symbolina. Se on kukkien, kevään ja hymyjen juhla.

Miehet ostavat naisille kukkia ja muitakin lahjoja. Onpa käynyt niinkin, että mimoosakaikki kukat ovat kaupoista ja toreilta loppuneet tuona päivänä. Varsinainen naistenpäivän kukka on keltakukkainen mimoosa, joka kasvaa Kaukasuksella Etelä-Venäjällä.

Juhlan aattona naiset saavat huomiota ja pieniä lahjoja myös työpaikoilla, ja myös koulussa pojat onnittelevat luokkansa tyttöjä kortein, julistein ja pikku lahjoin. Ja ainakin tuona yhtenä päivänä vuodessa perheen miehet hoitavat kaikki kotityöt! Perhe kokoontuu juhlimaan läheisten ja ystävien kanssa ja naisille nostetaan maljoja ja pidetään kauniita puheita.

 

1.5 - Vappu (Kevään ja työn juhla) / 1 мая - Первомай (Праздник Весны и Труда)

Kevään ja työn juhla korvasi aikaisemmin vappuna vietetyn Työväen kansainvälisen solidaarisuuspäivän (Междунаро́дный день солида́рности трудя́щихся).
Se oli ensimmäinen neuvostoliittolainen juhlapäivä, jonka vietto aloitettiin 1.5.1918. Nuoren Neuvostoliiton johto määräsi kansalaiset koristelemaan kadut lipuin, kukkasin ja plakaatein. Kaupunkien asukkaat saivat juhlan kunniaksi muona-annoksen: leivän ja puolikkaan silakkaa, mikä oli suuri lahja noina nälkävuosina. Juhlan viettoon kuului myös puna-armeijan loistelias paraati. Myöhemmin juhlintaan liitettiin myös iltainen ilotulitus.

Vapun historia liittyy Amerikkaan. 1.5.1886 Chicagossa työläiset järjestivät mielenosoituksen, missä vaativat työolojen parantamista ja 8-tuntista työpäivää. Poliisi hajotti mielenosoituksen, mutta tämä tapahtuma oli alkuna jatkolle. V. 1889 II Internationaalin Pariisin kongressissa määrättiin toukokuun 1. päivä kansainväliseksi työtätekevien solidaarisuuden päiväksi.

Nykyisin juhlan sisältö on muuttunut. Valtaisat vappuparaatit ovat jääneet historiaan. Vappuna useat kaupunkilaiset suuntaavat kulkunsa mökeilleen pieniä viljelyksiään hoitamaan. Monet ihmiset menevät ulos juhlimaan, järjestävät usein ulkoretkiä ja paistavat saslikkia.

 

9.5 - Voitonpäivä / 9 мая - День Победы

Voitonpäivää vietetään vuodesta 1945. 9.5 juhlitaan voittoa saksalaisista fasistisista joukoista, jotka sotaa julistamatta ylittivät Neuvostoliiton rajan 22.6.1941. Tällöin alkoi Suuri Isänmaallinen sota (Вели́кая Оте́чественная война́), josta tuli osa toista maailmansotaa. Toisessa maailmansodassa menehtyi noin 26 miljoonaa ihmistä entisen Neuvostoliiton alueella.

Voiton päivä on koko kansan juhla, suurissa kaupungeissa järjestetään paraateja ja ilotulituksia. Joka vuosi sotaveteraanit kokoontuvat samoilla paikoilla kaupunkien keskustassa tavatakseen rintamatovereitaan. Perheissä muistetaan sodassa kaatuneita omaisia, käydään hautausmaalla ja kirkoissa muistojumalanpalveluksissa. Ihmiset tuovat kukkia myös tuntemattoman sotilaan haudalle. Tuntemattoman sotilaan haudalla käyvät perinteisesti myös vihkiparit laskemassa kukkansa.

 

12.6 - Venäjän päivä / День России (День Независимости России)

Yksi nuorimmista valtiojuhlista. 12.6.1991 (noin puoli vuotta ennen Neuvostoliiton hajoamista) Venäjä julistettiin suvereeniksi valtioksi. Valtio sai myös ensimmäisen presidentin. Neljän vuoden kuluttua Venäjän päivästä tehtiin virallinen juhla. Se oli yritys luoda uusi valtiojuhla, joka olisi uuden Venäjän valtion alkukohta.
Uusi juhlapäivä sai nimekseen Venäjän itsenäisyyspäivä, ja ihmiset olivat ymmällä yrittäen ymmärtää kenestä ja mistä Venäjä on nyt riippumaton. Virallisesti se on valtion pääjuhla nyky-Venäjällä. Kaikkialla järjestetään erilaisia juhlatapahtumia, mutta tavallinen kansa ei tätä päivää huomaakaan muutoin kuin ylimääräisenä vapaapäivänä, jolloin voi levätä tai lähteä vaikka mökille.

 

4.11 - Kansan yhtenäisyyden päivä / День народного единства

Kansan yhtenäisyyden päivää alettiin viettää vuonna 2005. Uusi juhlapäivä korvasi Lokakuun vallankumouksen muistojuhlan, jota vietettiin 7.- 8.11. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen juhla muutettiin rauhan ja sovun päiväksi Venäjän eri yhteiskuntakerrosten välisen yhteisymmärryksen säilyttämiseksi. Myöhemmin vapaapäivä siirrettiin 4. päivään ja julistettiin Kansan yhtenäisyyden päiväksi.

4.11 on Venäjän sotamaineen päivä. 1600-luvun alussa Venäjällä oli suuren sekasorron aika, sisällissodan, valtiovallan hajotuksen ja maan tuhoamisen aika. Silloin myös puolalaiset joukot tunkeutuivat maahan ja valtasivat Moskovan. 4.11.1612 nostoväen joukot kauppias Kuzma Mininin ja ruhtinas Dmitri Pozarskin johdolla vapauttivat Moskovan ja aloittivat puolalaisten karkottamisen Venäjältä. (Sen kunniaksi Moskovan Punaiselle torille pystytettiin myöhemmin Mininin ja Pozarskin patsas.)

Juhlaa voi pitää kansan yhtenäisyytenä päivänä, suuren sekasorron ajan loppuna ja Venäjän valtiollisuuden palauttamisen alkuna, mutta tällä hetkellä tämä uusi juhla on vain tervetullut vapaapäivä tavallisille ihmisille.
Nykyään ihmiset suhtautuvat marraskuun juhlapäiviin eri tavalla. Jotkut ovat edelleen sitä mieltä, että juuri Lokakuun vallankumouksen muistopäivä 7.11. on tosiaan suuri juhla, toisten mielestä se oli suuri tragedia, ja joillekin se on aivan yhdentekevä.

 

Kirkollisia juhlia / Церковные праздники

Neuvostoliiton hajottua v. 1991 kirkollisia juhlia on alettu viettää virallisesti uudelleen.
Ortodoksisista kirkollisista juhlista suurin ja tärkein on ehdottomasti pääsiäinen (Па́сха). Silloin Venäjällä ei ole ylimääräisiä vapaapäiviä, vaan pääsiäistä vietetään vain sunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä.

Ortodoksiseen pääsiäiseen kuuluu mm.
- varsinaisia juhlapäiviä edeltävä 40 päivää kestävä suuri paasto (Вели́кий пост)
- useita tunteja kestävät kirkonmenot, jotka jatkuvat yön yli ja joihin kuuluu ristisaatto
- värjätyt munat (кра́шеные я́йца), joihin liittyy seuraavanlainen Raamatun tapahtuma: Maria Magdaleena tuli Rooman keisarin Tiberiuksen luo tuoden mukanaan punaiseksi värjätyn munan. Muna on elämän symboli. Munassa toteutuu kaksi elämää: ensimmäinen kanan muniessa sen ja toinen, kun siitä kuoriutuu poikanen.
Ystäville ja tuttaville on tapana lahjoittaa itsevärjättyjä kananmunia, puusta tai muusta materiaalista valmistettuja koristemunia.kulitsa
- ortodoksinen pääsiäistervehdys (христосова́ние): tervehditään suutelemalla kolme kertaa ja lausumalla "Kristus on noussut kuolleista" (Христо́с воскре́се!) Tämän tervehdyksen sisällöstä kertoo myös koristemunissa sekä ikoneissa olevat kaksi kirjainta ХВ. Vastatervehdyksenä lausutaan: Во истине воскресе! (On totisesti noussut.)
- pääsiäisherkkuja kuten pasha ja kulitsa.
Monet ravintolat Venäjällä tarjoavat pääsiäisen ajan paastomenun sitä haluaville.

Muita pyhiä ovat viikkoa ennen varsinaista Pääsiäistä vietettävä Вербноевоскресенье (palmusunnuntai), Вознесенье (helatorstai, Kristuksen taivaseenastuminen), Троица (helluntai).

7.1 (Православное) Рождество / Рождество Христово (joulu) on tullut uudelleen yleiseksi vapaapäiväksi vasta v. 1991. Joulu on 40-päiväisen joulunajan paaston päätös, joka on juhlan aattona hyvinkin ankara. Venäjällä ortodoksit viettävät joulunpyhiä (свя́тки =святы́е дни) juliaanisen ajanlaskun mukaan, siis muutamaa viikkoa myöhemmin kuin Suomessa.

Selvyyden vuoksi koko joulu:

6.1.

Соче́льник Рождества́

jouluaatto

7.1.

Рождество́

joulu(päivä)

13.1.

Ста́рый Но́вый год

vanha uusivuosi (uusivuosi vanhan ajanlaskun mukaan)

19.1.

Креще́ние

loppiainen

 

Muita suosittuja juhlia

Laskiainen / Масленица

Vanhin perinteinen juhla, jota vietetään helmikuussa, 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaissunnuntaina pyydettiin toisilta anteeksi kaikki pahat teot, jotta suurpaastoa voi käydä viettämään puhtain sydämin. Juhlaan entisaikoina valmistauduttiin huolella: koko talo pestiin, roskat poltettiin ja ehdottomasti leivottiin blinejä. Blinit ovat pyöreitä venäläisiä lettuja, joiden muoto muistuttaa aurinkoa. Laskiaisen viettoon kuului myös mäenlaskua, karusellilla ajoa ja rekiajelua. Ennen vanhaan tuona päivänä poltettiin myös olkinen linnunpelätin, talven symboli. Siten talvi lähti laskiaisen kanssa, ja kevät tuli.

 

1.9 - Tiedon päivä / 1 сентября - День Знаний

Todella merkittävä päivä venäläisen kalenterissa on lukuvuoden alkamispäivä, opiskelijoiden ja opettajien juhla. Tiedon päivänä perinteisesti järjestetään juhlatapahtumia, erilaisia lastenkilpailuja ja konsertteja. Ekaluokkalaisille sukulaiset antavat lahjoja.

 

5.10 - Opettajan päivä / День учителя

Venäjällä vietetään myös ammattijuhlia (профессиональные праздники).Lähes joka lauantai ja sunnuntai on jonkin ammattialan juhlapäivä. Yksi suosituimmista ammattijuhlista on Kansainvälinen opettajan päivä, jonka Unesco perusti v. 1994. Tänä päivänä kaikissa Venäjän oppilaitoksissa järjestetään yleensä juhlatapahtumia, opettajille annetaan kukkia ja lahjoja.

 

25.1 - Opiskelijoiden päivä, Tatjanan päivä / День студентов, Татьянин день

Kuuluisa Venäjän opiskelijoiden eli Tatjanan päivä, joka saattaa kaikki Tatjanat ja kaikki opiskelijat yhteen. V. 1755 juuri pyhä Tatjanan päivänä Elizaveta Petrovna kirjoitti käskyn Moskovan yliopiston perustamisesta ja 12.1 tuli viralliseksi yliopiston päiväksi. Pyhää Tatjanaa pidettiin sitten opiskelijoiden suosijana. Moskovan valtion yliopistossa on nykyäänkin Pyhän Tatjanan kirkko.

1860-luvulla Tatjanan päivä tuli epäviralliseksi opiskelijoiden päiväksi. Tänä päivänä myös alkoi opiskelijoiden talviloma ja sitä tapahtumaa ylioppilaskunta vietti iloisesti. Vanhat perinteet säilyvät ja nykyopiskelijat viettävät omaa juhlaa samalla tavalla kuin 100 vuotta sitten.

1.4 - Naurun päivä (Aprillipäivä) / День смеха

Kansainvälinen huumorinpäivä on aika suosittu Venäjällä. Perinne syntyi Pietari Suuren aikana. Se on hauskojen vitsien ja pilantekojen päivä. Lehdistössä ja televisiossa ilmoitetaan keksittyjä sensaatiouutisia ja seuraavana päivänä kerrotaan onnistuneimmista piloista. On myös tapana lähettää ystäville ja tuttaville hauskoja aprillikortteja ja tekstiviestejä.

 

14.4 – Pyhän Valentinin päivä (Ystävän päivä), Maailman rakastavaisten päivä / День Святого Валентина, День всех влюблённых

Venäjällä ja muissa IVY-maissa päivää on vietetty 1990-luvulta alkaen. Nykyään tämä romanttinen juhla kuuluu suosituimpiin nuorison lempijuhliin. Rakastetuille lähetetään juhlakortteja (валенти́нки), annetaan kukkia ja lahjoja.

Takaisin

VENÄJÄ
bullet Kurssin etusivu
Opiskelu
bullet Työelämä
Hauska tietää

Matkapuhelin eli kännykkä

Venäläiset juhlapäivät

Kielioppi
Tehtäviä
Sanasto
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet