”Homo Europeus”

Ymmärtääksemme paremmin monimutkaista maailmaa olemme tottuneet niputtamaan asioita yhteen ja luomaan niistä mielikuvia. Perinteisessä Suomen historiassa maatamme nimitetään usein neidoksi ja Euroopan historiassa maanosaamme naiseksi. Molemmille katsotaan muodostuneen ajan kuluessa oma olemus, identiteetti. Kuten yksilöt, kansatkin eroavat toisistaan, samoin eurooppalaiset muiden kulttuurien edustajista.

Kuvitelma Euroopasta kristillisenä valtiattarena syntyi keskiajalla, kun kristinuskoa ja islamia tunnustavat hallitsijat kävivät sotaa mantereen herruudesta. Kuvitelma Suomi-neidosta on huomattavasti nuorempi. Se syntyi nationalistisessa ilmapiirissä 1800-luvun Euroopassa.

Mitä itse asiassa kuuluu suomalaisuuteen, mitä eurooppalaisuuteen? Onko odotettavissa, että eurooppalainen identiteetti korvaa joskus kansallisen identiteetin? Voiko ihmisellä olla monta identiteettiä? Ovatko identiteettikysymykset loppujen lopuksi edes kovin tärkeitä?

Tuhoisien maailmansotien jälkeen ranskalainen talous- ja valtiomies Jean Monet kehotti ihmisiä Euroopassa luopumaan kansakeskeisestä ajattelustaan. Pitäisi etsiä enemmän kansoja yhdistäviä kuin niitä erottavia piirteitä. Olisi synnytettävä uusi ihminen, ”Homo Europeus”.

Monet’ta pidetään Euroopan unionin henkisenä isänä. Nykyisessä EU:ssa ihmisillä on tavallaan kaksoiskansalaisuus. He ovat sekä oman maansa että unionin kansalaisia. Unionille luotujen symbolien tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta unionin kansalaisuudesta ja sen antamista oikeuksista.

Tehtäviä

1. Mikä on eurooppalaista identiteettiä kuvaava unionin tunnuslause?
2. Miksi Euroopan unionin lipussa on 12 tähteä ja sininen pohjaväri?
3. Mistä ja kenen säveltämästä musiikkiteoksesta on lainattu Euroopan hymni?
4. Mikä on Eurooppa-päivä ja miksi sitä vietetään?
5. Kuinka monessa unionimaassa rahayksikkönä on euro?

Pohdintatehtäviä

Seuraavaksi tarkastellaan identiteettikysymystä eri näkökulmista ja erilaisin vastauksin joihinkin kysymyksiin. Valitse vastausvaihtoehdoista ne, jotka ovat lähimpänä omaa ajatusmaailmaasi, tai laadi kokonaan uusi vastaus:

1. Edistääkö vapaa liikkuminen eurooppalaisen identiteetin syntyä?
   1. Kansallismielisistä Euroopan kansalaisista ei voi koskaan tulla identiteetiltään eurooppalaisia.
   2. Jos kansakunta on syntynyt toimiessaan tietyllä rajatulla alueella, voisi vastaavasti toiminta yhteisessä Euroopassa synnyttää eurooppalaisen kansakunnan.
      
      
2. Onko eurooppalaisuus sama asia kuin kristillisyys?
   
1. Hävittämällä paikallisia tapoja ja uskomuksia kristillinen kirkko on edistänyt ylikansallisen eurooppalaisen kulttuurin syntyä.
2. Kristillinen kirkko on edistänyt Euroopan jakoa eri kulttuuripiireihin ja pikemminkin estänyt kuin edistänyt yleiseurooppalaisen identiteetin syntyä.
3. Kristillinen kirkko on lietsonut me-henkeä eurooppalaisiin käymällä pyhää sotaa islamilaisuutta vastaan.
4. Eurooppalainen kulttuuri oli alun alkaen hyvin kansainvälistä, sillä sen juuret ovat antiikin ajan monikulttuurisessa hellenistisessä maailmassa.
5. Islamilaisuus kuuluu olennaisena osana eurooppalaiseen kulttuuriin (maurien Espanja, Balkanin muslimit, islamilaiset maahanmuuttajat/euroislam).
6. Yhteydet muihin kulttuureihin ja niistä saatu tietotaito ovat auttaneet eurooppalaisia kehittämään omaa kulttuuriaan.
7. Juutalaista alkuperää olevat henkilöt ovat vaikuttaneet oleellisesti eurooppalaiseen kulttuuriin (Jeesus, Karl Marx, Sigmund Freud ja monet muut).
8. Kristinusko on olennainen tekijä määriteltäessä eurooppalaisuutta.
9. Uskonnolla ei ole suurta merkitystä määriteltäessä eurooppalaisuutta.
10. Kristinuskolla on nykyisin enemmän kannatusta muissa maanosissa kuin Euroopassa.
    
    
3. Voiko yksilöllä olla useampia päällekkäisiä identiteettejä?
   1. Ihminen tarvitsee pysyäkseen koossa vain yhden identiteetin.
   2. Globaalissa maailmassa ihmisellä voi olla useampia identiteettejä.
   3. On mahdollista olla yhtä aikaa kotiseutufriikki, eurooppalainen ja maailmankansalainen.
      
      
4. "Kukaan eurooppalainen ei voi kokea oloaan vieraaksi missään maanosan kolkassa”, sanottiin jo valistuksen aikana 1700-luvulla. Euroopan unionissa yhteisiksi eurooppalaisiksi arvoiksi on kirjattu mm. demokratia, hyvä hallinto, vakiintunut oikeusjärjestelmä, vähemmistö- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja markkinatalous. Kumpi seuraavista väittämistä on lähempänä omaa ajatusmaailmaasi?
   1. Eurooppalaisilla on erilaiset arvot kuin muiden kulttuurien edustajilla.
   2. Eurooppalaiset arvot ovat varsin universaaleja ja siten hyvin samankaltaisia kuin muissakin kulttuureissa.
      
      
5. Onko geneettisellä perimällä merkitystä kansallisen tai eurooppalaisen identiteetin muotoutumiselle? Ovatko seuraavat perustelut mielestäsi pätevät, jos vastaat: sillä ei ole merkitystä.
   1. Euroopassa on enää hyvin vähän ns. alkuperäiskansoja. Heihin lasketaan mm. baskit ja saamelaiset.
   2. Suomen kansa on muotoutunut vuosisatojen kuluessa Suomenniemeä asutettaessa.
   3. Suomalaisten geneettinen perimä on peräisin eri puolilta Euraasiaa.
   4. Kansainvaellukset ja muuttoliikkeet ovat sekoittaneet kansakuntia Euroopassa.
   5. Muuttoliikkeet ja siirtolaisuus muuttavat jatkuvasti sekä kansallista että eurooppalaista väestöpohjaa ja kulttuuria.
   6. Kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa osa ihmisistä on lähtöisin muista maista.