Eurooppalaista kulttuuriperintöä

Kulttuuriperintöön kuuluu monenlaista ihmisen aineellista ja henkistä aikaansaannosta. Niitä ovat valtiot ja yhteiskuntajärjestelmät, elinkeinot, tieteet ja taiteet mutta myös rakennukset ja pihapiirit, sisustus, vaatetus, ruoanlaitto ja moni muu jokapäiväiseen elämään kuuluva asia.

Euroopassa yhtenäisyyttä kulttuuriperintöön ovat luoneet uskonto, koulutus ja kaupankäynti. 1700-luvulla alkanut teollistuminen yhtenäisti elämäntapaa myös eri yhteiskuntakerrosten välillä.

Kulttuuriperintöön kuuluu myös aineettomampaa kulttuurituotetta kuten musiikkia, kirjallisuutta, teatteria, tanssia, elokuvaa, valokuvaa ja paljon muuta. Euroopan unionin Kulttuuri-ohjelmat tukevat kulttuurialojen hankkeita, varsinkin niitä, joita toteutetaan eurooppalaisena yhteistyönä.  Tuen piiriin kuuluu monia taiteen aloja lastenkulttuurista mediataiteeseen tai arkkitehtuuriin.

2000-luvulla Euroopan yhtenäismarkkinoilla jokainen tuote, joka tulee jostakin EU-maasta, on unionin kansalaiselle ”kotimainen” tuote. Maailmanmarkkinoilla se kilpailee ”eurooppalaisena” rinnan mm. amerikkalaisten, kiinalaisten ja intialaisten tuotteiden kanssa.

Myös ruokakulttuuri periytyy sukupolvelta toiselle. ”Keittiöiden” väliset erot ovat suuria sekä kulttuurien, kansojen ja seutujen välillä että niiden sisällä. Välimeren maat voittaisivat ja Pohjoismaat todennäköisesti häviäisivät Euroopan kansojen välisen ”Iron Cook” -kilpailun.

Maailmalla eurooppalainen keittiö erottuu kuitenkin selkeästi omaksi ryhmäkseen. Yhtenäisyyttä on ollut luomassa mm. katolinen kirkko sääntöineen ja määräyksineen kirkkopyhistä ja paastopäivistä. Hyvän ruoan ja juoman arvostamista kutsutaan kulinarismiksi.

Eurooppaa kuvin ja sanoin

• Ooppera
• Stadion
• Tanssi
• Teatteri

Pohdintatehtävä

1. Tarvitsisiko Eurooppa oman yleiseurooppalaisen kansallismuseon? Jos sinä saisit päättää sellaisen perustamisesta, mihin sijoittaisit sen ja millaista kulttuuriperintöä sinne hankkisit?
   
   
2. Pitäisikö laatia oppikirjoja, joita voitaisiin käyttää perusopetuksessa kaikissa Euroopan maissa? Jos kaikki koululaiset opiskelisivat esimerkiksi historiaa samojen, heitä varten laadittujen oppikirjojen mukaan, lisääntyisikö eurooppalaisten yhteenkuuluvuuden tunne, eurooppalainen identiteetti?