YO-tehtäviä

Jos tehtävän edessä on +, tehtävä arvostellaan asteikolla 0 - 9 tavallisen 0 - 6 sijasta. Suluissa kevään (K) tai syksyn (S) kirjoitusvuosi. Voit harjoitella tehtävien avulla esseekysymyksiin vastaamista. Tehtäviä voi hyödyntää myös kurssin kertaamisessa.

• Alla on kahden suomalaisen poliitikon näkemys eurooppalaisesta identiteetistä.

Vertaile alla esitettyjä näkemyksiä eurooppalaisen identiteetin luonteesta. (3 p.)
Millä keinoin Euroopan unioni on pyrkinyt edistämään eurooppalaisen identiteetin kehittymistä? (3 p.)

”Minulle kansainvälisyys on aina syntynyt erilaisuudesta ja kulttuurien vuorovaikutuksesta, enkä siksi pyri tavoittelemaan ’yleiseurooppalaista identiteettiä’. En usko, että sellaista on edes olemassa. Meillä pitää olla itsetuntoa olla oma itsemme, me olemme eurooppalaisia sellaisena kuin olemme.”

Pääministeri Matti Vanhanen, Helsingin Sanomat 3.2.2004.

”Voidakseen tulla ulkopoliittisesti merkittäväksi tekijäksi on Euroopan unionilla oltava oma identiteetti. (…) Uskon, että monelle eurooppalaiselle heidän jäsenyytensä unionissa tarkoittaa toivoa pysyvästä rauhasta, sisäisestä turvallisuudesta, paremmista elinolosuhteista ja taloudellisesta vakaudesta, demokratiasta ja sananvapaudesta (…) Maantieteellinen Eurooppa ja EU muistuttavat entistä enemmän toisiaan ja muodostavat rauhan, demokratian ja vaurauden vyöhykkeen.
Mitä tahansa teemmekään, Euroopan tulevaisuus on oleva monikulttuurinen. (…) Historia on opettanut meille, että ainoastaan suvaitsevat yhteiskunnat kukoistavat pitkällä aikavälillä. Ei ole mahdollista rakentaa Eurooppaa uskonnollisen poissulkemisen varaan. Eurooppalainen identiteetti ei ole pelkästään kristillinen identiteetti. (…) Meillä on EU:ssa ehkä jopa 20 miljoonaa muslimia puhumattakaan muihin uskontoihin kuuluvista henkilöistä. Uskonnollinen pluraliteetti yhtä lailla kuin ateismi ovat osa eurooppalaista ympäristöä.”

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheesta Helsingin yliopistossa 5.10.2006 (K 08)

• ”Kun Suomen oloja verrataan esim. Keski- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa on monenlaisia rotusekoituksia ja niistä johtuvia vaikeasti ratkaistavia yhteiskunnallisia pulmia, on kansamme rodullista yhtenäisyyttä pidettävä suurena voimavarana.”

Heikki Varis, Suomalaisen yhteiskunnan rakenne, 1948

”Suomella on mahdollisuus kehittää yhteiskuntaa monikulttuuriseksi ja
rikkaammaksi. Maassa olevilla etnisillä ryhmillä tulee olla oikeus oman kulttuuriperinteensä säilyttämiseen samalla kun ne sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan.”

Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan mietintö, 1994

Vertaile tekstien suhtautumista suomalaisen yhteiskunnan kulttuuriseen yhtenäisyyteen. Mitkä tekijät vaikuttavat etnisten vähemmistöjen oman kulttuurin säilymiseen? (S 01)

• Oheinen taulukko kertoo Euroopan unionin laajentumisesta; vuodet osoittavat uusien jäsenmaiden liittymisajankohdan. Mitä vaikutuksia laajenemisella on ollut Euroopan unionille?

Perustajajäsenet (Euroopan talousyhteisö 1957) Ranska, Saksan liittotasavalta, Belgia, Alankomaat, Luxemburg, Italia
1974 Iso-Britannia, Irlanti, Tanska
1982 Kreikka
1987 Espanja, Portugali
1996 Suomi, Ruotsi, Itävalta
2004 Viro, Latvia. Liettua, Puola, Tshekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros
2007 Bulgaria, Romania (S 08)

• Syksyllä 2004 julkaistussa Eurobarometrissä 62 kysyttiin eri EU-maiden kansalaisilta, onko heidän oma maansa heidän mielestään hyötynyt Euroopan unionin jäsenyydestä (vastausvaihtoehdot Kyllä, Ei, En osaa sanoa). Oheinen diagrammi kertoo kyselyn tulokset. Pohdi diagrammin tietoja apuna käyttäen, mistä eri tekijöistä EU-jäsenyyden kannatuksen erot maiden välillä johtuvat?(klikkaamalla kuva aukeaa uudessa ikkunassa suurempana)  (K 06)

• Arvioi EU-kansalaisuuden vaikutuksia suomalaisen kannalta. (K 08)

• Alla on kaksi lainausta Euroopan sodanjälkeisen yhdentymisen tavoitteista.

Vertaile Jean Monnet’n ja Tony Blairin tavoitteita ja päämääriä Euroopan yhdentymiselle (3 p.)
Pohdi, missä määrin Tony Blairin näkemykset Euroopan yhdentymisestä ovat toteutuneet ja mitkä seikat ovat mahdollisesti olleet toteutumisen esteinä. (3 p.)

”Eurooppa ei tule rauhoittumaan, mikäli valtiot jälleenrakennetaan kansallisen suvereniteetin pohjalta, ja tähän kuuluu kaikki se, mitä poliittiset valtapyrkimykset ja protektionistinen talouspolitiikka tuovat mukanaan. Jos Euroopan valtiot sulkevat uudelleen rajansa toisiltaan, niiden on kunkin jälleen luotava itselleen suuri armeija. (…) Suuret sotilasmäärärahat estäisivät ja hidastaisivat sosiaaliuudistuksia. Eurooppa palaisi jälleen kerran kauhun tilaan. Euroopan maat ovat liian pieniä pystyäkseen turvaamaan kansoilleen sitä hyvinvointia, jonka luomiseen muuten on edellytykset ja jonka luominen näin ollen on välttämätöntä. Tähän tarvitaan paljon entistä laajemmat markkina-alueet. (..) Tällaisen hyvinvoinnin luominen ja välttämätön sosiaalinen kehitys käyvät päinsä ainoastaan, mikäli Manner-Euroopan valtiot yhtyvät liittovaltioksi tai ’Kokonais-Euroopaksi’, josta kehittyy taloudellisesti yhdentynyt alue.

Ranskalainen valtiomies Jean Monnet vuonna 1945

”Maailmassa vallitseva epävakaus tekee menestyksellisen Euroopan välttämättömämmäksi kuin koskaan. (…) Euroopan unionin ja sen edeltäjien saavuttamat edut ovat suunnattomat. Keskinäisen riippuvuuden verkosto on auttanut valtioita eri puolilta maanosaa kehittämään vakaita ja hyvin toimeentulevia demokratioita. (…) Eurooppa on laajentunut kattamaan uusia demokratioita ja on nyt avautumassa aiemmin kommunistiblokin suuntaan. Meillä on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, mikä luo toivoa kärsineillä alueilla, kuten Balkanilla ja Afganistanissa. (…) Eurooppa on maailmankaupan liberalisoinnin eturintamassa ja suurempi apu kehitysmaille. Ja nyt suurimmalla osalla tästä 380 miljoonan asukkaan uudesta markkina-alueesta on yhteinen valuutta. (…) Tavoitteena on kansakuntien liitto, joka toimii tiiviimmin yhdessä, eikä liittovaltiollinen supervaltio, joka tukahduttaa kansallisen identiteetin.

Britannian pääministeri Tony Blair 23.11.2001 (S 07)

• Minkälaisin keinoin Euroopan unionissa pyritään suojamaan jäsenmaiden turvallisuutta ulkoisia uhkatekijöitä vastaan? (S 06)

• Tarkastele Euroopan unionin suhdetta Yhdysvaltoihin ja Venäjään sekä suhteiden kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä 2000-luvun alkuvuosina. (S 08)
  
  
• Euroopan unionin päätöstyypit ovat asetus, direktiivi ja päätös. Miten kukin niistä vaikuttaa jäsenmaiden lainsäädäntöön? (K 06)

• Selvitä Euroopan parlamentin asema ja tehtävät Euroopan unionin päätöksenteossa. (K 07)

• Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? (K 04)

• + Miten Suomi voi osallistua ja vaikuttaa Euroopan unionin päätöksentekoon? (K 00)
  
  
• Miten Suomen ulkopolitiikan johtamiseen liittyvät tehtävät jakautuvat eri valtioelinten kesken? (S 08)

• + Tarkastele oheisia tekstejä, jotka koskevat ulkopoliittista päätöksentekoa Suomessa.

Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kansainväliset velvoitteet ja niiden irtisanomisen sekä päättää kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamisesta siltä osin kuin tässä perustuslaissa säädetään(…)
Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään.
Suomen perustuslaki 93 §: Toimivalta kansainvälisissä asioissa (ote)

Uudistettu ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä edellyttää presidentin ja valtioneuvoston kiinteää yhteistyötä kaikessa Suomen ulkopolitiikan johtamiseen liittyvässä päätöksenteossa ja toiminnassa. Käytännössä järjestelmä on toiminut ilman suurempia ongelmia.
Perustuslain seurantatyön mietintö, 2002

Ulkopoliittisen päätöksenteon kokonaiskuva on edelleen luvattoman epäselvä. Koko 93 § on sekava ja liian epämääräinen kestääkseen ajan testit (…) Luultavasti pääselitys pulmallisen tilanteen syntymiseen ja pitkittyneeseen olemassaoloon on se, että perustuslain uudistajat eivät kerta kaikkiaan uskaltaneet parlamentarisoida presidentin toimivaltuuksia johdonmukaiseen loppuunsa saakka.
Professori Matti Wiberg, Uuden perustuslain toimivuus, Politiikka 3/2003

Millainen rooli valtioneuvostolla (hallituksella) ja eduskunnalla perustuslain mukaan on Suomen ulkopolitiikan hoitamisessa? (2 p.)
Vertaile perustuslain seurantatyöryhmän arviota ja professori Matti Wibergin näkemystä Suomen ulkopolitiikan päätöksentekojärjestelmästä. (3 p.)
Pohdi esimerkkien avulla, miten presidentin ja valtioneuvoston toiminta ulkopolitiikan hoidossa 2000-luvun alkuvuosina tukee perustuslain seurantatyöryhmän tai professori Wibergin esittämää arviota. (4) (K 06)

• + Suomi jätti vuonna 1992 eduskuntakeskustelun jälkeen jäsenanomuksensa Euroopan yhteisölle, joka seuraavana vuonna muuttui Euroopan unioniksi. Vuonna 1994 Suomessa suoritettiin kansanäänestys unioniin liittymisestä.

Kansanäänestyksen tulos kannatusprosenteiltaan pienimmissä ja suurim­missa vaalipiireissä:

Lähde: Tilastokeskus

EU-kansanäänestyksessä jäsenyyden puolesta äänestäneiden osuus suurimpien puolueiden kannattajista:

Kansallinen Kokoomus 89 %
Ruotsalainen kansanpuolue 85 %
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 75 %
Vihreä liitto 55 %
Suomen Keskusta 36 %                                  
Vasemmistoliitto 24 %
Lähde: Tapio Raunio, West European Polities, 1999

Valtioneuvoston selonteko EY-jäsenyyden vaikutuksista:
"Euroopan yhteisön jäsenenä Suomen ulkopolitiikan toimintaympäristö
muuttuisi (...) Suomen oleellisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia tavoitteita EY-jäsenyys ei kuitenkaan muuttaisi (...) Jäsenyys saattaisi taloutemme täydelliseksi osaksi yhdentynyttä eurooppalaista talousaluetta ja antaisi siten yrityksillemme mahdollisuuden toimia kaikilta osin samoin edellytyksin kuin kilpailijansa (...) Taloutemme suurimmat haasteet koskisivat maataloutta ja koko elintarvikeketjua (...) Kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmäämme jäsenyys EY:ssä ei merkitsisi välittömiä muutoksia. Julkiseen talouteen ja finanssipolitiikkaan kohdistuvat paineet. saattavat heijastua myös sosiaali- ja terveyspolitiikan rahoitusmahdollisuuksiin. "
Lähde: Suomi ja Euroopan yhteisön jäsenyys. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 1992.

a) Arvioi edellä olevien tilastojen perusteella, minkälaisia alueellisia ja puoluekohtaisia eroja Suomen EU-jäsenyyden kannatuksessa oli vuoden 1994 kansanäänestyksessä. Pohdi myös näiden erojen syitä.
b) Pohdi, missä määrin jäsenyyden vaikutukset Suomessa ovat olleet sellaisia kuin edellä lainatussa valtioneuvoston selonteossa esitettiin. Perustele näkemyksesi.
(S 05)

• + Oheinen kuvio kuvaa väkiluvun muutosta prosentteina Suomessa maakunnittain vuosina 1990 - 2005. Alla oleva lainaus on vuodelta 1989. Se on Helsingin silloisen apulaiskaupunginjohtajan Erkki Tuomiojan – hänen omien sanojensa mukaan – ”provokatorinen tulevaisuudennäky”.

Missä maakunnissa väkiluvun muutokset olivat suhteellisesti suurimmat ja missä vähäisimmät? (2 p.)
Miten kuviossa näkyvät väestömuutokset vastaavat Tuomiojan vuonna 1989 esittämää tulevaisuudennäkyä? (3 p.)
Millaisilla aluepoliittisilla toimilla Suomessa pyritään edistämään maan eri alueiden tasapainoista kehitystä? (4 p.)

”Mitä muuta vähäinen Suomemme on EY:n (Euroopan yhteisön) näkökulmasta katsoen kuin vähäinen ja syrjäinen, epäedullisissa ilmasto-olosuhteissa kamppaileva provinssi, jonka lisärasitteena on vielä sellainen kansan enemmistön äidinkieli, jonka osaamisesta ei ole hyötyä kanssakäymisessä Suomea merkittävämpien kansakuntien kanssa? Tältä kannalta väestön keskittäminen Uudenmaan lääniin olisi pelkkä välivaihe kehityksessä, joka vähitellen siirtää suomalaiset pääomat, työpaikat ja lopulta myös kehityskelpoisimmat suomalaiset riittävän suuriin eurooppalaisiin kasvukeskuksiin. (…) Suomen sisällä se (kehitys) johtaa polarisoitumiseen euroaikaa elävään eteläiseen tekno-Suomeen, kuihtuvaan teollisuus- ja maatalous-Suomeen sekä enää vain golfkenttien ja lomakylien täyttämään free time -Suomeen.”

Erkki Tuomioja, Eurooppalainen Suomi, 1989

Väkiluvun muutos (%) maakunnittain 1990 – 2005     
(klikkaamalla kuva aukeaa uudessa ikkunassa suurempana) (S 07)

• Euroopan unioniin liittyi 1.5.2004 kymmenen maata, joista on eräitä tietoja oheisessa taulukossa. Selosta taulukon tietoja apuna käyttäen, millaisia taloudellisia haasteita uusien maiden liittyminen on merkinnyt unionille. (klikkaamalla kuva aukeaa uudessa ikkunassa suurempana) (K 07)

• Vuonna 1991 syntyi Euroopan raha- ja talousliitto EMU. Suomi on ollut mukana liitossa alusta alkaen. Arvioi jäsenyyden vaikutuksia Suomen kannalta. (S 07)

• Mitä jäsenyys Euroopan raha- ja talousliitossa (EMU) edellyttää jäsenvaltiolta, ja mitä tavoitteita liiton perustamisella on ollut? (S 06)

1. Mitä tarkoittavat bruttopalkka, yksityinen kulutus ja julkiset menot? (3 p.)
2. Mitä keskeisiä eroja Suomen, Viron ja euroalueen talouskehityksessä oli 2006? (2 p.)
3. Tarkastele Viron ja Suomen tuolloisen talouskehityksen myönteisiä ja ongelmallisia piirteitä. (4 p.) (S 08)