Asuntokauppa

Suomalaisten perinteinen haave on oman asunnon hankkiminen. Asunnon voi ostaa kiinteänä omaisuutena eli kiinteistönä. Tällä tarkoitetaan tonttia tai tilaa ja sillä olevia rakennuksia, suomalaisessa perinteessä punaista tupaa ja perunamaata. Toinen vaihtoehto on ostaa asunto-osake, joka on irtainta omaisuutta. Osake oikeuttaa tietyn huoneiston hallintaan asunto-osakeyhtiössä.

Asuntokauppa on yleensä varsin pitkällinen, monimutkainen ja suuria kustannuksia vaativa oikeustoimi. Usein asunto ostetaan niin sanotusti vanhana edelliseltä omistajalta ja apuna käytetään kiinteistönvälittäjää. On tärkeää muistaa, että kyseessä on yksityishenkilöiden välinen kauppa, jossa vastuun kantavat myyjä ja ostaja. Kiinteistönvälittäjä nimensä mukaisesti vain välittää myytävän kohteen ja kantaa vastuun tästä toimenpiteestä, ei itse asunnosta.

Ennen asunnon ostamista siihen on syytä tutustua tarkasti. Ostajan onkin oleellista tietää, mistä tarpeelliset tiedot löytyvät. Osakehuoneiston ollessa kyseessä esimerkiksi isännöitsijätodistus ja yhtiöjärjestys ovat keskeisiä asiakirjoja. Kiinteistökaupassa lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote antavat perustietoja kohteesta. Ennen kaupantekoa on syytä tutustua myös kohteen kaavoitustilanteeseen ja tehdä asunnon kuntotarkastus.

Kaupanteon päättävän kauppakirjan tekeminen on vaativa oikeustoimi. Siinäkin on syytä käyttää asiantuntijan apua. Osakehuoneiston kaupassa kauppakirjan tekemisestä ei laissa juuri ole määräyksiä, mutta se kannattaa tietenkin tehdä kirjallisesti ja siihen on syytä kirjata kaikki ehdot, joista on sovittu. Kiinteistökauppa on määrämuotoinen oikeustoimi. Kauppakirja on tehtävä kirjallisesti ja myyjän ja ostajan on allekirjoitettava se julkisen kaupanvahvistajan läsnä ollessa. Lisäksi kiinteistön kauppakirjassa täytyy lain mukaan todeta kaupan perustiedot.

Ihmisille tulee joskus yllätyksenä, että asunnon ostamiseen liittyy myös muita kustannuksia kuin varsinainen kauppahinta. Muiden kuin nuorten ensiasunnon ostajien on maksettava varainsiirtovero, joka on 1,6 prosenttia osakehuoneiston ja 4 prosenttia kiinteistön kauppahinnasta. Lisäksi on muun muassa pakollinen lainhuudatus kiinteistökaupassa, mikä myös vaatii rahaa.

Tehtäviä: Käytä apunasi myös ympäristöministeriön asuminen.fi -verkkopalvelua.

1. Selitä kattavasti, mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat:
   a)   isännöitsijätodistus,
   b)   yhtiöjärjestys,
   c)   lainhuudatustodistus,
   d)   kiinteistörekisteriote ja
   e)   rasitustodistus.
2. Mistä yllä mainitut asiakirjat saa itselleen?
3. Mitä tarkoitetaan lunastuslausekkeella?
4. Mikä on lainhuudatus?
5. Mitä kiinteistön kauppakirjasta on käytävä ilmi?

Yo-tehtävä asuntokaupasta syksyltä 2005:

Nuori aviopari Jenni ja Toni on päättänyt ostaa asunto-osakkeen 1950-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Mitä asuntoon liittyviä tietoja ja kaupan oikeudellisia vaatimuksia tulisi ottaa huomioon, jotta kauppa olisi laillinen ja Jenni ja Toni olisivat tyytyväisiä?

Yo-tehtävä asuntokaupasta keväältä 1998 (tehtävässä ei vielä eletä euroaikaa):

Kunnanlääkäri Piironen on jäänyt eläkkeelle ja aikoo ostaa eläkepäiviä varten tutulta maatalon isännältä kahden hehtaarin suuruisen niemen talonpaikaksi. Kauppahinnaksi Piironen ja isäntä ovat sopineet 500 000 markkaa, josta on tarkoitus maksaa kaupantekohetkellä käteisellä 2/3 ja loput kolmen kuukauden kuluttua kauppakirjan allekirjoittamisesta. Selitä, mitä Piirosen tulisi ottaa huomioon kauppaa tehtäessä ja mitä asioita kauppakirjasta pitää käydä ilmi.