Perunkirjoituksesta perinnönjakoon

Läheisen kuolemaan liittyy lähinnä syvää surua. Samaan aikaan täytyy kuitenkin suoriutua paitsi hautajaisista, myös kuolleen henkilön omaisuuteen liittyvistä oikeustoimista. Näihin perintöä koskeviin oikeustoimiin liittyy varsin tiukkoja aikarajoja ja monimutkaisia säädöksiä, joten niissä on syytä käyttää asiantuntija-apua.

Kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta on pidettävä perunkirjoitus. Tässä tilaisuudessa luetteloidaan kuolleen henkilön ja mahdollisen lesken varat ja velat. Se, joka parhaiten tuntee kuolleen henkilön omaisuuden, toimii pesänilmoittajana ja valitsee uskotut miehet. Nämä toimittavat perunkirjoituksen eli arvioivat parhaan kykynsä mukaan omaisuuden rahallisen arvon.

Perunkirjoituksesta syntyvä perukirja on toimitettava kuukauden kuluessa vainajan kotipaikan verotoimistoon, joka määrää perintöveron. Uskottujen miesten arvio ei sido verottajaa. Veroa täytyy maksaa, jos perintöosuus ylittää laissa säädetyn alarajan. Perintöveron suuruus riippuu sukulaissuhteesta ja perityn omaisuuden arvosta.
 
Kuolinpesän omaisuus jaetaan perinnönjaossa. Mikäli kukaan perinnönsaajista ei ole vajaavaltainen ja perinnönsaajat pääsevät sopuun, voidaan pesä jakaa heidän keskinäisellä sopimuksella niin sanottuna sopimusjakona. Muuten tulee pyytää käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, joka tekee toimitusjaon. Perinnönjaossa tehdään jakokirja.

Tehtäviä: Käytä apunasi myös verottajan ja oikeusministeriön verkkosivuja.

1. Mikä on perunkirjoituksen ja perukirjan merkitys?
2. Ketkä voivat toimia uskottuina miehinä?
3. Mitä voi seurata, jos ei noudata perunkirjoitukseen ja perukirjaan liittyviä aikarajoja?
4. Millaisia muotomääräyksiä liittyy perukirjaan?
5. Selvitä kattavasti perintöveron määräytymisperusteet.