Rikosprosessi

Millainen teko on rangaistava? Mikä on rikos? Laissa on annettu yleiset tunnusmerkit tällaiselle teolle. Rikos on ensinnäkin lainvastainen teko tai tekemättä jättäminen. Lisäksi rikoksella on tekijä, luonnollinen tai oikeushenkilö. Tekijän on oltava 15 vuotta täyttänyt ja syyntakeinen. Myös rikoksen yritys, edistäminen ja siihen yllyttäminen tai avunanto rikokseen ovat rangaistavia. Rikoksen täytyy myös täyttää tekohetkellään laista löytyvä oma erityinen tunnusmerkistönsä. Monet teot ovat kuitenkin sellaisia, että ne loukkaavat mielestään vääryyttä kärsineitä, mutta niille ei kuitenkaan laista löydy määritelmää. Rikoksen täytyy myös olla tahallisesti tehty tai tuottamuksellisesti aiheutettu. Tapaturma ei ole rikos.

Rikos voi joskus olla aiheellinen. Kun puolustaa itseään tai muita laittomalta hyökkäykseltä, on kyse hätävarjelusta. Pakkotilassa, vaikkapa tulipalossa, voi joskus joutua rangaistavalla teolla pelastamaan tai suojelemaan ihmisiä tai omaisuutta. Molemmissa tapauksissa toimien täytyy kuitenkin olla suhteessa vaaraan.

Rikos tulee poliisin tietoon rikosilmoituksen kautta – tämän tekemiseen on kaikilla oikeus. Poliisi voi saada rikoksen tietoonsa myös oman työnsä kautta. Rikoksen esitutkinnassa poliisilla on oikeus käyttää pakkokeinoja, mutta lain mukaan pakkokeinoja tulee käyttää vähimmän haitan periaatteen mukaisesti. Kenenkään oikeuksiin ei siis saa puuttua enempää kuin esitutkinnan suorittaminen vaatii.

Poliisin toimet kuulusteltavaa kohtaan on tiukasti säädelty. Häntä täytyy kohdella rauhallisesti ja asiallisesti. Lisäksi kuulusteltavalle tulee ilmoittaa hänen asemansa poliisin esitutkinnassa ja epäillylle täytyy kertoa, mistä teosta häntä epäillään.

Esitutkinnassa poliisi kuulee myös todistajia. Näillä on velvollisuus saapua paikalle ja pysyä totuudessa. Poliisin on kuitenkin kunnioitettava vaitiolovelvollisuutta, liike- ja ammattisalaisuuden suojaa sekä tiedotusvälineiden lähdesuojaa. Lisäksi todistajan ei tarvitse kertoa asioita, joista hän itse tai hänen lähisukulaisensa voivat joutua syytteeseen.

Poliisin rikostutkinnasta syntyy esitutkintapöytäkirja. Päätöksen syytteen nostamisesta tekee kuitenkin syyttäjä, jolle esitutkintamateriaali toimitetaan.  Syyte on nostettava, jos syyttäjä katsoo, että rikos on tehty ja on olemassa todennäköisiä syitä epäiltyä vastaan. Jos näyttöä ei ole tai teko on vähäinen, syyte voidaan jättää nostamatta.

Tehtävä: Käytä apunasi poliisin verkkosivuja.

1. Mitä esitutkinnassa selvitetään?
   
2. Mitä rajoituksia ja edellytyksiä liittyy seuraaviin pakkokeinoihin: kiinniottoon, pidättämiseen ja vangitsemiseen?
   
3. Mitä muita pakkokeinoja poliisilla on käytössään?
   
4. Mitä eroa on asianomistajarikoksella ja virallisen syytteen alaisella rikoksella?
   
5. Katso oikeuslaitoksen sivuilta, mitä eroa on valtakunnan syyttäjällä verrattuna tavallisiin syyttäjiin.