Suomalainen kansanvalta
 |
|
Nuorisoseurantalo Laitilassa.
Kansalaiset alkoivat 1800-luvulla hoitaa yhteiskunnallisia asioita erilaisten yhdistysten, liikkeiden ja seurojen avulla. VPK:n vuonna 1889 perustama rakennus on yksi Suomen vanhimmista seurantaloista. Tiloissa toimii nykyisin kansalaisopisto. |
Suomen yhteiskunnalliset ja valtiolliset rakenteet ovat kehittyneet vähitellen historian aikana. Suomalaiset kylät, pitäjät ja maakunnat järjestyivät niiden ihmisten tietotaidolla, jotka jääkauden jälkeisinä vuosituhansina eri ilmansuunnilta tulleina asuttivat Suomen niemimaata.
Keskiajalla suomalaiset heimot joutuivat naapurivaltioiden vallan alle ja samalla kahden eurooppalaisen kirkon, roomalaiskatolisen ja kreikkalaiskatolisen kulttuurin vaikutuspiiriin. Nyky-Suomen hallinnon perusrakenne kehittyi aikana, jolloin Suomi oli yksi Ruotsin maakunnista eli keskiajalta vuoteen 1809 asti. Kuuluessaan Venäjään alueellisesti rajattuna suuriruhtinaskuntana suomalaiset saivat mahdollisuuden hoitaa sisäisiä asioitaan varsin itsenäisesti, autonomisesti. Tavallisten ihmisten kannalta elämä sujui pitkään niin kuin ennenkin. Heillä oli samat oikeudet ja velvollisuudet kuin Ruotsin kuninkaan alamaisinakin.
1800-luvun loppupuolella voimistuneen kansallisuusaatteen vaikutuksesta Suomessa siirryttiin vähitellen kohti kansanvaltaisempaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa. Suuren suomalaisen valtiomiehen J. V. Snellmanin käsitys kansan hengestä kansakunnan kehittäjänä muokkasi maaperää kansalaisyhteiskunnalle: kansalaisten piti entistä aktiivisemmin osallistua oman yhteisönsä asioiden hoitoon. Kehitys kohti kansalaisyhteiskuntaa pääsi siis alkuun jo ennen Suomen valtiollista itsenäistymistä vuonna 1917.
Ks. Etälukion TV-ohjelmasta Yhteiskuntaoppi osa 1: Demokratia ja vallankäyttö sekä osa 2: Kansalaisyhteiskunta.
Lisätietoja kansalaisyhteiskunnasta Yleisradion opinportista.
|
