1: Yhteiskuntatieto Etälukio

Talous ja hyvinvointi

 

Yhteisvastuuta peräänkuuluttavia tamperelaisnuoria vappuparaatissa 1.5.1999.

Kylmän sodan aikana sosialistinen ja kapitalistinen maailma kilpailivat keskenään siitä, kumman yhteiskunta- ja talousjärjestelmä oli tehokkaampi. Läntisen Euroopan valtioiden oli keksittävä keinoja, miten pysyä mukana lähinnä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välisessä kilpailussa. Yksi ratkaisu oli keynesläinen yhteiskunta- ja talousmalli. Se pohjautuu taloudelliseen liberalismiin mutta sallii valtion ohjaavan taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Näissä olosuhteissa luotiin Suomessakin toisen maailmansodan jälkeen talousjärjestelmä, jota on kutsuttu puitetaloudeksi. Valtio loi puitteet, missä kansalaiset ja yritykset voivat toimia ja harjoittaa elinkeinoa. Kansantalous kasvoi yhteistyön, konsensuksen ja solidaarisuuden ansiosta: työmarkkinajärjestöt harjoittivat yhteistoimintaa, ja luotiin kaikkia kansalaisia koskeva sosiaaliturva.

Toinen keino nostaa kansalaisten elintasoa teollisuusmaissa oli vapauttaa kansainvälinen kauppa poistamalla erilaisia tulleja ja muita kaupan esteitä. Uudet tekniikat, automatisoituminen ja tuottavuuden nousu vaativat laajoja markkinoita. Yhteinen taloudellinen etu oli kimmoke myös Euroopan valtioiden väliselle yhteistyölle. Ensimmäiset askeleet kohti Euroopan unionia otettiin jo 1950-luvulla. Eurooppalaista hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu sekä vapaan kilpailun että solidaarisuuden perusperiaatteille. Ilman toimivaa taloutta kansalaisten on vaikeaa elää hyvää elämää.

2000-luvulla Kiina, Intia ja osa Latinalaisen Amerikan maista ovat voimistaneet asemiaan maailmanmarkkinoilla edullisilla hinnoillaan ja palkoillaan. Vapaa kilpailu globaaleilla markkinoilla onkin saattanut Euroopan perinteiset kansallisvaltiot ja niiden hyvinvointiyhteiskunnat aivan uudenlaisten haasteiden eteen.

Ks. Etälukion TV-ohjelmasta Yhteiskuntaoppi osa 3: Vapaa liikkuvuus

Tehtäviä:

  1. Mitä tarkoitetaan hyvinvointivaltiolla, ja mitä kuuluu sen "toimenkuvaan"?
  2. Vapaan markkinatalouden vahvuudet.
  3. Miksi markkinat eivät voi koskaan olla täysin vapaat?
  4. Selitä käsitteet kansantalous, julkinen talous ja kolmas sektori.
  5. Mitä syitä valtiolla on tukea yksityisiä yrityksiä (teollisuus-, maatalous, palveluyritykset) tai ns. kolmatta sektoria?
  6. Miten EU edistää ja rajoittaa yritysten toimintaa?
  7. Miten työmarkkinajärjestöt käyttävät valtaa poliittisessa päätöksenteossa?
  8. Miten muutokset työelämässä (teknologian kehittyminen, työttömyys, ns. pätkätyöt, työajan lyheneminen, liikkuvuus, joustavuus yms.) ovat vaikuttaneet työmarkkinajärjestöjen valtaan yhteiskunnassa?
  9. Mitä tarkoitetaan Kiina-ilmiöllä, ja mitä hyvää tai huonoa siinä on suomalaisten kannalta?

Pohdintatehtävät:

  1. Mitä ymmärretään käsitteellä "markkinavoimat"? Mainitse syitä peloille, joita käsite ihmisissä herättää.
  2. Onko hyvä asia, että työn hinta eli palkka määräytyy avoimilla markkinoilla samaan tapaan kuin tavaran hinta?
  3. Onko etujärjestöillä mielestäsi valtaa a) riittävästi, b) liikaa vai c) liian vähän?
  4. Arvioi Suomen mahdollisuuksia menestyä taloudellisessa kilpailussa globaaleilla markkinoilla.
  5. Miten voitaisiin perustella väite, että Suomi on korkean teknologian maa?

Syventäviä tehtäviä:

  1. Kansalaiset ja yritykset vallankäyttäjinä markkinatalousmaissa.
  2. Suomen teollistuminen ja kansainvälinen kauppa 1800-luvulta 2000-luvun alkuun.

Lisätietoja taloudellisesta vallasta Yleisradion opinportista.

Työvoimapolitiikkaan ja sen tavoitteisiin kuten uusien työmahdollisuuksien edistämiseen kolmannella sektorilla voi tutustua osoitteessa www.mol.fi

Kauppa- ja teollisuusministeriön osallisuudesta talouspoliittiseen päätöksentekoon www.ktm.fi

Työmarkkinajärjestöistä mm. Google Directory

Työehtosopimuksista finlex.fi -sivuilta


YHTEISKUNTAOPPI
Kurssin etusivu
Yksilönä yhteisössään
Suomalainen kansanvalta
Poliittinen päätöksenteko
Paikallinen itsehallinto
Hallinto
Talous ja hyvinvointi
Testaa tietosi
Turvallinen yhteiskunta
Hyvä elämä - hyvä yhteiskunta
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet