1: Yhteiskuntatieto Etälukio

Ylioppilaskirjoitusten tehtäviä

jaoteltuna aihepiireittäin Valtio ja kansanvalta, Hyvinvointi ja talous sekä Oikeus ja turvallisuus. (Jos kysymyksen edessä +, tehtävä arvioidaan asteikolla 0-9 tavallisen 0-6 sijaan)

Valtio ja kansanvalta

  • Vuonna 2000 voimaan tulleessa perustuslaissa määritellään Suomen kansalaisen perusoikeudet. Niihin kuuluvat muun muassa oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, sananvapaus ja viranomaisten asiakirjojen julkisuus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä äänioikeus ja oikeus asettua vaaleissa ehdokkaaksi. Perustele, miksi mainitut oikeudet ovat tärkeitä demokratian toimivuudelle. (S 02)
  • +Modernia länsimaista valtiota ja yhteiskuntaa on totuttu luonnehtimaan seuraavin käsittein:

    - hyvinvointivaltio
    - oikeusvaltio
    - kansalaisyhteiskunta.

    Mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan? Missä määrin ne kuvaavat Suomen nykyistä yhteiskuntaa? (S 98)
  • "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." (Hallitusmuoto, 2 §) Arvioi eduskunnan mahdollisuutta käyttää valtaansa sen valossa, miten eduskunnan asemaan vaikuttavat
    a) valtioneuvosto
    b) tasavallan presidentti
    c) Euroopan unionin jäsenyys (K 98)
  • Suomessa säädettiin ensimmäisenä maailmassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus v. 1906. Mitkä tekijät vaikuttivat tähän saavutukseen? (S 97)
  • Yhteiskunnan toimintaa säädellään laeilla. Selvitä, miten laki syntyy Suomessa. (K 02)
  • Tarkastele kevään 1999 eduskunnan vaalien tulosta ja kansalaisten äänestysaktiivisuutta. Miten vaalijärjestelmä vaikutti vaalien tulokseen?

     
    % äänistä
    paikkoja
    Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue
    22,9
    51
    Suomen Keskusta
    22,4
    48
    Kansallinen Kokoomus
    21,0
    46
    Vasemmistoliitto
    10,9
    20
    Vihreä Liitto
    7,3
    11
    Ruotsalainen kansanpuolue
    5,1
    12
    Suomen Kristillinen Liitto
    4,2
    10
    Muut
    6,2
    2
    Yhteensä
    100
    200
    Äänestysprosentti 68,3
    (S 99)
  • Selitä enemmistövaalin ja suhteellisen vaalin periaatteet ja vertaile näiden eri vaalitapojen vaikutuksia puolue-elämään. (S 02)
  • Mitkä ovat puolueiden tehtävät ja niiden merkitys Suomen poliittisessa järjestelmässä? (K 04)
  • Mitkä ovat puolueiden ja kansanliikkeiden tehtävät demokratian toteuttamisessa Suomessa? (K 02)
  • Miten joukkotiedotusvälineiden käyttö poliittisessa vaikuttamisessa on muuttunut 1920-luvulta nykypäivään? (S 01)
  • Tarkastele työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen merkitystä jäsenten kannalta. Pohdi myös etujärjestöjen mahdollisuutta vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. (S 97)
  • Suomen hallitusjärjestelmää kutsutaan parlamentaariseksi. Se ei kuitenkaan ole sellaisena "puhdasoppinen".
    a) Miten parlamentaarisuus ilmenee Suomen politiikassa?
    b) Miten järjestelmän parlamentaarisuutta voi meillä entisestään vahvistaa? (K 96)
  • Millä perusteilla voidaan väittää, että Suomi on presidenttivaltainen valtio? (S 96)
  • Jo toisen kerran Suomen presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla. Tarkastele vuoden 2000 vaalia ehdokasasettelusta vaalitulokseen asti ja arvioi vaalitavan tarkoituksenmukaisuutta. (K 00)
  • Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on muutettu. Vertaa Urho Kekkosen ja Tarja Halosen perustuslainmukaisia mahdollisuuksia käyttää valtaa. (S 00)
  • Mitkä tekijät voivat aiheuttaa hallituksen tai yksittäisen ministerin eron Suomessa? (S 05)
  • Mitkä valtioelimet hoitavat perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa, ja millaiset ovat niiden keskinäiset valtasuhteet? (S 04)
  • Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? ( S 04)
  • + Euroopan unionin jäsenyys vaikuttaa maan kansalliseen itsemääräämisoikeuteen. Selvitä, miten päätökset EU:ssa syntyvät, ja tarkastele, mitä mahdollisuuksia yksittäisellä valtiolla on puolustaa omaa etuaan päätöksenteossa. (S 97)
  • Millä tavoin kunnallista demokratiaa toteutetaan Suomessa? (S 03)
  • Suomessa on noin 440 kuntaa, mitä on pidetty liian suurena määränä. Mitkä seikat puoltavat kuntaliitoksia ja mitkä puolestaan kuntien pysymistä itsenäisenä? (K 05)
  • Viime vuosina on paikallista päätösvaltaa lisätty ja valtion päätösvaltaa vähennetty. Mitä vaikutuksia tällä on paikallisten asukkaiden asemaan ja mahdollisuuksiin? (S 96)
  • Millä tavoin Ahvenanmaalla on erikoisasema Suomen valtiossa? Mistä tämä erikoisasema johtuu? (S 93)

Hyvinvointi ja talous

  • Mitä tarkoitetaan käsitteellä hyvinvointivaltio? (K 05)
  • Millaisin sosiaalipoliittisin keinoin kansalaisten tuloja tasataan? Miten tulojen tasaamista voidaan puoltaa tai vastustaa? (K 01)
  • Luonnonvaroja, teknologista kehitystä, työvoimaa ja koulutusta pidetään keskeisinä talouskasvuun vaikuttavina tekijöinä. Arvioi näiden tekijöiden merkitystä Suomen nykyisessä kansantaloudessa. (S 03)
  • Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuonna 1995 laatimassa hyvinvointia ja julkista taloutta koskevassa raportissa todetaan:
    "Meidän sosiaaliturvajärjestelmämme ei ole omiaan tukemaan kansalaisten omatoimisuuden ja aloitteellisuuden lisäämistä. Päinvastoin erilaisten tarveharkintaisten tulonsiirtojen, progressiivisen tuloverotuksen ja tulosidonnaisten asiakasmaksujen yhteisvaikutuksena on syntynyt ns. kannustinloukkuja, joita ihminen kohtaa eri elämänvaiheissaan."
    Millaisin perustein lainauksessa esitettyä näkemystä Suomen sosiaaliturvajärjestelmästä voidaan toisaalta puolustaa ja toisaalta kritisoida? (K 03)
  • Muuttoliike on Suomessa pitkään suuntautunut pohjoisesta etelään ja maaseudulta asutuskeskuksiin. Mitä seurauksia tästä ilmiöstä on muuttovoitto- ja muuttotappioalueille? (S 99)
  • Miten maamme sisäinen muuttoliike vaikuttaa kuntien talouteen? (S 02)
  • Kunta ylläpitää muun muassa koululaitosta, terveydenhoitoa ja sosiaalitointa. Mistä eri lähteistä kunta saa toimintaansa rahoituksen, ja millainen päätösvalta kunnalla on rahojen käytössä? (K 01)
  • Viime aikoina on keskusteltu julkisten palvelujen yksityistämisestä. Mitä etuja ja haittoja voidaan nähdä siinä, että yksityinen sektori tuottaa mm. päivähoito-, koulutus- ja terveydenhoitopalveluja? (S 05)
  • Miten suuryrityksen konkurssi vaikuttaa sijaintipaikkakuntansa ja valtion talouteen? (S 03)
  • Suomalaiset voidaan jaotella eri sukupolviin kunkin ajan keskeisten yhteiskunnallisten pyrkimysten ja muutosten perusteella. Näin esimerkiksi 1940-luvulla aikuisikään ehtineitä voi kuvata jälleenrakentajasukupolveksi ja 1960-luvulla aikuistuneita puolestaan suuren rakennemuutoksen sukupolveksi.Miten Suomen yhteiskunta ja elinolot muuttuivat näiden kahden sukupolven toimesta? (S 97)

Alla olevassa taulukossa esitetään naisten osuus eräissä yhteiskunnallisissa johtotehtävissä vuonna 2000.

Ministeriöiden kansliapäälliköt
Ministeriöiden alivaltiosihteerit
Kunnan- ja kaupunginjohtajat
Korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet
Yliopistojen ja korkeakoulujen rehtorit ja vararehtorit
Työntekijäjärjestöjen puheenjohtajisto
Työnantajajärjestöjen hallitusten puheenjohtajisto
Kansanedustajat (vuoden 1999 vaalit)

15%
14%
8%
30%
20%
24%
8%
37%

Lähde: Pia Pulkkinen (toim.), Naiset ja miehet vallankahvassa (2000)

  • Mitkä tekijät selittävät naisten aliedustusta yhteiskunnan johtotehtävissä, ja miten sukupuolten välistä tasa-arvoa on pyritty edistämään Suomessa? (S 03)

Suomen korkeakoululaitoksessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut huomattavia muutoksia:

  1954/55 1964/65 1974 1984 1994
Yliopistoja ja korkeakouluja 14 14 17 20 21
Korkeakouluopiskelijoita yht. 15 472 35 910 69 925 89 716 124 525
Naisopiskelijoiden osuus (%) 41 49 49 51 52
Suoritettuja ylempiä korkeakoulututkintoja 1336 2148 4445 6598 9438

Lähteet: Suomen Tilastollinen Vuosikirja 1955-1991; Tilastokeskus, SVT: Korkeakoulut 1994 (tutkintoja kuvaava luku on vuodelta 1993)

a) Mitkä ovat muutoksen päälinjat taulukon mukaan?
b) Miten yhteiskunnan muuttuminen näkyy korkeakoulutuksen muutoksissa? (K 96)

  • + Alla olevat kuviot esittävät Suomen ikärakennetta vuosina 1950 ja 1997.

Vertaile oheisten kuvioiden esittämää suomalaisten miesten ja naisten ikärakennetta vuosina 1950 ja 1997.

Mitä seurauksia ikärakenteen muutoksesta on ollut Suomen kansantaloudelle?

Mitä toimenpiteitä kuvion kehityslinjat edellyttävät yhteiskuntapolitiikalta? (S 03)

  • Mitä tarkoitetaan rakenteellisella työttömyydellä, mistä se Suomessa nykyisin johtuu, ja miten se vaikuttaa maamme talouteen? (K 03)

Ohessa on tilastotietoja Suomen 1990-luvun työttömyydestä.

  1990 1993 1998
Työttömyysaste (% työvoimasta) 3,2 16,3 11,4
Työttömiä 82000 405000 285000
Pitkäaikaistyöttömiä 3000 86000 113000
Työttömiä nuoria (15-24-vuotiaita) 22000 98000 47000
Työttömiä ikääntyneitä (55-59-v.) 8000 33000 41000
Työvoimakoulutuksessa olevia 17000 27000 41000
Tukityöllistettyjä 31000 57000 57000



Helsingin Sanomat 8.8.1999; luvut ovat pyöristettyjä

a) Mitä keskeisiä muutoksia työttömyydessä on tapahtunut 1990-luvun aikana?
b) Selitä muutosten taustoja. Ota huomioon elinkeinoelämän eri alojen kehitys. (S 00)

  • Vertaile sosiaalipoliittisia keinoja, joita yhteiskunnalla on ollut käytettävissään vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi 1930-luvun talouspulan ja 1990-luvun laman aikana. (K 95)

Oikeus ja turvallisuus

  • Miten tuomioistuinlaitoksessa pyritään turvaamaan kansalaisten oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu? (S 04)
  • Entisten raastuvan- ja kihlakunnanoikeuksien tilalla toimivat vuodesta 1993 lähtien käräjäoikeudet.
    a) Selvitä käräjäoikeuden kokoonpano käsiteltäessä erilaisia tapauksia
    b) Käräjäoikeudessa on käsiteltävänä tapaus, jossa 18 vuotta täyttänyt henkilö on syytettynä varkaudesta. Miten oikeudenkäynti etenee? (K 95)
  • Millä keinoin valtiovalta Suomessa turvaa maata ja sen asukkaita ulkoisten uhkien varalta? (K 01)
  • Mihin perustuu väite, että demokratia olisi kriisitilanteessa heikko hallitustapa? Millä perustein väitettä voi torjua? (S 98)
  • + Seuraavassa on katkelma kahdesta hallitusohjelmasta, pääministeri Harri Holkerin ohjelmasta vuodelta 1987 ja pääministeri Paavo Lipposen ohjelmasta vuodelta 1999.

    Hallitus kehittää ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäiseen avunantosopimukseen perustuvia luottamuksellisia ja molemmin puolin hyödyllisiä naapurisuhteita Neuvostoliiton kanssa. Maiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä lujitetaan. - -
    Perinteistä yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa kehitetään eri aloilla edelleen. Hallitus toimii jatkossakin Pohjolan pitämiseksi kansainvälisen jännityksen ulkopuolella - -.
    Hallitus toteuttaa rauhan lujittamiseen tähtäävää puolueettomuuspolitiikkaa, ylläpitää ystävällisiä suhteita kaikkiin valtioihin sekä edistää rakentavaa kansainvälistä yhteistyötä.
    Suomi antaa täyden tukensa Yhdistyneiden kansakuntien päämäärille ja periaatteille sekä osallistuu ponnisteluihin YK:n arvovallan ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Hallitus pyrkii edelleen aktiivisesti edistämään kansainvälistä liennytystä ja aseidenriisuntaa. Suomi toimii yhdessä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin muiden osanottajavaltioiden kanssa maanosan turvallisuuden ja yhteistyön kehittämiseksi Helsingin päätösasiakirjan pohjalta.

    Pääministeri Holkeri

    Suomen turvallisuuspolitiikan perustana on uskottava puolustuskyky. Vallitsevissa oloissa Suomi edistää vakaata kehitystä Pohjois-Euroopassa parhaiten sotilaallisesti liittoutumattomana. Suomi osallistuu rauhanturva- ja kriisinhallintayhteistyöhön Yhdistyneiden kansakuntien, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan unionin ja NATOn rauhankumppanuusohjelman puitteissa painottaen käytännön yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa.
    Hallitus toimii sen puolesta, että Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehostetaan ja unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan Amsterdamin sopimuksen mukaisesti.
    Hallitus kehittää puolustusvoimia eduskunnan hyväksymän turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. Puolustusvoimien mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin rauhanturvaamis- ja kriisinhallintatehtäviin edistetään. Hallitus tukee humanitaaristen avustusjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin avustus- ja kriisinhallintatehtäviin.
    Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä ja pyrkii aktiivisesti sen kehittämiseen.

    Pääministeri Lipponen 1999

    a) Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä ohjelmissa on?
    b) Mistä historiallisista muutoksista erot johtuvat? (S 00)
  • + Suomi liittyi 1.1.1995 Euroopan Unioniin ja samalla sen ulkopoliittinen asema muuttui.
    Mihin muihin kansainvälisiin valtioiden välisiin yhteenliittymiin Suomi on kuulunut toisen maailmansodan jälkeen ja miten niihin liittyminen on vaikuttanut Suomen ulkopoliittiseen asemaan? (S 96)

YHTEISKUNTAOPPI
Kurssin etusivu
Yksilönä yhteisössään
Suomalainen kansanvalta
Poliittinen päätöksenteko
Paikallinen itsehallinto
Hallinto
Talous ja hyvinvointi
Turvallinen yhteiskunta
Hyvä elämä - hyvä yhteiskunta
YO-tehtäviä
Sivukartta
OpetushallitusEtälukio KäyttöehdotOhjeet