Sanasto

A E H K L N O P S T Y

Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutukseen kuuluu koulujärjestelmän aikuissovellusten (esim. aikuislukiot ja ammatillisten oppilaitosten ym. aikuiskoulutuslinjat) ohella myös mm. työnantajien järjestämää henkilöstökoulutusta, oppisopimuskoulutusta tai pääsääntöisesti työttömille tarkoitettua työvoimakoulutusta. Aikuiskoulutus voi olla yleissivistävää tai ammatillista koulutusta.

Aikuiskoulutuslinja
Aikuisille tarkoitettu opintolinja, jolle hakevalta edellytetään yleensä tiettyä ikää ja/tai työkokemusta. Aikuiskoulutuslinja voi antaa tarvittavat tiedot ja taidot näyttöön osallistumista varten tai laajentaa muuten ammatillista osaamista. Aikuiset voivat hakea myös nuorten koulutukseen (esim. joustavan haun kautta yhteishaussa).

Aikuislukio
Aikuislukiot (iltalukiot ja lukioiden iltalinjat) antavat aikuisille yleissivistävää koulutusta. Niissä voi suorittaa peruskoulun, lukion ja/tai ylioppilastutkinnon sekä yksittäisiä oppiaineita.

Aikuistutkinto
Aikuistutkinnot (=näyttötutkinto, työelämän tutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Alempi korkeakoulututkinto
Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yhteensä 180 opintopistettä ja se voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa (kuvataidealalla 210 opintopistettä 3½ vuodessa). Alemman tutkinnon nimike on ao. alan kandidaatti; farmasian koulutusalalla nimike on kuitenkin farmaseutti ja oikeustieteen alalla oikeusnotaari.

Ammattiala
Usean ammatin muodostama laajempi kokonaisuus, esim. elektroniikka ja sähköteollisuus tai kauneudenhoitoala.

Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Toimii kolmella pääsektorilla: koulutus voi olla työvoimaviranomaisten hankkimaa työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, omaehtoista koulutusta tai työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta.

Ammatillinen koulutus
Voi olla ammatillista perus-, jatko- tai täydennyskoulutusta (vrt. yleissivistävä koulutus).

Ammatillinen jatkokoulutus
Koulutusta, joka valmentaa ammattitaidon jo hankkineita aikaisempaa vaativampiin tehtäviin.

Ammatillinen lisäkoulutus
Ammatillista täydennys- tai jatkokoulutusta, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään ammattitaitoa. Koulutus tähtää yleensä ammatti- tai erikoisammattitutkintoon.

Ammatillinen oppilaitos
Ammatillinen oppilaitos järjestää ammatillista peruskoulutusta sekä lisä-, jatko- ja täydennyskoulutusta.

Ammatillinen peruskoulutus
Ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta, joka antaa laaja-alaisia ammatillisia perusvalmiuksia ja kestää noin 3 vuotta. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Aikuisten ammatillinen perustutkinto on sen aikuissovellus, joka vastaa tavoitteiltaan nuorten koulutusta.

Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen perustutkinto on kolmivuotinen (120 opintoviikkoa) sisältäen työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Aikuisilla koulutuksen pituus vaihtelee riippuen aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta.

Ammatillinen tutkinto
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot (entiset kouluasteen tutkinnot)sekä ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.

Ammatillinen täydennyskoulutus
Koulutusta, joka auttaa ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoa. Ammatillinen täydennyskoulutus on yleensä lyhytkestoista ja työnantajan rahoittamaa kurssikoulutusta.

Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulu on yliopistoihin rinnastettava korkeakoulutusta antava oppilaitos. Ammattikorkeakouluissa suoritetaan ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja niiden kehittämiseen valmentava ammattikorkeakoulututkinto. Opintojen tavoitteissa korostuvat työ- ja elinkeinoelämän vaatimukset.

Ammattikorkeakoulututkinto
Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 210 tai 240 opintopistettä. Eräät koulutusohjelmat ovat kuitenkin 270 opintopisteen laajuisia. Koulutus kestää kokopäiväopintoina 3½ - 4½ vuotta.

Ammattitutkinto
Tutkinto, jonka suorittaminen edellyttää ammatillista perustutkintoa syvällisempää ammatinhallintaa. Tutkinnossa vaadittava ammattitaito kattaa jonkin laajahkon ammatin erikoisalueen. Se suoritetaan tutkintotilaisuuksissa näytöin.

Avoin ammattikorkeakoulu (avoin AMK)
Ammattikorkeakoulut järjestävät ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia avoimina ammattikorkeakouluopintoina. Opetus vastaa laajuudeltaan ja tasoltaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa opetusta, mutta siitä ei myönnetä tutkintotodistusta.

Avoin yliopisto
Opiskelujärjestelmä, joka antaa mahdollisuuden osallistua yliopistojen perusopetusta vastaavaan opetukseen ilman erityisiä pohjakoulutus- tai ikävaatimuksia. Opetuksen järjestää useimmiten jokin yliopisto, mutta myös yhteistyöoppilaitos, kuten kansalais- tai työväenopisto, kansanopisto tai kesäyliopisto.

Erikoisammattitutkinto
Tutkinto, jonka suorittaminen vaatii vielä ammattitutkintoakin syvempää erikoisosaamista jollakin ammatin erikoisalueella. Suoritetaan erillisissä tutkintotilaisuuksissa näytöin.

Erikoistumisopinnot
Ammattikorkeakouluissa järjestettäviä ammatillisia erikoistumisopintoja, jotka on tarkoitettu lähinnä opistotutkinnon, ammatillisen korkea-asteen tutkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille. Erikoistumisopinnot ovat ammatillista täydennyskoulutusta.

Erillishaku
Erillishaulla pyritään suoraan yksittäiseen oppilaitokseen, mikä on yleinen käytäntö aikuiskoulutuksessa. Yliopistoissa erillishaulla haetaan mm. maisteriohjelmiin tai muuntokoulutukseen.

Etäopetus
Opetusmuoto, jossa opiskelija itsenäisesti opiskelee oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esim. kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa neuvoja oppilaitokselta esim. puhelinaikoina tai sähköpostin kautta. Etäopiskelu voi tapahtua myös ryhmässä. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksoilla.

Hakukohde
On koulutusnetissä yliopiston koulutuksen nimi. Se voi olla tutkinto, koulutusohjelma, pääaine tai näiden yhdistelmä. Hakukohteiden nimet vaihtelevat yliopistoittain.

Henkilöstökoulutus
Työnantajan järjestämää koulutusta työntekijöilleen. Työnantaja osallistuu koulutuskustannuksiin. Yleensä lyhytkestoista täydennyskoulutusta työpaikalla tai oppilaitoksessa. Voi johtaa joissakin tapauksissa tutkintoon, esimerkiksi ammattitutkintoon.

Kansanopisto
Kansanopistoissa on valittavana erilaisia opintolinjoja ja kurssien aihevalikoima on laaja. Joissakin kansanopistoissa voi opiskella myös peruskoulun ja lukion oppimääriä sekä hankkia ammatillista perus- ja lisäkoulutusta.

Kansalais- ja työväenopistot
Opiskelu tapahtuu vapaa-aikana, yleensä iltaisin tai viikonloppuisin. Opetus painottuu yleissivistäviin aineisiin, kuten kieliin, taideaineisiin tai yleisiin atk-taitoihin. Opiskelija voi myös opiskella peruskoulu- ja lukioaineita sekä osallistua ammatillisille kursseille.

Kielitutkinto
Aikuisille suunnattu kielitaitotutkinto. Tutkinnossa mitataan kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä. Kielitutkinnot jaetaan kolmeen eri testitasoon: perustaso 1-2, keskitaso 3-4 ja ylin taso 5-6.

Korkea-asteen koulutus
Toisen asteen jälkeistä joko toisen asteen ammatilliseen perustutkintoon tai lukion oppimäärään perustuvaa ammattikorkea- tai yliopistokoulutusta.

Korkeakoulu
On korkea-asteen koulutusta antava oppilaitos.

Koulutuksen laajuus
Opetussuunnitelmassa ilmoitettu nimellinen koulutuksen laajuus. Ilmaistaan tunteina, päivinä, opintoviikkoina, kuukausina tai opintovuosina. Koulutusaika voi poiketa nimellisestä laajuudesta, kun aiemmat opinnot, työkokemus ja opiskelijan tekemät valinnat otetaan huomioon.

Koulutusaika
Aika, jonka koulutuksen suorittaminen jollakin opintolinjalla kestää. Ilmaistaan vuosina, kuukausina, viikkoina ja päivinä. Koulutusaika ilmaisee koulutuksen suorittamisen kokonaiskeston, ei välttämättä sen edellyttämän ajankäytön määrää (vrt. koulutuksen laajuus).

Koulutusala
Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Opintoaloja laajempi kokonaisuus, joka sisältää toisiinsa läheisesti liittyviä opintoaloja.

Koulutusaste
Karkea koulutuksen tasoa ilmaiseva luokitus. Luokitukseen kuuluu esiaste, perusaste, toinen aste ja korkeaste. Toisen asteen koulutukseen kuuluvat lukiokoulutus ja ammatillinen peruskoulutus. Ammatillinen koulutus jaetaan nykyisin toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen. Korkea-asteen koulutus sisältää ammattikorkeakoulun ja tiede- ja taidekorkeakoulut. Tarkemmin koulutusasteista löytyy tietoa Suomen koulutusjärjestelmäkaaviosta (linkki sivuun http://www.oph.fi/SubPage.asp?path=1,438,4171)

Koulutusohjelma
Yliopistoissa koulutus järjestetään pääasiassa pää- ja sivuainepohjaisina opintoina, mutta myös koulutusohjelmina. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai taiteelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina, joissa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. Myös ammatillisissa perustutkinnoissa on koulutusohjelmat. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia.

Liikunnan koulutuskeskus
Oppilaitos, joka tarjoaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Niissä järjestetään liikunta-alan tutkintoihin johtavaa ammatillista peruskoulutusta sekä pitkä- ja lyhytkestoista ammatillista lisäkoulutusta. Ne toimivat myös urheilijoiden valmennuskeskuksina.

Linja
Opetuspisteessä määräaikana toteutettava koulutuskokonaisuus. Käsitteellä viitataan nuorisoasteen tai aikuiskoulutuksen koulutuksiin sekä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin. Alle 1 opintoviikon mittainen kurssikoulutus tai työvoimakoulutuksen kurssit eivät sisälly linjoihin. Linja alkaa tiettynä aikana tietyssä opetuspisteessä, ja lisäksi linjalla on tietoja pohjakoulutusvaatimuksista ja opetuskielestä.

Linjan YH-koodi
Opetushallitus antaa jokaiselle yhteishaussa mukana olevalle koulutukselle yhteishakukoodin, joka löytyy mm. yhteishakuohjeista. Osa YH-koodeista vaihtuu vuosittain.

Lukiokoulutus
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion päätteeksi opiskelijat suorittavat valtakunnallisen ylioppilastutkinnon, joka tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakoulututkintoihin johtavaan koulutukseen.

Lähiopetus
Opetusmuoto, joka sisältää oppilaitoksessa tapahtuvaa luokkaopetusta, ryhmätyöskentelyä, seminaareja, harjoitustöitä ja teknisten apuvälineiden käyttöä. Lähiopetusta voi olla päivisin, iltaisin, viikonloppuisin ja kesäaikana (ks. etä- ja monimuoto-opetus).

Maisteriohjelma myös ns. muuntokoulutus
Ylempään korkeakoulututkintoon johtavia, pääsääntöisesti 1,5-2-vuotisia, usein monitieteisiä ohjelmia, joihin voivat hakea pääsääntöisesti alemman korkeakoulututkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai muun vastaavantasoisen tutkinnon tai opinnot kotimaassa tai ulkomailla suorittaneet, ja joihin on erillishaku.

Monimuoto-opetus
Opetusmuoto, jossa etä- ja lähiopetus vuorottelevat. Erilaisten opetusjärjestelyjen, kuten iltaopetuksen, ohjatun etäopetuksen ja lähiopetuksen yhdistelmä.

Noste -ohjelma
Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma, ns. Noste-ohjelma. Tarkoituksena on erityisesti työssäkäyvien palkansaajien sekä yrittäjien osaamistason kohottaminen. Ajoittuu vuosille 2003-2009. Kohderyhmänä ovat: 1. 30-59-vuotiaat työssäkäyvät henkilöt, joilla on työssä karttunutta ammattitaitoa, mutta perus- tai kansakoulun jälkeinen koulutus ja todistus siitä puuttuvat; 2. Työssäkäyvät peruskoulu- tai lukio-opinnot kesken jättäneet. Peruskoulua loppuun suorittamaan voivat tulla 25-59-vuotiaat.

Nuorisoasteen koulutus
Ensisijaisesti nuorille järjestettävää koulujärjestelmän yleissivistävää ja ammatillista koulutusta.

Nuorisolinja
Nuorisoasteen koulutuksena järjestettävä opintolinja (vastakohtana aikuiskoulutuslinja).

Näyttö
Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Aikuiskoulutuksessa näyttö on ammattipätevyyden osa, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Aikuiset, joilla on riittävä ammattitaito, voivat osallistua näyttöihin myös ilman edeltävää kouluopetusta.Nuorten koulutuksessa näyttö on työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty tilanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Näyttötutkinto
Yleiskäsite näyttönä suoritettavasta ammatillisesta tutkinnosta. Näyttötutkinnot (=aikuistutkinto, työelämän tutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Omaehtoinen koulutus
Termi viittaa opintojen rahoitukseen: omaehtoiseen koulutukseen henkilö voi hakeutua omasta aloitteestaan, ja opintojen rahoitusta varten voi hakea opintotukea. (Vrt. työpaikka- ja työvoimakoulutus.)

Opetusmuoto
Käsite tarkoittaa erilaisia opetusjärjestelyjä, kuten päivä-, ilta-, monimuoto- ja etäopetusta.

Opetuspiste
Merkitsee useimmissa tapauksissa samaa kuin oppilaitos. Oppilaitos voi kuitenkin joissakin tapauksissa sisältää useita opetuspisteitä. Opetuspiste voi olla esim. sivukoulu tai sivutoimipiste. Oppilaitos voi jakautua opetuspisteisiin myös opetuskielen perusteella, eli saman oppilaitoksen suomen- ja ruotsinkielistä koulutusta järjestävät osat muodostavat omat opetuspisteensä.

Opetuspisteen YH -koodi
Opetushallitus määrittelee jokaiselle yhteishaussa mukana olevalle opetuspisteelle yhteishakukoodin.

Opetussuunnitelman perusteet
Opetushallituksen määräys, jossa on päätetty perustutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteet, opintokokonaisuudet ja niiden laajuudet, keskeiset sisällöt ja arviointi. Lisäksi se sisältää määräykset opinto-ohjauksesta, opiskelijan arvioinnista, työssäoppimisesta, erityisopetuksesta, maahanmuuttajakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja opetussuunnitelmasta.

Opintoala
Luokitus, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Opintoala tarkoittaa yleensä perustutkintoa laajempaa kokonaisuutta.

Opintolinja
Opetuspisteessä määräaikana toteutettava koulutuskokonaisuus. Käsitteellä viitataan nuorisoasteen tai aikuiskoulutuksen koulutuksiin sekä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin. Alle 1 opintoviikon mittainen kurssikoulutus tai työvoimakoulutuksen kurssit eivät sisälly linjoihin. Linja alkaa tiettynä aikana tietyssä opetuspisteessä, ja lisäksi linjalla on tietoja pohjakoulutusvaatimuksista ja opetuskielestä.

Opintopiste
Korkea-asteen koulutuksessa opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Opintopiste perustuu lukuvuoden työmäärään. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos (täysipäiväiset opinnot) vastaa 60 opintopistettä. Esimerkiksi 60 opintopistettä = 32-42 opintoviikkoa. Opiskelija voi tarvita kyseisin kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisen työtahtinsa mukaan.

Opintoviikko
Opintojen mitoituksen perusyksikkö, joka ilmoittaa koulutuksen laajuuden. Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan keskimäärin 40 tunnin työpanosta. Opiskelija voi tarvita kyseisen kokonaisuuden opiskeluun pidemmän tai lyhyemmän ajan henkilökohtaisena työtahtinsa mukaan. Opintoviikko sisältää järjestettyä opetusta ja itsenäistä opiskelua.

Opintovuosi
Opiskelijan keskimäärin 40 opintoviikon työpanos.

Opistoasteen tutkinto
Opistoasteen tutkintoon tähtäävää koulutusta ei enää järjestetä. Se antoi valmiuksia mm. suunnittelu- ja työnjohtotasoisiin tehtäviin. Tutkinnon suorittanut sai ns. yleisen jatko-opintokelpoisuuden eli kelpoisuuden pyrkiä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Oppisopimuskoulutus
Työvaltainen opiskelumuoto, jossa suurin osa ammattitaidosta hankitaan työpaikalla. Koulutusta täydennetään tietopuolisilla opinnoilla yleensä jossakin oppilaitoksessa. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammatillisiin tutkintoihin kuin oppilaitoksissa järjestettävä koulutus.

Perustutkinto
1. Toisen asteen ammatillinen tutkinto, osoitus lähinnä suoritustason ammattitaidosta. Tutkintoon johtava koulutus on joko laaja-alaista tai eriytyvää. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Aikaisemmin suoritettu laajuudeltaan 120 opintoviikkoa suppeampi perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden vastaavan alan ammattikorkeakouluopintoihin. 2. Ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulututkinto 3. Yliopistoissa: alempi korkeakoulututkinto (mm. kandidaatti) tai ylempi korkeakoulututkinto (mm. maisteri).

Pohjakoulutusvaatimus
Opintolinjalle määritelty aiempi koulutus, joka hakijalla on vähintään oltava tullakseen valituksi tiettyyn koulutukseen .

Pääaine
Pääaineella tarkoitetaan oppiainetta, jossa opiskelija suorittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa yleensä vähintään aineopinnot sekä kandidaatintutkielman ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielman.

Suuntautuneisuus
Suuntautumisopinnot ovat tieteenalan tai ammattialan sisällä suuntautuvia tai ammatillisesti eriytyviä opintoja.

Toisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus sisältää lukiokoulutuksen ja ammatilliset perustutkinnot. Lukiokoulutus on yleissivistävää ja valmistaa ylioppilastutkintoon. Ammatillisten perustutkintojen päätavoitteena on ammatillinen osaaminen.

Tutkinto
Tutkintoon johtavan ammatillisen, yleissivistävän tai korkea-asteen koulutuksen nimike.

Tutkintonimike
Opetusministeriö päättää virallisista tutkintonimikkeistä. Ne voivat olla joko laaja-alaisia, esimerkiksi merkonomi, tai vastata työelämän ammattinimikkeitä. Opiskelija voi käyttää tutkintonimikettä, kun hän on suorittanut tietyn opintokokonaisuuden hyväksyttävästi tai osoittanut näyttökokein ammattitaidon, joka kyseisessä tutkinnossa vaaditaan.

Tutkintotilaisuus
Tutkinnon järjestäjän organisoima ja ennalta suunniteltu tapahtumakokonaisuus, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammatillisen osaamisensa määriteltyjen työtehtävien suorittamisella. Tutkintotilaisuus liittyy näyttötutkintoihin.

Työelämän tutkinto
Työelämän tutkinnot (=aikuistutkinto, näyttötutkinto) ovat ammattitaidon hankkimistavasta ja aikaisemmasta koulutuksesta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Työpaikkakoulutus
Koulutusta, jonka työnantaja järjestää työntekijälleen. Työnantaja huolehtii myös koulutuksen kustannuksista. On osa henkilöstökoulutusta.

Työvoimakoulutus
Työ- ja elinkeinotoimiston rahoittamaa koulutusta, jota järjestetään työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille. Opiskelijat työvoimakoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimistojen kautta. Opiskelijan toimeentulo koulutuksen aikana määräytyy työttömyysturvan mukaisesti.

Yhteishaku
Järjestelmä, jonka kautta haetaan keskitetysti oppilaitoksiin. Ammatillisiin perustutkintoihin ja päivälukioihin. Ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmiin on omat erilliset hakujärjestelmät.

Yleissivistävä koulutus
Tarkoittaa perusopetusta, lukio-opetusta ja muita ei-ammatillisia opintoja esim. kansanopistoissa, musiikkioppilaitoksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kansalais- ja työväenopistoissa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Tutkinto on työelämälähtöinen. Tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60 - 90 opintopistettä ja kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät noin 1½ vuotta.

Ylempi korkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto on useimmilla aloilla 120 opintopisteen laajuinen ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistossa yleensä kahdessa vuodessa
alemman korkeakoulututkinnon tai vastaavien opintojen pohjalta. Tutkinnon nimi on yleensä ao. alan maisteri. Poikkeuksia ovat proviisori, diplomi-insinööri, arkkitehti ja maisema-arkkitehti. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla ylempi korkeakoulututkinto on lisensiaatin tutkinto (laajuus 180-360 opintopistettä).

Yliopisto
On korkea-asteen koulutusta antava tiede- tai taidekorkeakoulu, joka järjestää alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta sekä tieteellistä jatkokoulutusta. Opintojen tavoitteissa painottuu tieteellisen ajattelun kehittäminen, valmius tiedon arviointiin ja uuden tiedon tuottaminen.

Ylioppilastutkinto
Valtakunnallinen tutkinto, jonka suorittaminen antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Ylioppilastutkintotodistus annetaan tutkinnon pakolliset kokeet suorittaneelle ja lukion päästötodistuksen saaneelle. Myös vastaavan ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopinnot suorittanut kokelas voi saada ylioppilastutkintotodistuksen suoritettuaan pakolliset kokeet.