• Hanki tietoa itsearvioinnin kohteena olevasta asiasta (taustalla ongelman luonne).
• Mitä arvioinnin kohteesta on kirjoitettu eri tavoitedokumentteihin, esimerkiksi opetussuunnitelmaan?
• Jäsentele itsearvioinnin kohteena oleva asia ja määrittele kohteen osa-alueet.
• Mieti, ketä tai keitä varten arvioit: riittääkö kysely antamaan riittävästi tietoa arvioinnin kohteesta vai olisiko käytettävä muitakin metodeja.
• Jos päädyt kyselyyn, priorisoi osa-alueet ja kysy arvioinnin kohteen kannalta olennaisia asioita.
• Laadi kysymykset kohderyhmä huomioon ottaen ja mieti mitä tietoa haluat.
• Kysy lyhyesti ja ytimekkäästi, ts. laadi täsmällisiä, yksiselitteisiä kysymyksiä ja kysy vain yhtä asiaa kerrallaan.
• Älä kaihda kysyä ongelmallisista/arkaluontoisistakaan asioista, ole kuitenkin hienovarainen.
• Etsi muita vastaavia kyselyjä. Vertaa, viimeistele, muokkaa ja pyydä lausuntoja asiaa tuntevilta
• Varmistu kysymyksesi ymmärrettävyydestä asettumalla itse vastaajan asemaan ja pyydä muitakin vastaamaan kysymyksiisi; ts. muista esitestaus.
• Mieti, kysymystesi muotoa: Harkitse milloin on sopivinta käyttää kysymyksiä, joissa on valmiit vastausvaihtoehdot ja milloin kysymyksiä, joihin vastaaja voi vastata omin sanoin.
• Katso, että mittariisi jaksetaan vastata, ts. ole inhimillinen! Laadi siis mieluummin lyhyt kuin pitkä mittari (vastausprosentti paranee).
• Kiinnitä huomiota lomakkeen ulkoasuun. Lomakkeen tulisi olla siisti ja selkeä. Jätä kunnon marginaalit ja käytä riittävän suurta kirjainkokoa.
• Harkitse ennakkoon, miten käsittelet keräämääsi tietoa ja missä muodossa julkaiset tulokset.

• Kerätyn tiedon analysoiminen on itsearvioinnin keskeinen vaihe.
• Kyselyssä saadun tiedon analysoiminen paljastaa kouluyhteisön ongelmat.
• Aloita analyysi mahdollisimman pian tiedon keruuvaiheen jälkeen.
• Kun valmistaudut analyysiin, sinun on useimmiten tehtävä varsinaista työskentelyä varten esitöitä:
  • Tarkista tiedot:
    • puuttuko tietoja,
    • löytyykö selviä virheellisyyksiä,
    • onko useita vastausvaihtoehtoja sisältävissä kysymyksissä vastattu vain yhteen kohtaan ?

  • Täydennä tietoja kattavuuden lisäämiseksi:
    • haastattelut
    • lomakkeiden karhuaminen

• Järjestä aineisto
  • Muodosta muuttujat, ts. anna jokaiselle erilliselle tiedolle nimi ja koodaa ne numeroarvoin.
    • Anna luokittelevien muuttujien (esim. sukupuoli, ikä, luokka-aste, ryhmä jne.) luokille sopiva numeroarvo (esim. tyttö=1, poika=2).
    • Laadullisten muuttujien analysoinnista ja koodaamisesta ks. esim. Syrjäläinen 1994.
    • Määrällisten muuttujien (esim. asennekysely tai suorituspisteet) arvot voit lisätä aineistoon sellaisenaan).

• Valitse analyysitapa. Voit käyttää:
  • toisaalta tilastollista analyysiä ja päätelmien tekoa tai kvalitatiivista analyysiä ja päätelmien tekoa.
  • toisaalta selittämiseen pyrkivää lähestymistapaa tai ymmärtämiseen pyrkivää lähestymistapaa.

• Analyysissä yleensä edetään kokonaisuudesta osiin. Päätelmien teko eli synteesi täydentää itsearvioinnin ja siinä puolestaan hahmotetaan uusi kokonaisuus. Kun analyysi on valmistunut, on päätettävä, miten, missä ja milloin itsearvioinnin tuloksista tiedotetaan sekä mitkä tulokset julkistetaan ja miten.

Cohen, L. & Manion, L. 1989: Research methods in education. Routledge, London

Converse, J.M. & Presser, S. 1986: Survey questions. Handicrafting the standardized questionnaire, Sage Publications, California.

Hirsjärvi, S., Liikanen, P., Remes, P. & Sajavaara, P. 1992: Tutkimus ja sen raportointi. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.

Jyrinki, E. 1976: Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Oy Gaudeamus Ab, Helsinki.

Opetushallitus 1998: Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Arviointi 7/1998. Opetushallitus, Helsinki.

Oppenheim, A.N. 1986: Questionnaire design and attitude measurement. Gower Publishing Company Limited, England.

Syrjäläinen E. 1994 Etnografisen opetuksen tutkimus: kouluetnografia. Teoksessa Syrjälä L., Ahonen S., Syrjäläinen E., Saari S. 1994: Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Kirjayhtymä Oy.Rauma