|
KESKUSTELU ARVIOINNIN APUNA
Seuraavassa esitellään kehityskeskusteluja. Tätä nimeä käytetään säännöllisesti toistuvista keskusteluista, joiden yhteydessä pohditaan tulevan ajan tavoitteita ja etsitään menettelytapoja niihin pääsemiseksi. Keskustelun aikana arvioidaan myös edellisen jakson aikana tapahtunutta. Keskustelun aikana esiin nousevat seikat jäävät keskustelijoiden väliseksi luottamukselliseksi informaatioksi.
Usein kahden tai useamman osapuolen kokemukset ja käsitykset tulevat luontevasti esille keskustelemalla. Tuloksellinen keskustelu eroaa arkipäivän jutustelusta siinä, että siihen on valmistauduttu, sille on varattu rajallinen määräaika ja siinä käsitellään yhtä asiaa kerrallaan. Tällainen keskustelu voi auttaa yhtä hyvin oppilasta, opettajaa, oppilaan huoltajaa kuin koulun rehtoriakin arvioimaan ajankohtaista tilannetta realistisesti eri osapuolten kokemusten pohjalta.
Keskustelut eroavat jonkin verran toisistaan sen mukaan, keitä on mukana:
Keskustelun rajoitukset
Hyvin toimiva keskustelu edellyttää avointa vuorovaikutusta ja luottamusta osallistujien välillä. Keskustelun edellytyksenä on myös vapaaehtoisuus. Ketään ei voida pakottaa osallistumaan.
Keskustelun tulisi rajoittua koulua ja työtehtäviä koskeviin kysymyksiin ja ongelmiin. Henkilökohtaiset huolet tai ongelmat tulisi käsitellä muulloin, esimerkiksi oppilaiden osalta kuraattorin tai oppilashuoltoryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa.
KEHITYSKESKUSTELU MENETELMÄNÄ
Kehityskeskustelu on etukäteen valmisteltu, säännöllisesti toistuva keskustelu. Keskustelun luonne, tilanne ja tarkoitus määräävät, miten usein keskustelua tarvitaan. Se käydään usein kahdenkeskisesti, esimerkiksi opettajan ja koulun johtajan, mutta voidaan käydä myös kolmen osapuolen kesken: opettaja - vanhempi - oppilas, tai vielä useampien kesken. Keskustelu on luottamuksellinen. Keskustelun tulee olla vuoropuhelu, jota leimaa molemminpuolinen avoimuus. Sen tulee suoda kaikille siihen osallistuville mahdollisuus olla aktiivinen sekä osavastuullinen keskustelusta.
ARVIOINTIKESKUSTELUISSA MUISTETTAVAA:
1. Varaa keskusteluille yhteinen aika hyvissä ajoin.
2. Huolehdi siitä, että kaikki saapuvat tilaisuuteen hyvin valmistautuneina (ks. esim. jäljempänä olevaa tarkistuslistaa).
3. Varaa keskusteluille tarpeeksi aikaa. Tilanteesta ja sovitusta riippuen keskustelu voi kestää 15 min. - 2 tuntia.
4. Huolehdi siitä, että teitä ei keskustelujen aikana häiritä tai keskeytetä (puhelin, opettajakollegat). Ympäristön tulee edesauttaa luottamuksellisen ja tasa-arvoisen keskustelutilanteen syntymistä.
5. Tuloksia ja suunnitelmia (seuranta ja suunnittelu) koskevan keskustelun tulee olla avoin ja asiallinen. Yritä tarkastella asioita rehellisesti.
6. Onnistumisen ja mahdollisen epäonnistumisen syyt analysoidaan ja tutkitaan, mitä niistä voisi oppia.
7. Antakaa rakentavia neuvoja siitä, miten tilannetta ja koulua kokonaisuudessaan voitaisiin parantaa.
8. Kehityskeskustelu on "sopimus" osapuolten (oppilaan, kodin ja koulun) välillä. Sopimuksessa seurataan mennyttä jaksoa ja tehdään suunnitelmat tulevaa jaksoa varten (myös pidemmällä aikavälillä).
9. Keskustelu voidaan myös dokumentoida ja seuraavaan kehittämiskeskustelun aikana katsotaan, miten on edistytty.
10. Sopikaa seuraavan keskustelun aika.
|
LISÄÄ:
Valmistelu ja eri vaiheet
Keskustelun osapuolet
Kirjallisuus
VALMISTELU JA ERI VAIHEET
VALMISTELUT
Hyvä kehityskeskustelu on yleensä hyvin ja huolellisesti valmisteltu. Koska kaikilla osapuolilla on yhteinen vastuu siitä, että keskustelusta tulee mielekäs, on kaikkien osapuolten myös etukäteen valmistauduttava.
Miten voit valmistautua?
1. Varaa aika yhteiselle kokoukselle.
2. Lue edellisen kokouksen asiakirjat ja mieti, mistä silloin keskusteltiin. Mieti myös, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Pohdi, mitä haluat kokouksessa ottaa esille. Onko jotakin uutta aineistoa, josta haluaisit puhua?
3. Miten hyvin olet seurannut sitä, mitä päätettiin edellisen keskustelun aikana (kehittämistarpeet, työtehtävät jne.)? Analysoi tapahtuneet muutokset.
4. Laadi luettelo tuloksista sekä tulevaisuuden tavoitteista. Merkitse muistiin tulevan keskustelun aikana tehtävät ehdotukset ja esitettävät toivomukset, kuten uudet ideat, henkilökohtainen edistyminen tai johtajuuteen liittyvät näkökohdat.
Jäljempänä oleva tarkistuslista voi toimia apuna keskustelun aikana.
TARKISTUSLISTA
Tarkistuslista toimii apuna valmistauduttaessa ja tukena itse keskustelun aikana. Tarkistuslista on tarkoitettu ainoastaan apukeinoksi.
Esimerkkilista:
Täydennä ja tee oma tarkistuslistasi!
________________________________________________________________________________
I. Aiempien keskustelujen seuranta
Mitä käsiteltiin?.....................................................................................................
Mihin päädyimme?..................................................................................................
II. Menneen jakson arviointi
Miten mennyt jakso yleisesti ottaen on sujunut?...............................................................
Mitä tuloksia ja tavoitteita on saavutettu? Miksi?..............................................................
Mitä meidän tulisi parantaa / kehittää?..........................................................................
III. Henkilökohtainen arviointi
Mistä suoriuduit erityisen hyvin?................................................................................
Mistä vähemmän hyvin? Miksi?.................................................................................
Mitkä ovat vahvat puolesi?........................................................................................
Miten käytät niitä koulussa?.......................................................................................
Mitkä ovat heikot puolesi?........................................................................................
Miten voisit kohentaa niitä?.......................................................................................
IV. Koulu ympäristönä
Kuinka hyvä on työilmapiiri?.....................................................................................
Miten hyvät ovat suhteesi koulun johtajaan, työtovereihin, oppilaisiin, vanhempiin?....................
Erityisiä ongelmia?.................................................................................................
Miten niihin voitaisiin vaikuttaa..................................................................................
Miten fyysistä ilmapiiriä voitaisiin kohentaa?..................................................................
V. Oma aktiivisuus
Mitä voisit tehdä koulun hyväksi kokonaisuutena?............................................................
VI. Kehittämistarpeet ja -toimenpiteet
Tarvitaanko jatkokoulutusta? Millaista?........................................................................
Tulisiko meidän ryhtyä toimenpiteisiin? Millaisiin?...........................................................
Muuta kehitettävää / suunniteltavaa?.............................................................................
________________________________________________________________________________
TOTEUTUS
Keskustelua aloitettaessa on tärkeää sopia tarkoituksesta ja keskustelulle varatusta ajasta. Myös muista yleisistä kysymyksistä, esimerkiksi salassapitovelvollisuudesta ja luottamuksesta on syytä sopia. Voidaan muistuttaa siitä, että onnistunut keskustelu edellyttää kaikilta mukana olijoilta vilpitöntä mieltä ja pyrkimystä todelliseen vuoropuheluun. Tämän jälkeen keskustelu voi seurata tarkistuslistan sisällystä. Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että listaa käytettäisiin kyselykaavakkeena, vaan sen tulee auttaa osapuolia heidän valmistautuessaan yhteiseen tehtävään sekä antaa heille mahdollisuus lisätä siihen asioita, jotka ovat vielä jääneet huomiota vaille.
Keskustelu koostuu kahdesta osasta: seuranta ja suunnittelu.
1. Seuranta. Keskustelun tämän vaiheen aikana osanottajat arvioivat, missä määrin edellisen jakson tavoitteet on saavutettu. Mietitään myös syitä ja arvioidaan tilannetta.
2. Suunnittelu. Tämän aikana osanottajat täsmentävät seuraavan jakson tavoitteet. Mietitään myös keinoja, joilla asetetut tavoitteet voitaisiin saavuttaa.
VUOROPUHELUN LUOMINEN
On tärkeää luoda keskustelusta toimiva vuoropuhelu, asettaa kysymykset oikein sekä kuunnella tehokkaasti. Sanaton viestintä kuuluu vuorovaikutukseen. Osa tulkinnasta koskee sitä, MITEN asia esitetään. Vuoropuhelun aikana ihmiset voivat auttaa toisiaan ja selkeyttää omia näkemyksiään.
Vuoropuhelussa on kyse:
- Osallistumisesta. Vuoropuhelu edellyttää, että mukana olijat osallistuvat keskusteluun vapaaehtoisina.
- Velvoitteesta.Vuoropuhelussa tarkoitus on luoda yhteisymmärrys sekä yhteinen näkemys. Olisi hyvä yrittää asettua muiden näkökannalle ja olla kärsivällinen ja valmis tarkistamaan näkemyksiään.
- Vuorovaikutuksesta. On pyrittävä molemminpuoliseen kunnioitukseen ja ottamaan toinen huomioon.
- Avoimuudesta ja rehellisyydestä.
- Pohdinnasta. Osallistujien tulisi pyrkiä kriittiseen itsensä pohdintaan ymmärtääkseen paremmin toisia.
Vuoropuhelun tärkeä osa on kyky kuunnella tehokkaasti. Puhelias jättää muille kuuntelijan roolin, vaikkakin tämä olisi hänelle itselleen yhtä tärkeä.
Hyvä kuuntelija
- etsii kuulemastaan tosiasiat
- pohtii, mikä toisen sanomassa on uutta
- kuuntelee mitä ja miten sanotaan
- kuuntelee myönteisesti
- kuuntelee loppuun asti
- kuuntelee keskittyneesti
- tulkitsee myös elekieltä
- hallitsee tunteensa
- tekee muistiinpanoja.
|
Toisinaan tuntuu vaikealta luoda keskustelusta hyvin toimiva vuoropuhelu. Joskus taas keskustelu etenee luonnostaan, toisinaan se lähtee alun alkaen kankeasti liikkeelle. Aina keskustelut eivät onnistu toiveiden mukaan.
YHTEENVETO JA DOKUMENTOINTI
Keskustelun lopussa tehdään yhteenveto, vertailuja ja kootaan kokemukset. Käydään läpi, mihin on päädytty ja tehdään keskustelusta arviointi. Tulokset voidaan kirjata muistioon, joka molempien osapuolten on hyväksyttävä. Koulun johtajan ja opettajan väliset kehityskeskustelut on yleensä tapana dokumentoida. Kumpikin saa oman kappaleensa. Oppilaan ja opettajan välisistä kehityskeskusteluista ei aina tehdä kirjallisia muistiinpanoja, vaikka joskus sellainen voisi olla hyödyksi.
Yksi tapa dokumentoida keskustelut on käyttää kansioita:
- viimeisen kehityskeskustelun tarkistuslista (osanottajien nimet, päiväys)
- miten tavoitteisiin on päästy
- lyhyen tähtäimen tavoitteiden toimintasuunnitelma (0 -6 kk)
- pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma (6 - 24 kk)
- esille tulleet vahvuudet ja heikkoudet
- edelliset kehityskeskustelut niiden pitojärjestyksessä.
Näin menetellen viimeisen keskustelun asiakirjat ovat kansion alussa. Joka keskustelun jälkeen ollaan selvillä siitä, miten tavoitteet on saavutettu ja miten aiotaan toimia edelleen.
Katso esimerkkejä muutaman koulun lomakkeista, joita on käytetty kehityskeskustelujen dokumentoimiseksi: Kehityskeskustelu -lomake, opettajan toimenkuva -lomake.
KESKUSTELUN OSAPUOLET
Kehityskeskusteluja voidaan käydä opettajien ja koulun johtajan sekä opettajan, oppilaan ja vanhemman välillä. Opettajan ja koulun johtajan välinen keskustelun tarkoituksena on edistää opettajan ammatillisia valmiuksia. Tässä tapauksessa keskustelu muistuttaa suuresti esimiehen ja työntekijän välistä kehityskeskustelua. Tavoitteena on opettajan kyky edistää oppilaiden oppimista ja kehitystä. Opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen keskustelu puolestaan kehittää oppilaan oppimista ja toimintaa koulussa. Ryhmässä käytävässä keskustelussa pohditaan ja arvioidaan koulun toimintaa.
OPETTAJAN JA KOULUN JOHTAJAN VÄLINEN KEHITYSKESKUSTELU
Kehityskeskusteluilla opettajan ja koulun johtajan välillä on se etu, että molemmat voivat etukäteen valmistautua järjestelmälliseen ja temaattiseen keskusteluun. Näin luodaan mahdollisuus syventävälle pohdiskelulle, johon koulun arkipäivä ei yleensä anna mahdollisuutta. Keskustelemalla vahvistetaan osapuolten välisiä suhteita. Opettaja tuntee, että koulun johtajalla on aikaa kuunnella esille tulleita ongelmia, ja johtaja vuorostaan saa tilaisuuden tutustua opettajan arkipäivään.
Opettajan ja koulun johtajan kehityskeskustelujen muistilista:
Mitä koulun johtaja voi kysyä: - Haluatko puhua erityisesti jostakin?
- Mihin olet tyytyväinen / tyytymätön?
- Mikä on suhteesi oppilaisiin / kollegoihin / huoltajiin?
- Mitä toiminnassani johtajana olisi parannettava?
- Kuinka paljon opettaja on päässyt vaikuttamaan oman työnsä järjestelyihin?
- Onko sinulla sellaisia taitoja ja pätevyyttä, joka jää koulussa käyttämättä?
Mitä opettaja voi ottaa puheeksi: - Henkilökohtainen näkemys työtehtävistä /
työskentelyilmapiiristä
- Koulussa mahdollisesti esiintyvät ongelmat
- Tyytymättömyyden / tyytyväisyyden aihe
- Opettajakunnan jäsenten väliset suhteet, suhteet
rehtoriin tai oppilaisiin ja vanhempiin
- Parannettavaa / kehitettävää
- Opettajan tavoite koulutyössä
|
KOULUN JOHTAJAN JA SIVISTYSTOIMENJOHTAJAN KEHITYSKESKUSTELU
Koulun johtajan ja opetuspäällikön tai sivistystoimenjohtajan keskusteluja (niin kuin koulun johtajan ja opettajan välistäkin) voidaan verrata esimiehen ja työntekijän kehityskeskusteluun. Keskustelun aikana saatetaan käsitellä mm. opetustoimeen, henkilöstöasioihin ja erilaisia hallintoon liittyviä kysymyksiä.
Koulun johtajan ja kunnan opetustoimesta vastaavan viranomaisen välisessä kehityskeskustelussa tarjoutuu mahdollisuus paneutua yksittäisen koulun tilanteeseen ja kehitystarpeisiin. Keskusteluissa nousevat usein esille resurssikysymykset, opettajien jatkokoulutustarpeet ja erilaiset kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmiin liittyvät asiat.
Ehdotuksia ensimmäisen kehityskeskustelun aiheiksi:
- Koulun kokonaistavoitteet ja visio. Koulun johtajan näkemys työstään.
- Koulun johtajan työtilanne.
- Koulun johtajan tavoite koulutyössä.
- Kuinka paljon koulun johtaja on päässyt vaikuttamaan oman työnsä
järjestelyihin?
- Koulu ja kunnan toiminta.
|
OPETTAJAN, OPPILAAN JA HUOLTAJAN KESKUSTELU
Näiden keskustelujen aikana arvioidaan oppilaan koulutyötä. On tärkeää, että opettajalla on asiakirjoja, joita hän voi näyttää vanhemmille keskustelun kuluessa. Tämä parantaa tiedon kulkua ja lisää luottamusta. Oppilaan työn tuloksien lisäksi vanhempien tulisi saada tietoa opetussuunnitelman sisällöstä sekä siihen tehdyistä muutoksista.
Jotkut ovat sitä mieltä, että sekä opettajan, oppilaan ja vanhemman tulisi olla läsnä samassa keskustelussa. Oppilas on tällöin keskustelun tärkein henkilö, ja on tärkeää, että hän on aktiivisesti läsnä opettajan ja vanhempien keskustelun aikana.
Jotkut taas ovat sitä mieltä, että on parempi, että opettaja tapaa vanhemmat yksin ilman, että oppilas on läsnä. Tätä menettelyä suositaan, jotta ei syntyisi kahdensuuntaista lojaaliutta. Voi nimittäin olla niin, että oppilas tuntee lojaaliutta sekä opettajaa että vanhempiaan kohtaan. Myöskin mikäli opettajan ja vanhempien välille syntyy erimielisyyttä, tämä voi olla hämmentävää oppilaalle. Opettaja voi keskustella oppilaan kanssa ennen kuin hän tapaa tämän vanhemmat. Opettaja voi etukäteen antaa oppilaan ja huoltajan pohdittavaksi joitakin kysymyksiä esimerkiksi lomakkeella.
Keskustelujen aikana oppilas voi yhdessä opettajan ja vanhemman / vanhempien kanssa:
1. Oppilaan kokemukset koulusta.
- Mitä hän on kertonut tai kertoo?
- Miltä nykytilanne vaikuttaa?
- Oppilaan aktiivisuus eri oppitunneilla,
tulokset sekä mahdolliset ongelmat.
- Oppilaan suhtautuminen muihin
oppilaisiin, opettajiin ja huoltajaan /
vanhempiin.
2. Mihin olisi pyrittävä?
- Ehdotuksia ja mielipiteitä.
- Oppimisen tavoitteet.
3. Miten tavoitteisiin päästään?
- Suunnitelmat, toimenpiteet, sopimukset.
- Mitä tukitoimia tarvitaan?
4. Miten koti voi tukea oppilaan koulunkäyntiä?
- Valvotaanko kotona tehtävien suorittamista ja läksyjen lukua?
- Mihin aikaan lapsi tai nuori menee nukkumaan?
|
KOKOUKSET, JOISSA KESKUSTELLAAN ARVIOINNISTA
Yksityisten keskustelujen lisäksi on tärkeää suunnitella ja arvioida toimintaa säännöllisesti yhdessä. Koulun johtaja voi järjestää kehityskeskusteluja opettajaryhmän kanssa.
Keskustelu käydään rehtorin johdolla, ja se on tärkeä osa prosessia, jolla luodaan koululle yhteinen kasvatusnäkemys. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa. Päätökset ja tärkeimmät keskusteluaiheet ja huomiot kirjataan. Nämä toimivat seuraavan lukuvuoden työn suunnittelun pohjana.
Ennen tapaamisia koulun johtajan ja opettajaryhmän tulisi yhteisesti sopia keskustelun teemat. Osapuolten tulee olla hyvin valmistautuneita ja tuoda mukaan tarvittava materiaali ja muut asiakirjat keskustelun pohjaksi. Erityisen tärkeää on, että kaikki osanottajat saavat tiedon kokouksen alkamisajasta ja kokouksen kestosta ajoissa. Yhdessä etukäteen sovittuja kokousten alkamisaikoja ei pidä muuttaa satunnaisten syiden takia. Kun kokoukseen valmistautuminen edellyttää usein työhön ja perhe-elämään liittyviä järjestelyjä monilta osanottajilta, kokousajan tarpeeton muuttaminen osoittaa koolle kutsujan järjestelykyvyn puutetta. Jokaisella on oltava mahdollisuus valmistautua aiheeseen ja kokoukseen esimerkiksi kaksi viikkoa ennen tapaamista.
Esimerkkejä keskusteluaiheista:
- Kuluneen jakson seuranta: Mitä tuloksia ja tavoitteita olemme saavuttaneet? Ajanjakson tapahtumat yleisesti?
- Mitä tulisi kehittää / parantaa? Mitä tavoitteita asettaa?
- Miten viihdytään koulussa? Koulun työympäristö?
- Täydennyskoulutustarpeet? Mitä toiveita on?
|
KIRJALLISUUS
Asikainen, Rauno & Nissinen, Jouko H. (toim) 1990. Luova tulosjohtaminen julkishallinnossa. Jyväskylä: Gummerus.
Tuloskeskustelussa tavataan. 1991. VKK-Tulospalvelut.
Ukkonen, Unto. 1989. Esimies-alaiskeskustelu. Hämeenlinna: Weilin+Göös.
Vuorinen, J. (toim) 2000. Arviointi ja kehityskeskustelu. Jyväskylä: PS-Kustannus.
|
