MALLI 2
OPETTAJAN LAATIMAN KOKEEN SISÄLLÖN JA RAKENTEEN ITSEARVIOINTI
1. Perustana on päätavoitteiden ja oppimäärän tuntemus, jota koe koskee.
2. Tehtävien tulisi olla monipuolisia. Esimerkiksi voidaan tarkastella sitä, missä määrin mitataan eri tavoitetasoja ja tavoitelajeja (kognitiivinen, affektiivinen ja psykomotorinen). Kognitiivinen osa-alue voi jakaantua esimerkiksi muistamista, ymmärtämistä, soveltamista ja arviointia edellyttäviin tehtäviin.
3. Koetehtävät poimitaan tavoiteluettelon mukaisesta oppiaineksesta.
4. Osion tyyppi (essee, monivalinta-, vaihtoehtotehtävä, täydennysosio) valitaan mittaustehtävän mukaan. Samassa kokeessa voi käyttää muutamaa osiotyyppiä.
5. Kun osiot on kirjoitettu, järjestetään ja ryhmitetään ne tarpeen mukaan lopulliseksi kokeeksi. Alkuun voi sijoittaa helpompia tehtäviä, mutta vaikeusjärjestykseen ei tarvitse pyrkiä.
6. Osioiden laadinnan jälkeen kirjoitetaan vastausohjeet ja pisteitysohjeet.
7. Vaativaan käyttöön tarkoitetut testit on tutkittava esikokein ja osioanalyysein. Tällöin esikokeeseen tulevien on vastattava ryhmää, jolle varsinainen koe on tarkoitettu.
OSIOTYYPIT
Muistitehtävät
A1. Tavalliset muistitehtävät
- soveltuvat esim. tarkan, yksityiskohtaisen tiedon mittaamiseen.
- pisteittämisessä esim. 1 piste oikeasta ja 0 väärästä.
- esimerkkitehtävä? Mitkä ovat Suomen kolme suurinta kaupunkia?
_______________________________________________________________________
A2. Täydennystehtävät
- kysymys ja vastauksen paikka on kytketty samaan virkkeeseen.
- poistettavan sanan tulee olla lauseen merkityksen kannalta keskeinen, oppikirjan lauseita ei tulisi käyttää sellaisenaan.
- esim. Ruotsin hallitusmuoto on ________________________________________________
- suositeltavaa on antaa oikea-väärä –osatehtävistä 0 tai 1 pistettä ja joskus erilaisia vastaustasoja tuottavista vastauksista 1, 2 ja 3 pistettä (painotus !!)
Esseetehtävät
- soveliaita mitattaessa syvempiä oppimisen tasoja.
- suosii kielellisesti kyvykkäitä, auttaa mahdollisuuden arvioida myös affektiivistä aluetta.
- tarkistetaan osioittain kerrallaan kaikkien oppilaiden osalta.
- kysymykset voivat koskea merkityksen pohdintaa, tarkkaa kuvailua, yksityistapausten esittämistä, pääperiaatteiden esittämistä, yhteisten ja erottavien piirteiden esittämistä, ilmiöiden vertailua, luokittamista, suhteiden selittämistä jne.
- kun kysymys laaditaan, voidaan tehdä luettelo tavoitelluista tosiasioista, joita vastauksissa odotetaan; poikkeustapauksissa voidaan käyttää myös muita kriteerejä esim. jos arvostellaan tosiasioiden lukumäärän perusteella esim. 1, 2, 3 pistettä, puolikkaat pisteet voivat olla paikallaan muista ansioista esim. kokonaisuuden kypsästä hallinnasta.
Tunnistamistehtävät
C1. Vaihtoehtotehtävät
- Jos osiossa on kysymys, onko väite oikea tai väärä,
oppilas voi saada arvaamalla oikein puolet asioista.
- luotettavuuden lisäämiseksi osioiden lukumäärä suureksi.
- esimerkki (+ oikein, -väärin):
- ______ 1. Bromi kuuluu halogeeneihin.
- vältettävä epätarkkoja ilmaisuja esim. useammat, suppeampi jne.
C2. Yhdistelytehtävät
- soveltuvat hyvin yhteyksien tunnistamiseen.
- arvaustekijä voidaan huolellisella suunnittelulla eliminoida miltei kokonaan, yhdisteltävien elementtien ollessa suuri.
- lyhyemmät ärsykkeet suositellaan sijoitettavaksi oikealle puolelle ja pitemmät vasemmalle
- esimerkiksi: Yhdistä henkilö ja häntä koskeva tieto käyttäen henkilö kuvaavia kirjaimia.
| - _____ 1. Suomen kuuluisin säveltäjä |
A. Mikael Agricola |
| - _____ 2. Kalevalan kerääjä |
B. Uno Cygnaeus |
| - _____ 3. Suomen marsalkka |
C. Aleksis Kivi |
| - _____ 4. Suomen kansakoulun isä |
D. Elias Lönnrot |
| - _____ 5. Suomen ensimmäinen presidentti |
E. C.G. E. Mannerheim |
| - _____ 6. Suomen kirjakielen isä |
F. Risto Ryti |
|
G. Jean Sibelius
|
|
H. J.W. Snellman |
|
I. K.J. Ståhlberg |
C3. Monivalintatehtävät
1. Laadi kukin osio mittaamaan keskeistä oppimistavoitetta. (edellyttää mittaustavoitteiden selkeyttä ja arvottamista).
2. Laadi yksinkertainen, selvä ongelma osion rungoksi.
3. Osion rungon tulee olla kielellisesti yksiselitteinen ja selvä.
4. Sisällytä osion runkoon osa, joka muutoin toistuisi jokaisessa vaihtoehdossa erikseen.
5. Laadi osion runko positiiviseen muotoon, mikäli suinkin mahdollista.
6. Tuo selvästi esiin negatiivinen sanamuoto ( esim. ISOIN kirjaimin).
7. Tee selväksi, onko olemassa vain yksi tai useampi oikea vaihtoehto vai onko mainittava paras vaihtoehto.
8. Huolehdi siitä, että kaikki vaihtoehdot liittyvät kieliopillisesti joustavasti osion runkoon.
9. Vältä verbaalisia vihjeitä, joiden perusteella oppilas voi valita oikean vaihtoehdon tai hylätä väärät vaihtoehdot.
10. Laadi vaihtoehdot niin, että henkilö, joka ei tiedä oikeaa ratkaisua, kokee jokaisen vaihtoehdon yhtä houkuttelevana.
11. Vaihtele oikean vaihtoehdon suhteellista pituutta.
12. Vältä vaihtoehtomuotoa "kaikki edellä mainitut", käytä mieluummin muotoa "ei yksikään esitetyistä vaihtoehdoista".
13. Vaihtele oikean vaihtoehdon sijaintia vaihtoehtojen joukossa.
14. Kontrolloi osion vaikeutta joko muuntelemalla rungon ilmaisemaa ongelmaa tai vaihtelemalla vaihtoehtoja.
15. Varmistu siitä, että kukin osio on riippumaton muista testin osioista.
Käytä tehokasta osion muotoa (eri osat selvästi erottuviksi, kukin vaihtoehto omalle rivilleen, paperille asettelu jne.).
|
|
