|
PORTFOLIO OPPIMISEN JA ARVIOINNIN TUKENA
Portfolio on käytännössä oppilaan / opiskelijoiden töiden kokoelma, johon liitetään itsearviointia sekä opettajan kommentteja. Oppilas saa itse valita työnäytteensä kokoelmaansa. Portfolion voi toteuttaa kansion, CD-ROM:in, näyttelyn, vihkon, ääninauhan tai muuna tarkoitukseen sopivassa muodossa.
Millainen portfolio voi olla?
Oppilaan päiväkirja, raportti ja reflektio
Portfoliotyöskentelyssä tarvittavia taitoja
Miten auttaa oppilasta itsearvioinnissa?
Miten tukea prosessia portfoliotyöskentelyssä?
Portfolion rakentaminen
Portfolio, taustaa ja tutkimuksia
Portfolio, viesti koulun ja kodin välillä
Koulun oma portfolio itsearvioinnin välineenä
Opettajan portfolio
Portfolio verkossa tai CD-ROM
Portfolion visuaalisuus
Millainen portfolio voi olla?
Portfolio on oppilaan / opiskelijoiden töiden kokoelma, johon liitetään itsearviointiosuuksia, opettajan, vanhempien ja tovereiden kommentteja. Oppilas valitsee itse työnäytteensä kokoelmaansa. Portfolion muoto voi olla moninainen, kuten kansio, vihko, cd-rom levyke, verkkoportfolio, videonauha, ääninauha, seinäpaneeli jne. Sitä voidaan työstää usean vuoden aikana tai se voi olla yhden kurssin töistä kerätty. Olennaista on, että portfolio on tekijänsä näköinen, hänen arvojaan heijastava. Kuitenkin voidaan yhteisesti sopia, mitä osioita portfolion tulee sisältää, jotta se kattaisi opetussuunnitelman mukaisia arvioitavia asioita.
Projekteissa ja teemallisessa työskentelyssä portfolio on oiva dokumentaation väline. Silloin se voi olla pienryhmän tai kaikkien projektiin osallistujien yhteinen. Olennaista silloinkin on, että se sisältää raportin, pohdinnan ja itsearvioinnin.
Kun portfoliota ryhdytään kokoamaan, on ensimmäiseksi mietittävä sisällysluettelo, joka voidaan laatia monella eri tavoin, ajallisesti, teemallisesti tai asioiden tärkeysjärjestyksessä. Oppilas / opiskelija kirjoittaa portfolioon omat henkilötietonsa ja kuvauksen itsestään, harrastuksistaan ja muista portfolion kannalta merkittävistä asioista. Työ- ja oppimisprosessia kuvaavien luonnosten ja muun materiaalin lisäksi portfoliossa tulee olla myös valmiita tuotoksia, sillä loppuun tehty työ eheyttää tekijäänsä. Valmiissa työssä ei useinkaan ole ensisijaisen tärkeää työn esteettinen laatu, vaan sen takana olleet mentaaliset ja materiaaliset prosessit. Viestinä tosin visuaalisesti selkeä ja esteettinen portfolio on tehokas.
Ohessa yksi malli portfolion sisällyksestä.
Luovaa kirjoittamista tutkineen Campin (1993) mukaan portfoliolla on ainakin kolme etua:
- Portfolioon voi valita erilaisia töitä, sen mukaan kenelle portfolio on tarkoitus näyttää
- Portfoliossa on mahdollista esittää prosesseja, näyttöjä vuorovaikutuksesta muiden kanssa ja prosessinomaisia työskentelymenetelmiä
- Portfoliossa on mahdollista osoittaa ymmärtävänsä omia prosesseja ja työskentelytapoja sekä sitä, mitä arvostaa omassa työskentelyssään
Tärkein portfoliossa on tuottamis-, valikointi- ja arviointiprosessi, jossa oppilas itse käy läpi opiskelujakson tehtävät, arvioi niiden sisältöä ja laatua jakson tavoitteiden ja yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta (Linnakylä 1996). Oppilas ottaa myös huomioon omat tavoitteensa ja määrittelee arviointiperusteensa sekä pohtii valintojensa syitä ja seurauksia.
Kirjallisuutta
Camp, R. 1993. The Place of Portfolios in Our Changing Views. Teoksessa: R.E. Bennett & W.C. Ward (toim.) Construction Versus Choice in Cogniti Measurement: Issues in Constructed Response, Performance Testing, and Portfolio Assessment. Laurence Erbaum Associates, Hillsdale, N.J., 183-212.
Oppilaan päiväkirja, raportti ja reflektio
Prosessiportfolioon kuuluu siis osio, jossa tekijä raportoi työskentelynsä kulkua ja pohtii, reflektoi, omia päämääriään, ilmaisunsa tavoitteita, sekä tekemiään valintoja niitä perustellen. Siinä tekijä myös arvioi omaa työtään, mikä on ollut onnistunutta ja mitä hän haluaisi vielä parantaa. Tätä osiota voidaan kutsua monella nimellä, kuten päiväkirja, lokikirja, oppimispäiväkirja, luonnoskirja tai muistikirja. Merkinnät auttavat oman työskentelyn ja oppimisen seuraamista ja kertovat, mihin opiskelussa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ja mitkä ovat omia vahvoja puolia. Kirjassa voi varata oikean puoleisen sivun tapahtumien raportoimiseen ja vasemman puoleisen sivun omien ajatusten ja tunteiden kirjaamiseen. Joissain opaskirjasissa kehotetaan käyttämään näiden kahden sivun täyttämiseen erivärisiä kyniä, jotta raportin ja oman pohdinnan erot olisivat visuaalisesti näkyvillä. Oppilas valitsee lopulliseen portfolioonsa merkinnöistään sellaisia asioita, jotka hänen mielestään kuvaavat parhaiten tapahtunutta oppimisprosessia.
Portfoliossa ovat myös opettajan ja oppilastovereiden sekä vanhempien palautteet.
Portfoliotyöskentelyssä tarvittavia taitoja
Keskustelevan ilmapiirin luominen luokassa on portfoliotyöskentelyn kannalta tärkeää. Erityisesti taideaineissa ei ole ollut tapana puhua omista eikä muiden töistä, vaan on luotettu siihen, että oppiminen tapahtuu ihmisen tietoisuuden ei- sanallisella alueella. Kuitenkin juuri sanallistamisella voi olla merkitystä oppimisen tiedostamisessa. Parityöskentely on osoittautunut hyväksi tavaksi harjoitella kertomista omien töidensä tavoitteista ja merkityssisällöistä.
Portfoliotyöskentelyssä harjoitellaan seuraavia taitoja:
- taitoa pohtia omaa työskentelyä yksin ja muiden kanssa
- taitoa arvioida omaa ja muiden työskentelyä ja tuotoksia
- taitoa sanallistaa omaa oppimisprosessia
Miten auttaa oppilasta itsearvioinnissa?
Prosessia arvioitaessa ovat arvioinnin kohteena mm. tutkiva työote, kekseliäisyys (idearikkaus), kyky käyttää hyväksi esikuvia ja kyky arvioida omaa työskentelyä. Oman prosessin arvioinnin helpottamiseksi oppilaiden / opiskelijoiden kanssa laaditaan arviointikriteerit aihealueiden tai teemojen mukaan.
Opettajan laatimat kysymykset auttavat oppilasta tarkastelemaan työtään ja pohtimaan sen laatua useasta eri näkökulmasta. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi
- Mistä sait idean työllesi? Mitä lähteitä käytit?
- Mikä työssäsi miellyttää sinua erityisesti?
- Mikä tai mitkä työvaiheet olivat ongelmallisia ja miten ratkaisit ne?
- Mitä haluaisit muuttaa työssäsi?
- Mitä opit?
Ensimmäisen kysymyksen tavoitteena on selvittää, miten oppilaat prosessoivat ideoitaan ennen kuin päätyvät lopulliseen aiheeseen. Tavoitteena on myös pysähdyttää oppilas havainnoimaan ja pohtimaan työnsä hyviä puolia omien tavoitteittensa näkökulmasta. Kolmannen ja neljännen kysymyksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten oppilaat mieltävät eri työvaiheet ja niihin liittyvät valinnan mahdollisuudet ja päätöksentekoprosessit. Viimeinen kysymys on kokoava.
Kysymykset vaihtelevat luonnollisesti tehtävästä toiseen. Kysymykset eivät saa mahdollistaa ei- tai kyllä- vastauksia, vaan niiden tulisi kannustaa pohdintoihin.
Miten tukea prosessia portfoliotyöskentelyssä?
Portfoliotyöskentelyssä painotetaan tutkivaa asennoitumista opiskeluun ja prosessin ymmärtämistä osana oppimista ja arviointia. Ongelmakeskeiset työskentelytavat, useiden vaihtoehtoisten ratkaisumallien pohdinta ja teemallisuus opetuksessa ovat yleisimmin käytettyjä metodeja. Suositeltavia työmuotoja ovat yhteistoiminnallisen oppimisen metodit, ideariihet (brainstorming) ja erilaiset mielikuvaharjoitukset ja draamapedagogiikka.
Kirjallisuutta
Taube, K.1998. Portfolio, oppimisen suunnittelu ja arviointi. Suom. Maarit Tillman. (Portfoliometoden-undervisningsstrategi och utvärderingsinstrument. 1997) Helsinki: Tietosanoma.
Danielson, C. & Abrutyn, L. 1997. An Introduction to Using Portfolios in the Classroom. Association for Supervision and Curriculum Development Alexandria, Virginia, U.S.A.
Portfolion rakentaminen
PORTFOLION RAKENTAMINEN
1. Tee ensin oma opettajan portfolio vaikka yhden kurssin aikana, jotta voit saada käsityksen millainen työväline se on. Tutustu saatavana olevaan portfoliokirjallisuuteen ja www-sivuilla oleviin pedagogisiin portfolioihin. Valitessasi portfolion muotoa harkitse myös verkkoportfoliota. Älä pelkää tekniikkaa. Saat siihen varmasti koulustasi apua tai hakeudu lyhyt-koulutukseen.
2. Pyydä samanmielistä opettajatoveriasi tekemään samoin. Kokoontukaa silloin tällöin esittelemään portfolioitanne toisillenne ja keskustelemaan syntyneistä kysymyksistä. Muodosta kasvava tiimi saadaksesi ajatuksillesi vastakaikua. Älä hukkaa aikaa toisinajatteleviin.
3. Kun aloitat portfoliotyöskentelyn luokkasi kanssa, etene pienin askelin harjoittelemalla ensin esimerkiksi vain ongelmanratkaisutaitoja ja oivallusten nopeaa muistiinmerkitsemistä.
4. Opasta oppilaita laatimaan sisällysluettelo portfoliolleen, jotta kokonaisuus hahmottuisi. Se saattaa muuttua työprosessin aikana.
5. Varaa riittävästi aikaa säännölliseen portfoliotyöskentelyyn opetusjakson aikana. Voi olla, etteivät kaikki oppilaat ehdi tutustua perusteellisesti jakson aikana opeteltaviin osa-alueisiin. Mieti, miten järjestät tiedon leviämisen oppilaalta oppilaalle.
6. Järjestä jatkuvasti tilanteita, joissa oppilaat esittelevät portfolioitaan toisilleen, esimerkiksi kahden tai kolmen oppilaan ryhmissä. Näin he voivat harjoitella ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan turvallisesti.
7. Pohtikaa yhdessä, mitä itsearviointi tarkoittaa ja laatikaa kriteerit, joilla omaa työtä arvioidaan. Usein oppilaat huomaavat virheensä ja takertuvat niihin, mutta eivät työnsä hyviä puolia eivätkä kokonaisuutta. Tällöin heidän on vaikea edetä ja suunnitella työssään seuraavaa askelta.
8. Laatikaa koko luokan yhteinen portfolio, johon dokumentoidaan tärkeät tapahtumat, projektit, yhteiset päätökset ja eettiset säännöt. Siihen voidaan myös liittää kuvaus luokan oppimistuloksista ja otteita jokaisen oppilaan portfoliosta. Portfolioilla on todettu olevan voimakas vaikutus luokan ja oppilaan identiteetin voimistumiseen, koska se tekee pienetkin onnistumiset näkyviksi ja näin arvokkaiksi. Muistakaa kuvan voima.
9. Pyydä oppilaita viemään aika ajoin portfoliot kotiin vanhempien kanssa yhdessä tarkasteltavaksi. Opasta vanhempia keskustelemaan portfolioista myönteisessä hengessä lapsensa kanssa ja yrittämään saada lapsensa kertomaan työskentelystään. Pyydä myös itsellesi vanhemmilta palautetta lastensa portfolioista.
10. Muista edetä pienin askelin ja etsiä itsellesi ja oppilaillesi sopivia portfoliokäytänteitä.
Sähköposti: Inari.Gronholm@oph.fi
|
Portfolio, taustaa ja tutkimuksia
Kouluissa pyritään kehittämään metakognitiivisia, oppimaan oppimisen taitoja, kuten luovaa ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, kriittisen ajattelun taitoa, riskinoton kykyä, kykyä sietää epävarmuutta, kykyä tehdä valintoja ja perustella niitä ja kykyä hahmottaa opittavasta aineksesta olennainen. Oppimisprosessin arviointi ja metakognitiivisten taitojen arviointi on koettu vaikeaksi tavanomaisilla arviointimenetelmillä. Arvioinnissa on kokonaisuuden lisäksi tullut tärkeäksi useat osatekijät, kuten opiskeluprosessin luonne, oppimisympäristö ja kulttuurinen konteksti, jotka vaikuttavat oppijan toimintaan, jota viime kädessä arvioidaan. Eero Ropo on artikkelissaan Oppiminen ja opiskelu uusissa oppimisympäristöissä käsitellyt sekä mentaalista että fyysistä oppimisympäristöä.
(Ks. Ropo 1997. www.internetix.ofw.fi/nettilehti/edunetix/ropohtm.htm"). Oppilaan toiminnassa ilmenevät hänen tavoitteensa ja laatunsa, taidot ja tiedot. Monipuolista arviointia kutsutaan autenttiseksi arvioinniksi. Yhdysvalloissa alettiin 1980-luvulla etsiä uusia tapoja arvioida oppilaiden työskentelyä ja oppimistuloksia ja tällöin päädyttiin kehittämään portfoliometodia. Metodi on menneen vuosikymmenen aikana levinnyt laajasti myös muualle.
Suomessa Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos on omissa tutkimusprojekteissaan kehittänyt portfoliotyöskentelyä päiväkodeista lukioasteelle. Marja Kankaanrannan (1998) tutkimuksen mukaan päiväkotilasten kasvun kansiot ovat siltana päiväkodista kouluun. Ne kertovat lapsen aiemmasta kehityksestä ja auttavat häntä suunnittelemaan omaa opetustaan. Portfolioiden antama informaatio helpottaa oppilaiden siirtymistä luokanopettajalta aineopettajien opetukseen. Informaatiokanavien kehittäminen on erityisen ajankohtainen nyt, kun Opetushallitus on laatinut perusopetuksen päättöarvioinnin yhdenmukaistamiseksi kaikkiin aineisiin arvosanalle 8 valtakunnalliset kriteerit.
Satu Larivaara (1997) on Oulun yliopistoon tekemässään pro gradu -työssä tutkinut luonnoskirjojen käyttöä 3. luokalla. Hänen tutkimuksensa osoittaa, että luonnoskirjojen käyttö opetuksessa portfolion tapaan voi toimia havaitsemisen ja oppimisen työvälineenä ja että se kehittää ajattelua ja itsereflektiivisiä taitoja. Portfolion avulla oppilaalla on mahdollisuus reflektoida monesta eri näkökulmasta omaa työtään ja toimintaansa, havaintojaan ja ajatteluaan ja näin myös arvioida työtään. Jos itsearviointi jää ainoastaan asioita raportoivaksi ja toteavaksi, eikä se sisällä oman ajattelun ja tunteiden pohtimista, eivät oppimistulokset Pauliina Kurosen (1996) mukaan yllä toivotulle tasolle. Kuronen tutki gradussaan lukion opiskelijoiden portfoliotyöskentelyä yhden kuvataidekurssin aikana.
Portfoliotyöskentelyä on siis ohjattava ja sitä on opeteltava, jotta se auttaisi oppijaa.
Kirjallisuutta:
Kankaanranta, M. 1998. Kertomuksia kasvusta ja oppimisesta: portfoliot siltana päiväkodista kouluun. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
Kuronen, P. 1996. Portfolio-toiminta ja itsearviointi lukion kuvaamataidon opetuksessa. Pro gradu tutkielma. Lapin yliopisto. Taiteiden tiedekunta.
Larivaara, S. 1997. Sketchbook kognitiivisen kehityksen edistäjänä: tapaustutkimus sketchbookin käytöstä englantilaisella ala-asteella ja opettajan koulutuslaitoksella. Kasvatustieteiden syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
Linnakylä, P., Kankaanranta, M. & Bopry, J. 1999. Portfolioita verkossa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.
Linnakylä, P., Pollari, P & Takala, S. (toim.) 1994. Portfolio arvioinnin ja oppimisen tukena. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
Pollari, P., Kankaanranta, M. & Linnakylä, P. (toim.) 1996. Portfolion monet mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos.
Portfoliosta verkossa:
www.mehs.educ.state.ak.us/portfolios/portfolio.html
www.skolverket.se/skolnet/klassrum/2000/nr2-00/art6.html
www.kig.uvm.dk/misc/toolsdetail.asp
Portfolio, viesti koulun ja kodin välillä
Portfolio on oivallinen väline luoda jatkuva, kestävä suhde vanhempiin ja herättää heissä kiinnostusta lapsensa osaamisalueisiin ja oppimisen tapoihin. Oppilaan portfolion äärellä opettajan, oppilaan ja vanhempien on helppo keskustella niin onnistumisista kuin myös oppimisen esteistä ja yhdessä pohtia esteiden poistamista. Vanhemmat voivat auttaa opettajaa ymmärtämään entistä paremmin oppilaitaan. Esimerkiksi oppilas voi työskennellä kotona paljon intensiivisemmin kuin koulussa. Koulussa ilmapiiri saattaa olla liian kiireinen tai kaverit vievät kiinnostuksen muualle.
Kotona käytävää portfoliokeskustelua on hyvä pohjustaa esimerkiksi kirjeellä tai yhteisellä pohdinnalla vanhempainillassa. Keskustelun ilmapiirin tulee olla myönteinen. Portfolioiden tarkastelussa ei ole tavoitteena arvioida töitä taitavan osaamisen kannalta, vaan oppimisen, joka voi liittyä ideoiden syntyyn, ajattelussa tapahtuvaan kehittymiseen, kykyyn perustella valintojaan, sosiaalisiin taitoihin jne. Esimerkiksi seuraavat kysymykset auttavat keskustelemaan olennaisista asioista: mitä olet oppinut, mistä työstä pidit eniten ja miksi, mitä haluat oppia lisää, mitä tekisit tässä työssä toisin, mistä sait aiheen työllesi ja mistä keräsit aineistoa työtäsi varten?
Kirjallisuutta
Grönholm, I. 1999. Portfolio oppimisen välineenä kuvataidekasvatuksessa, kuvaus yhdestä portfolioprosessista. Lisensiaatintyö. Taideteollinen korkeakoulu, taidekasvatuksen osasto, 65-67.
Koulun oma portfolio itsearvioinnin välineenä
Koulun oma portfolio kertoo ulkopuolislle, kuten vanhemmille tai kunnan kouluviranomaisille, monipuolisesti koulun toiminnasta. Portfoliota rakennetaan pitkäjänteisesti ja siinä voi olla mukana koko henkilökunta. Portfolio helpottaa koulun toiminnan ja sen kehittämisen seuraamista eli itsearviointia, koska siinä on nähtävissä prosessi. Valmisteleva työ, sisällysluettelon teko on huolellisen yhteisen pohdinnan tulosta. Myös eri osa-alueille on valittava vastuulliset henkilöt. Eri vuosina voidaan painottaa jotain koulun toiminta-aluetta, esimerkiksi opetussuunnitelmatyötä tai yhteistyötä sidosryhmien kanssa tai oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyön tiivistämistä. Portfoliossa voi olla osiona teemallinen, usean oppilaineen yhteinen projekti tai joitakin luokkakohtaisia portfolioita.
Koulun portfolion rakentaminen itsearvioinnin pohjaksi ei saa tulla rasitukseksi, vaan se tulee kokea haasteena ja oman työn kehittämisen kannalta tarpeelliseksi. Onnistumisen kannalta oikea ajoitus ja työn rajaaminen ovat tärkeitä.
Opettajan portfolio
Opettajan portfolio auttaa opettajaa kehittämään omaa opettajuuttaan. Aluksi portfolion rakentaminen saattaa tuntua vaivalloiselta ja aikaa vievältä, mutta lähes kaikki opettajat ovat lopulta olleet tyytyväisiä. Opettajat, jotka ovat aika ajoin jakaneet kokemuksiaan tavoitteistaan, opettamistaan sisällöistä ja metodeistaan muiden opettajien kanssa portfolioiden äärellä, ovat mielestään saaneet aiempaa syvällisempää tukea kollegoiltaan työhönsä. Opettajan portfolio on myös silta koulun portfolioon, yhteiseen opetussuunnitelmaan. Portfolio heijastaa myös tekijänsä kiinnostuksen alueita ja elämänkatsomusta, hänen oppimis- ja tiedonkäsitystään. Opettajien portfoliot voivat kertoa kouluyhteisölle sellaisista osaamisen alueista, joista ei ole ollut tietoa, ja näin ollen niitä ei ole voitu hyödyntää lainkaan. Kun portfolio rakennetaan verkkoon, on tekijän mahdollista luoda linkkejä erilaisiin lähteisiin, tutkimuksiin ja omiin taustajärjestöihinsä ja yliopistoihin. Askel askeleelta eteneminen oman portfolion rakentamisessa on viisasta, jotta portfoliosta ei syntyisi paineita, vaan se koettaisiin haasteellisena oman työn kehittämisen välineenä ja keskustelufoorumina kollegojen kanssa.
Kirjallisuutta
Van Wagenen, L. & Hibbard, K.M.1998. Building Teacher Portfolios. Educational Leardership / February 1998, 26-29.
Portfolio verkossa tai CD-ROM
Oman henkilökohtaisen portfolion rakentaminen verkkoon tai CD-ROM-muotoon on elinikäisen oppimisen strategian mukainen. Verkoon / CD-ROMIIN on mahdollista koota, lajitella ja valita suuriakin tiedostoja. Niiden ansiona on myös se, että aineistot ovat helposti löydettävissä, jos sisällysluettelo ja etenemisväylä (portaali) ovat harkitusti suunniteltuja. Joitakin portfolio-ohjelmia on jo saatavilla. Verkko- ja CD-ROM muotoiseen portfolioon on myös helppoa liittää kuvamateriaalia. Tekijä joutuu arvioimaan tarkoin olennaisimman usein laajastakin aineistostaan ja näin helpottaa lukijaa tutustumaan portfolioonsa. Tiedon välittymisen ja keskustelun pohjaksi on suositeltavaa, että koulussa laaditaan yhteinen pohja opettajien ja tarpeen mukaan myös oppilaiden / opiskelijoiden portfolioille, kuitenkin niin, että jokainen voi muunnella sitä itselleen soveliaimmaksi.
Seuraavassa yksi esimerkki opettajan portfoliosta:
- Koulun / kurssin tavoite ja opettajan tavoite
- Materiaali valitaan tavoitteen suuntaisesti portfolioon
- Opettajan portfolioon on hyvä valita oppilaiden tuotoksia, jotka kertovat oppilaan / opiskelijan työn suunnittelusta, oppimisprosessista ja tuloksista
- Opettajan pohdintaa siitä, miten hänen metodinsa tukevat oppimista erilaisissa tilanteissa
- Opettajan koulutus ja työkokemus
- Opettajan harrastukset, järjestötoiminta ja sidosryhmät
- Linkit www - sivuille, joita opettaja pitää tärkeinä lähteinä omalle työlleen
- Itsearvio-osuus ja uusien tavoitteiden kuvaus
Portfolion laatija voi sijoittaa osan aineistostaan salasanan taakse. Verkkoportfoliota ja myös CD-ROM-portfoliota tehtäessä on muistettava kysyä lupa käytettäessä esimerkiksi oppilaita esittäviä tai heidän tekemiään kuvia. Myöskään äänitteitä ei saa käyttää ilman lupaa.
Portfolioiden visuaalisuus
Portfolioiden visuaalisuuden aste vaihtelee teemoittain. Pääsääntönä on, että portfolioon tutustujan on helppo hahmottaa olennainen tekijän sanomasta. Kuvat tuovat lisäarvoa kirjoitettuun tekstiin. Parhaimmillaan kuvat ja teksti käyvät vuoropuhelua keskenään ja lukijan kanssa. Nykyisin tapaa vielä varsin harvoin sähköisessä muodossa tehtyjä portfolioita, joissa olisi käytetty kuvaa ja sanaa taitavasti informaation välittämiseen. Layout, kappaleiden sijoittelu kuvaruudulle, tekstin koko ja tyyli, kursivoinnit, tummennukset, väri ja kuvat tulee harkita tarkoin. Värien ja kuvien ei pitäisi viedä liikaa tilaa, jotta sivut aukenesivat nopeasti. Getty-instituutin pedagogisilla sivuilla on pyritty selkeyteen. www.getty.edu. Opettaja Kathleen Fischerin sivuilla on kuvia yhdistetty tekstiin selkeästi. durak.org/kathy/portfolio/affective.html.
Kirjallisuutta
Linnakylä, P., Kankaanranta, M. & Bopry, J. 1999. Portfolioita verkossa. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto.
WWW-sivuja
www.mehs.educ.state.ak.us/portfolios/portfolio.html
www "Mt. Edgecumbe High School learner portfolios" |
